Venäjän talous on muutoksessa – kasvun tiellä kuitenkin kiperiä haasteita

Venäjän taloudessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Uudistusten ja kasvun tiellä on haasteita, ja viime vuosien onnistumisillakin on kääntöpuolensa. Toisaalta öljyn hinnan lasku voi olla Venäjälle pienempi ongelma kuin moni ajattelee.

Talous ja yhteiskunta
28.2.2019

Venäjällä ymmärretään, että maan talouden rakenteeseen ja myös valtion rooliin taloudessa tarvitaan uudenlaista linjaa. Muutoksen toteuttaminen käytännössä on kuitenkin haastavaa.

Yksi Venäjän talouden hiljattaisista muutoksista tapahtui vuodenvaihteessa, kun arvonlisävero nostettiin 18 prosentista 20 prosenttiin.

– Tämä on herättänyt paljon keskustelua, sillä Venäjän taloustilanne ei ole edelleenkään erityisen vahva. Yleensä tällaisessa tilanteessa yritetään parantaa kuluttajien ostovoimaa, mutta Venäjällä hallitus on nyt toiminut päinvastoin, kertoo Lappeenrannan yliopiston Venäjä-toimintojen johtaja Katja Novikova.

Taustalla on hänen mukaansa se, että hallitukselle on annettu uusia tehtäviä esimerkiksi sosiaaliturvan kehittämisessä. Novikova arvioi, ettei valtiolla ole jatkossakaan mahdollisuuksia hoitaa kovin hyvin näitä uusia toivottuja tehtäviä. Veronkorotukset laskevat ostovoimaa ja heikentävät näin taloutta.

Venäjän talouden todelliseen vahvistamiseen tarvittaisiin investointeja ja ulkomaankauppaa. Niiden hankkiminen on kuitenkin osoittautunut varsin haasteelliseksi tehtäväksi.

Suomi vaihtui Etelä-Amerikkaan

Venäjän taloustilanne on Suomen kannalta merkittävä asia, sillä kyseessä on meitä lähin suuri talous. Venäjä on maailman 12. suurin talous, ja ostovoimalla korjattuna Venäjä on jopa seitsemäksi suurin, kertoo Laura Solanko. Hän työskentelee vanhempana neuvonantajana Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa BOFIT:ssa.

– Suurin osa EU-maista on asukasta kohti mitattuna vauraampia kuin Venäjä. Mutta ihmiset eivät usein huomaa, että Venäjä on kuitenkin vauraampi kuin osa EU-maista. Bruttokansantuote henkeä kohti on Venäjällä korkeampi kuin esimerkiksi Romaniassa, ja hurjasti korkeampi kuin Ukrainassa, Solanko muistuttaa.

Yksi Venäjän talouden haasteista on suhteiden huonontuminen Eurooppaan, joka on ollut perinteisesti Venäjän tärkein kauppakumppani. Krimin valtauksen jälkeiset pakotekiistat ovat leikanneet tätä kaupankäyntiä tuntuvasti.

Novikova kertoo, että Venäjä on pyrkinyt korjaamaan tilannetta kehittämällä kauppasuhteita muihin maihin, esimerkiksi Kiinaan. Tässä on osin onnistuttu, mutta samalla on törmätty uudenlaisiin haasteisiin, jotka ovat herättäneet keskustelua Venäjällä.

– Kiinalaiset investoivat esimerkiksi Siperiaan. He vuokraavat sieltä maata, johon rakennetaan kiinalaisia tuotantolaitoksia. Joihinkin tehtaisiin on jopa tuotu työvoimaa Kiinasta, työskentelemään kolmesta neljään kuukautta kerrallaan. Eli pahimmillaan Venäjä saa tehtaiden saasteet, mutta valtaosa hyödyistä menee Kiinaan, kuvailee Novikova.

Tällaiset tapaukset ovat tietysti harvinaisia, ja hankkeet ovat yleensä kestävämmällä pohjalla. Tilanne kertoo kuitenkin siitä, että uusiin kauppakumppanuuksiin liittyy myös uudenlaisia haasteita.

Novikova kertoo, että Venäjä on lisännyt yhteistyötään myös esimerkiksi Intian, Etelä-Amerikan ja EU:n ulkopuolisen Euroopan kanssa. Esimerkiksi juustoa tuotiin aiemmin runsaasti Suomesta, Hollannista ja Liettuasta. Kaupparajoitusten astuttua voimaan tilalle on noussut Valko-Venäjän, Serbian, Argentiinan ja Uruguayn tapaisia maita.

– Venäjä on vaihtanut eurooppalaisia tuotteita aasialaisiin ja etelä-amerikkalaisiin tuotteisiin. Hinnat ovat kuitenkin nousseet, sillä logistiikkakulut ovat suuremmat. Esimerkiksi juustoa on paljon helpompaa tuoda Suomesta kuin Argentiinasta, Novikova kertoo.

Venäjällä onkin edessään paljon työtä ennen kuin Euroopan kauppakumppanuuksiin ja investointeihin syntynyt vaje saadaan korvattua uusilla hyvillä kumppanuuksilla.

Öljyn hinta – ei niinkään ongelma Venäjän valtiolle

Toinen Venäjän talouden suurista haasteista on öljyriippuvuus. Venäjä pyrkii tässäkin muuttamaan taloutensa painopistettä, ja siinä on jossain määrin onnistuttu.

Öljyn hinnanlasku vaikuttaa silti edelleen voimakkaasti talouteen. On kuitenkin kiinnostavaa, että Novikovan mukaan tämä ei ole niinkään ongelma Venäjän valtiolle.

– Venäjä myy öljyn ulkomaille dollareissa, mutta maan oma budjetti pyörii ruplilla. Niinpä kun rupla devalvoituu, Venäjän budjetti pysyy pitkälti tasapanoissa, hän kertoo.

Rupla päästettiin kellumaan vuonna 2014, joten sen arvo liikkuu öljyn hinnan mukana. Novikovan mukaan Venäjä ei yritä mitenkään estää ruplan arvon laskua. Koska edullinen rupla helpottaa budjettitilannetta, Venäjä mieluumminkin edesauttaa ruplan halpenemista öljyn hinnan laskiessa. Valuutan devalvoituminen siirtää valtion ongelmaa kuitenkin kansalaisille, sillä tuotteiden hinnat nousevat.

– Jos öljyn hinta pysyy nykyisessä 40–50 dollarissa barrelilta, Venäjä pystyy elämään sen kanssa. Mutta jos hinta painuisi vaikkapa alle 20 dollariin, Venäjällä olisi ongelma, Novikova kertoo.

Ruplan kurssi voisi silloin painua niin alas, että venäläisten ostovoima leikkautuisi rajusti. Venäjä yrittääkin jatkuvasti vähentää riippuvuuttaan öljystä, mutta se on käytännössä mahdotonta.

– Tuon tapaisesta riippuvuudesta on hirveän vaikea pyristellä eroon. En heti keksi yhtään hyvää esimerkkiä, jossa se olisi onnistunut. Öljyriippuvuudesta eroon pääseminen tarkoittaisi sitä, että taloudessa kaiken muun pitäisi kasvaa sitä nopeammin. Tätä on todella vaikea saavuttaa, toteaa Solanko.

Kyse olisi hänen mukaansa niin suuresta rakennemuutoksesta, että se kestäisi väistämättä kymmeniä vuosia. Venäjällä haastetta lisää maan rakenteelliset ongelmat, jotka vaikeuttavat kasvua.

Miksi Venäjän on niin vaikea kasvaa?

– Venäjän talous on toipunut vuosien 2015–2016 taantumasta ja talous on pari viime vuotta kasvanut. Mutta kasvu on Venäjän aiempaan taloushistoriaan verrattuna vaatimatonta ja kituliasta, ja siltä se näyttää lähivuodet eteenpäinkin, arvioi Solanko.

Hänen mukaansa talouden kasvuun olisi periaatteessa hyviä edellytyksiä, varsinkin kun Venäjä voisi kopioida kasvukeinoja muista maista. Kasvua hidastaa kuitenkin kolmen tekijän yhdistelmä.

– Ensinnäkin oikeuslaitoksen riippumattomuus on kyseenalainen ja omistusoikeuksien suoja tavallista heikompi. Suhteilla on Venäjällä suuri merkitys, sanoo Solanko.

– Toinen haaste liittyy siihen, että valtiolla on taloudessa suuri rooli. Sen vuoksi varsinkin suuremmat yritykset ovat riippuvaisia suhteestaan valtioon, hän kertoo.

Kolmas haaste on Solangon mukaan se, että Venäjällä on monilla alueilla suomalaisittain katsottuna ylenmääräistä säätelyä. Se lisää kustannuksia, sillä erilaisten lupien hankkimiseen tarvitaan työvoimaa.

– Kaikki kolme asiaa yhdessä muodostavat hedelmällisen pohja korruptiolle, Solanko kertoo.

Hän painottaa, että Venäjä ei missään tapauksessa ole maailman korruptoitunein paikka, eikä instituutioiltaan huonoin. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin epävarmuus, ja juuri se on suurimpia jarruja investoinneille ja taloudelliselle aktiivisuudelle.

– Hyvä puoli on se, että tilannetta voi nopeastikin parantaa poliittisilla päätöksiä. Kysymys on pitkälti ilmapiiristä, Solanko muistuttaa.

Hän arvioi, että pienetkin julistukset ja toimet muutoksesta voisivat auttaa tuntuvasti luottamuksen kastattamisessa. Venäjän taloudella olisi kaikki edellytykset lähteä selvästi nykyistä parempaan kasvuun.

Lue myös aikaisemmat jutut Suomalaisyritykset menestyvät Venäjällä ja Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Lue lisää
Puurakentamisessa on pula osaajista

Puurakentamisessa on pula osaajista

Puurakentamisen suuri kasvupotentiaali on kerrostaloissa, julkisessa rakentamisessa, korjausrakentamisessa ja infrarakentamisessa. Puun käytön yleistyminen kerrostaloissa edellyttää muun muassa...

Ilmastohuoli näkyy ruokainnovaatioissa

Ilmastohuoli näkyy ruokainnovaatioissa

Juustotytöt kehittivät hitiksi nousseen vegaanisen juuston, kun kaupan hyllyiltä ei löytynyt tarpeeksi hyvää tuotetta. Sosiaalinen media voi nostaa myös pienet elintarvikeyritykset nopeasti...

Startupista vauhtia isojen yritysten osaajille

Startupista vauhtia isojen yritysten osaajille

Löytyykö liiketoimintaan uutta kasvua, kun pannaan yhteen startup-yrittäjät ja suuryrityksien johtajat? Ainakin halu oppia toisiltaan on suuri.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa