Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkaupasta on vallalla monia vääriä käsityksiä. Millainen venäjänkaupan tilanne oikeasti on? Entä mitä Venäjällä tapahtuneita muutoksia suomalaisyritysten täytyy ottaa huomioon?

Talous ja yhteiskunta
12.12.2018

– Venäjän kanssa täytyy aina nähdä päivän uutisten ja puheenaiheiden taakse, toteaa Business Finlandin Keski- ja Itä-Euroopan aluejohtaja Kirsi-Maarit Poljatschenko.

Tämä vanha totuus on taas ajankohtainen. Monelle suomalaiselle on muodostunut mielikuva, jossa ulkomaailman pakotteet rajoittavat suuresti kaupankäyntiä Venäjän kanssa. Venäjänkauppa olisi tämän vuoksi pitkälti tyrehtynyt.

Tämä yleinen mielikuva ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Venäjänkaupan nykytilanne ja pakotteiden vaikutukset ovat varsin erilaisia kuin usein ajatellaan. Venäjällä on tapahtunut myös monia sisäisiä muutoksia, jotka suomalaisyritysten on tärkeä huomioida.

Ongelma ei yleensä ole pakotteissa

Euroopan ja Venäjän välinen kauppatilanne kärjistyi elokuussa 2014, kun EU asetti Venäjälle pakotteita Krimin selkkauksen jälkimainingeissa. Näiden EU:n pakotteiden merkitys on kuitenkin varsin pieni.

– EU:n asettamilla pakotteilla ei ole ollut juurikaan vaikutusta Suomen vientiin, toteaa ETLA:n tutkija Birgitta Berg-Andersson. Hän on selvittänyt yksityiskohtaisesti pakotteiden vaikutuksia Suomelle.

Berg-Andersson kertoo, että EU:n asettamat pakotteet koskivat enimmäkseen öljy- ja kaasuteollisuudessa käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden kauppaa. Niitä ei ole juuri Suomesta Venäjälle myyty.

Pakoteongelmat johtuvatkin pääasiassa Venäjän itse asettamista vastapakotteista. Venäjä kielsi liha-, kala- ja maitotuotteiden sekä vihannesten ja hedelmien tuontia EU-alueelta vastaiskuna EU:n pakotteille.

Berg-Andersson kertoo, että tämä iski kipeästi Suomen elintarviketeollisuuden vientiin Venäjälle. Siitä leikkautui kerrallaan pois noin kolmannes, eli noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikka summa on merkittävä, kyse oli kuitenkin vain reilusta viidestä prosentista Suomen koko tavaraviennistä Venäjälle. Syy venäjänkaupan ongelmiin onkin muualla kuin pakotteissa.

– Pakotteet iskivät lähinnä yhteen toimialaan, mutta Venäjän oma heikko tilanne iski muuhunkin vientiin. Eniten on vaikuttanut öljyn hinnan lasku. Venäjä ei ole saanut niin paljon tuloja kuin aiemmin, ja ruplan arvo on devalvoitunut, Berg-Andersson kertoo.

Suomen vienti Venäjälle oli parhaimmillaan 7,6 miljardia euroa juuri ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. Viime vuonna lukema oli 3,4 miljardia euroa.

Pakotteiden poistaminen ei vaikuttaisi dramaattisesti tilanteeseen. Venäjällä ei todellisuudessa näytä olevan mitään kiirettä poistaa omia vastapakotteitaan, sillä ne tukevat kotimaista maataloutta ja ruokateollisuutta.

Kokonaistilanne on siis se, että suomalaisyritykset myyvät Venäjälle edelleen tuotteita miljardeilla euroilla vuodessa. Pakotteet vaikuttavat useimmiten vain yritysten yleiseen varovaisuuteen ja investointihaluihin. Viime vuosina Venäjällä on toisaalta tapahtunut muita sisäisiä muutoksia, jotka vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin.

Venäjän muutokset haastavat yrityksiä

Venäjä ymmärtää hyvin talousongelmiensa perimmäisen syyn, ja talouden rakennetta pyritään muuttamaan.

– Venäjältä on kautta vuosikymmenten viety energiaa ja luonnon raaka-aineita. Jalostamisen aste on matala, ja sitä halutaan nyt nostaa, toteaa Venäjällä itsekin pitkään asunut ja työskennellyt Poljatschenko.

Hän kertoo, että "Made in Russia" on nyt vahva trendi Venäjällä. Kulutushyödykkeitä halutaan valmistaa itse sen sijaan, että niitä tuotaisiin ulkomailta.

Tämä avaa suomalaisille yrityksille myyntimahdollisuuksia, sillä oman tuotannon lisääminen vaatii investointeja uusiin koneisiin ja laitteisiin. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että Suomesta katsoen venäjänkaupan painopiste on siirtymässä pelkästä viennistä enemmän Venäjän sisällä tapahtuvan toiminnan suuntaan.

– Ne, jotka menestyvät Venäjällä, menevät mahdollisimman lähelle loppumarkkinoita ja ostajaa, ja lokalisoivat tuotantoa, logistiikkaa ja markkinointia, Poljatschenko neuvoo.

Toinen trendi, joka finanssikriisin jälkeen on muuttanut Venäjän markkinoita, on valtion osuuden huomattava kasvaminen.

– Valtiokeskeisyys näyttäytyy Moskova-keskeisyytenä. Se on tullut varmasti yllätyksenä monille yrityksille, jotka ovat harjoittaneet venäjänkauppaa. Yritysten täytyy käyttää enemmän aikaa hahmottaakseen hankintaketjuja ja verkostoja ja sitä, ketkä ostoista päättävät, kertoo Poljatschenko.

Muutoksella on ollut vaikutuksia myös kaupankäynnin mittakaavaan. Ostoja keskitettäessä niiden koko yleensä kasvaa, ja se taas vaati myyjiltä suurempia resursseja.

Poljatschenkon mukaan tämä on haaste monille suomalaisyrityksille, jotka ovat kansainvälisessä mitassa useimmiten melko pieniä. Yritysten onkin entistä tärkeämpää miettiä omia resurssejaan ja etsiä oikean kokoisia markkinamahdollisuuksia tai muodostaa konsortioita ja yhteistarjoamia. Eniten uusia mahdollisuuksia saattaa avautua Venäjän kolmannesta merkittävästä muutoksesta.

Venäjän digiloikka avaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

– Venäjällä on tapahtumassa digiloikka. Se tulee muuttamaan Venäjää maana, ja samalla avautuu paljon mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, Poljatschenko sanoo.

Hän kertoo, että digitalisaatio on Venäjän johdon asialistan aivan kärjessä. Venäjällä ymmärretään, että monilla aloilla esimerkiksi tuotantolaitosten koneet, laitteet ja muu teknologia on vanhentunutta. Nyt eroa pyritään kuromaan umpeen.

– Monella alalla hypätään todennäköisesti usean laitesukupolven yli suoraan moderniin digiteknologiaan, Poljatschenko arvioi.

Tämä on mahdollisuus nimenomaan suomalaisille yrityksille, joista monet toimivat digitalisaation kärkijoukossa. Venäjällä on Poljatschenko mukaan julkistettu esimerkiksi metsäsektorin kehitysstrategia, johon voisi löytyä uudenlaisia digitaalisia ratkaisuja Suomesta. Tässä auttaa myös se, että Suomen brändi on erittäin vahva varsinkin Venäjän luoteisosissa.

Miten uusia bisnesmahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää? Poljatschenko korostaa paikallistuntemuksen merkitystä.

– Mitä tahansa Venäjästä sanoo, se on oikein jossain päin Venäjää, ja ihan väärin toisaalla. Tässä on Venäjä-osaamisen jatkuva haaste. Maan mittakaava on sellainen, että sitä vaikea ymmärtää Suomesta käsin, Poljatschenko toteaa.

Venäjän valtava koko merkitsee toisaalta myös sitä, että sen markkinoilta löytyy aina mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Poljatschenkon viesti onkin se, että lähinaapurin kanssa on aina käyty kauppaa ja niin tulee olemaan jatkossakin.

Lue lisää
Päättäjä, kuunteletko ilmastohuolia?

Päättäjä, kuunteletko ilmastohuolia?

Nettonollapäästöt vaativat kokonaisvaltaista talouden rakenneuudistusta ja muutoksia kulutustottumuksissa. Jos ihmiset kokevat, että ilmastopolitiikka sanellaan heidän yläpuoleltaan...

Uusi Kiina löytyy Aasiasta

Uusi Kiina löytyy Aasiasta

Vaikka Kiinan talouskasvun vauhti hidastuu, löytyy Itä-Aasian alueelta edelleen kovan kasvutahdin talouksia

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää ilman yritysten investointeja

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää ilman yritysten investointeja

Suomalaisten yritysten ilmastojärjestö Climate Leadership Coalition (CLC) vaatii EU:lta lisää tavoitteellisuutta, kunnianhimoa ja nykyistä tarkempia ilmastotavoitteita. Silloin yritykset...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa