Suomalaisyritykset menestyvät Venäjällä – ”Riskejä on, mutta ne luovat myös mahdollisuuksia”

Sadoilla suomalaisyrityksillä on merkittävää liiketoimintaa Venäjällä. Useimmat niistä näyttävät menestyvän melko hyvin poliittisista haasteista huolimatta.

Talous ja yhteiskunta
28.12.2018

– Tikkurilalle Venäjän markkinan merkitys on erittäin suuri, kertoo yhtiön talousjohtaja Jukka Havia.

Tämä on helppo ymmärtää, kun Havia kertoo yhtiön myyntiluvuista. Tikkurilan maalien myynti Venäjällä on viime vuosina liikkunut noin 150–200 miljoonan euron luokassa. Venäjän liiketoiminta on siis puolitoista tai jopa kaksinkertainen Tikkurilan Suomen myyntiin verrattuna.

Tilanne on samantapainen monissa suomalaisissa yrityksissä. Vaikka poliittinen tilanne on tuonut haasteita, suomalaisyritykset harjoittavat Venäjällä merkittävää liiketoimintaa.

– Tällä hetkellä Venäjällä toimii jonkinlaisen läsnäolon kautta noin 900 suomalaisyritystä. On arvioitu, että Suomen kumulatiiviset investoinnit Venäjälle ovat noin 12,5 miljardia euroa. Suomi on asukasta kohti mitattuna ilmeisesti suurin investoija Venäjälle, kertoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.

Millainen suomalaisyritysten tilanne nyt on Venäjällä, ja millaisilla keinoilla onnistumisia on rakennettu? Entä miten viime vuosien poliittiset haasteet ovat vaikuttaneet yrityksiin?

Kolminkertainen markkinaosuus toisena tulevaan verrattuna

Monilla suomalaisyrityksillä on erittäin vahva asema Venäjällä. Tikkurila on tästä hyvä esimerkki.

– Olemme markkinajohtaja kauppa- ja rakennusmaaleissa. Markkinaosuutemme on noin 15 prosenttia, mikä on kolme kertaa suurempi kuin seuraavalla kilpailijallamme, Havia kertoo.

Tikkurilasta on tullut Venäjällä eräänlainen synonyymi laadukkaasta maalista. Miten yhtiö on päässyt tällaiseen asemaan?

– Pitkäjänteinen toiminta on äärimmäisen tärkeää. Se on yksi venäjänkaupan edellytys ja menestyksen salaisuus, toteaa Havia.

Tikkurila on toiminut Venäjällä jo noin 50 vuoden ajan. Idänkaupan laajenemispolku oli melko tyypillinen. Ensin tehtiin vientikauppaa Suomesta käsin ja sitten Venäjälle perustettiin oma tytäryhtiö. Myöhemmin Venäjälle rakennettiin omia tehtaita.

Havian mukaan toinen menestyksen ehto Venäjällä onkin riittävän laaja paikallinen läsnäolo. Tikkurilalla on Venäjällä esimerkiksi kolme tehdasta Pietarin alueella.

– Jos haluaa myydä tuotteita teollisuuteen, on käytännössä edellytys, että myyjällä on paikallista toimintaa, Havia kertoo.

Tikkurilan kannalta kolmas merkittävä asia on brändi, jolla on Havian mukaan suuri merkitys Venäjällä. Tikkurila rakensi alueella jo varhain vahvaa brändiä ja tässä hyödynnettiin menneiden vuosikymmenten edullisia markkinointikustannuksia.

Tikkurilasta onkin tullut yksi Venäjän tunnetuimmista tuotemerkeistä suurten kansainvälisten brändien rinnalla. Havian mukaan suomalaisuus on tosin itsessäänkin Venäjällä brändi, joka yhdistetään yleensä laatuun ja luotettavuuteen.

Havia muistuttaa, että toiminta Venäjällä on pitkän matkan juoksua, jossa tulee vastaan myös alamäkiä, ja poliittiset riskit täytyy ottaa huomioon. Yleisesti ottaen Venäjällä on kuitenkin tehty hyvää ja kannattavaa liiketoimintaa, ja Tikkurila on vahvasti sitoutunut markkina-alueeseen. Myös monien muiden suomalaisten yritysten tunnelmat ovat yllättävänkin myönteisiä.

Suomalaisyrityksillä hyvää menestystä – ja varovaisuutta

– Kun keskustelemme Venäjällä toimivien suomalaisyritysten kanssa, heillä tuntuu menevän ihan hyvin. Mutta yritykset ovat jossain määrin odottavalla kannalla, kertoo Rekolainen.

Suomalais-Venäläisessä kauppakamarissa tunnetaan hyvin suomalaisyritysten tuntoja, sillä sen tehtävä on auttaa yrityksiä menestymään Venäjällä. Team Finlandiin kuuluva SVKK myös selvittää säännöllisesti suomalaisten yritysten tilannetta esimerkiksi barometritutkimuksilla.

Rekolainen kertoo, että yritysten tunnelmat ovat laskeneet hieman kesän jälkeen, kun Yhdysvallat asetti lisää pakotteita Venäjälle. Pakotteet koskivat suoranaisesti vain joitakin yrityksiä, henkilöitä tai kapeita sektoreita, mutta ne herättivät huolta tilanteen heikkenemisestä ja mahdollisista uusista sanktioista.

– Useimmat yritykset eivät nyt tee suuria liikkeitä, ja investoinneissa ollaan varovaisia, Rekolainen kertoo.

Poliittinen tilanne on vaikuttanut yritysten toimintaan myös ruplan kurssin kautta, joka on tänä vuonna laskenut tuntuvasti. Usein tilanne onkin se, että yrityksen Venäjän liiketoiminta on euroissa laskenut, mutta ruplissa mitattuna pysynyt suunnilleen samana tai jopa kasvanut.

Toinen yrityksiin vaikuttava asia on protektionismin kasvu Venäjällä. Rekolainen kertoo, että tämä näkyy myös Venäjän vastapakotteissa, joita se asetti ulkomaisille elintarvikkeille vuonna 2014 vastauksena EU:n pakotteisiin.

– Vastapakotteet saattoivat aluksi olla rangaistusluonteisia, mutta sitten huomattiin, että se on hyvä tapa kasvattaa omaa tuotantoa. Olen ymmärtänyt, että Venäjällä on aika kovaa lobbausta sen puolesta, että sanktioita ei kovin helposti purettaisi, kertoo Rekolainen.

Tällaiset tekijät kannustavat yrityksiä viemään toimintaansa mahdollisimman lähelle paikallista markkinaa.

– Parhaiten pärjäävät yritykset, jotka voivat lokalisoida ainakin osan toiminnasta ja joilla on muuten vahva läsnäolo Venäjällä. Pelkässä viennissä pärjää parhaiten, jos markkinoilla ei ole tarjolla vastaavia venäläistuotteita, Rekolainen toteaa.

Paikallisuuden ja riskienhallinnan merkitystä korostaa myös YIT, jolla on erittäin laaja liiketoimintaa Venäjällä.

Parhaimmat mahdollisuudet voivat olla pienemmissä kaupungeissa

– Venäjään liittyy toki haasteita, joista pitää puhua, mutta keskustelu on mennyt harmittavan synkäksi, sanoo Teemu Helppolainen, joka johtaa YIT Rakennus -yhtiön Asuminen Venäjä -segmenttiä. Hän on itse asunut Venäjällä jo vuodesta 1995 saakka lukuun ottamatta muutamia välissä vietettyjä Saksan vuosia.

YIT:n kokonaisliikevaihto Venäjällä oli viime vuonna noin 400 miljoonaa euroa, ja valtaosa siitä tuli Helppolaisen johtamasta segmentistä. YIT myi Venäjällä vuoden aikana noin 3 000 asuntoa.

– Olemme viimeisen 15 vuoden ajan keskittyneet omaperustaiseen asuntorakentamiseen. Ostamme tai vuokraamme tontin, suunnittelemme ja rakennamme siihen talot, ja asunnot myydään sitten suoraan loppukäyttäjille eli tavallisille venäläisille perheille, hän kertoo.

YIT:n kokemus on, että liiketoiminta Venäjällä toimii yleisesti ottaen hyvin, mutta riskejä täytyy tietenkin hallita. Tällä hetkellä YIT pyrkii jonkin verran vähentämään Venäjälle sitoutunutta pääomaa ja vapauttamaan sitä esimerkiksi keskisen Itä-Euroopan hankkeisiin.

Siksi uusissa aloituksissa ollaan tavanomaista varovaisempia. Muuten liiketoiminta jatkuu eri puolilla Venäjää – Pietarin ja Moskovan lisäksi Kazanissa, Jekaterinburgissa, Tjumenissa ja Donin Rostovissa.

– Joskus meiltä kysytään, miksi jatkamme toimintaa niin useissa venäläisissä kaupungeissa. Se ei ole meille vain periaatteellinen päätös, vaan meillä on näyttöä positiivisesta tuloksesta, Helppolainen toteaa.

Helppolainen kannustaakin suomalaisia yrityksiä harkitsemaan liiketoiminnan laajentamista muuallekin kuin Pietariin ja Moskovaan. Hän kertoo, että jotkin suomalaisyritykset ovat halunneet odottaa, että jokin uusia markkina-alue vakautuu ja että sen riskit pienenevät. Ongelma on se, että tällaisille markkinoille meno on huomattavasti kalliimpaa ja markkinaosuus pitää yleensä viedä joltain muulta.

– Pietari on hyvä paikka aloittaa, se on ymmärrettävää. Sen jälkeen usein mietitään Moskovaa, mutta se alkaa olla monelle suomalaiselle yritykselle jo liian suuri ja kallis. Pienemmistä kaupungeissa löytyy usein paremmin mahdollisuuksia, Helppolainen kertoo.

Kannattaako Venäjälle mennä?

Venäjään liittyy kiistattomia poliittisia riskejä. Onko nyt järkevää harkita uutta liiketoimintaa?

– Venäjällä on nyt paljon mahdollisuuksia mutta myös monia riskejä. Epävarmuus ja riskit voivat kuitenkin johtaa siihen, että tarjolla on aidosti hyviä liiketoimintamahdollisuuksia, arvioi Havia.

YIT:n Helppolainen muistuttaa, että monet ulkomaiset yritykset eivät pidä Venäjää erityisen haasteellisena markkina-alueena. Skandinaviassa on vain totuttu poikkeukselliseen vähäriskiseen ympäristöön.

– Sillä perspektiivillä, jonka olen itse saanut eri maista, ei se liiketoiminta ole kovin paljon helpompaa muuallakaan, hän sanoo.

SVKK:n Rekolainen arvioi, että Venäjän taloudessa tapahtuvat muutokset avaavat suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia, joita kannattaa harkita.

– Suomi on kuitenkin investointihyödykkeiden viejä. Venäjällä on lähivuosina valtava tarve teollisille investoinneille, ja niihin tarvitaan vahvoja teknologiakumppaneita, hän sanoo.

– Viime aikaisista geopoliittisista tapahtumista huolimatta pitää muistaa, että meillä on rajan takana 140 miljoonaa kuluttajaa. Pelkästään Pietarissa asuu viisi miljoonaa ihmistä ja lähialueiden kanssa kymmenen miljoonaa. Sinne on vain puolentoista tunnin matka Suomen rajalta, kiteyttää Helppolainen.

Lue lisää
Päättäjä, kuunteletko ilmastohuolia?

Päättäjä, kuunteletko ilmastohuolia?

Nettonollapäästöt vaativat kokonaisvaltaista talouden rakenneuudistusta ja muutoksia kulutustottumuksissa. Jos ihmiset kokevat, että ilmastopolitiikka sanellaan heidän yläpuoleltaan...

Uusi Kiina löytyy Aasiasta

Uusi Kiina löytyy Aasiasta

Vaikka Kiinan talouskasvun vauhti hidastuu, löytyy Itä-Aasian alueelta edelleen kovan kasvutahdin talouksia

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää ilman yritysten investointeja

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää ilman yritysten investointeja

Suomalaisten yritysten ilmastojärjestö Climate Leadership Coalition (CLC) vaatii EU:lta lisää tavoitteellisuutta, kunnianhimoa ja nykyistä tarkempia ilmastotavoitteita. Silloin yritykset...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa