Kehittyminen. Yhteisöllisyys. Itsensä voittaminen.

Kun kysyt keski-ikäiseltä, työssä käyvältä ja perheelliseltä triathlonin harrastajalta, mikä häntä motivoi, vastausten joukossa on todennäköisesti ainakin yksi edellä mainituista.

Sana motivaatio tulee latinankielisestä sanasta ”motivus”, joka tarkoittaa liikkeelle panevaa ja liikkeellä pitävää voimaa.

Työelämän tyydyttävyydessä ja tuloksellisuudessa motivaatiolla on ratkaisevan suuri merkitys. Kirjan Oma ura, paras ura -mukaan motivaatiolla on suunta, määrä ja laatu. Suunta kertoo sen, mihin motivaatio suuntautuu ja mitä tavoittelemme. Motivaation määrä eli voimakkuus näyttää sen, kuinka voimakasta motivaatio on. Motivaation laatu on puolestaan sitä, miten sinnikkäästi ja pitkäjänteisesti olemme motivoituneet saavuttamaan tavoitteemme.

Mammonaa vai mielihyvää?

Pohjola Sairaalan työpsykologi Tuomas Grönmanin mukaan yksilön motivaatiotekijät ovat sisäsyntyisiä, mutta työnantajalla on suuri merkitys niiden ruokkimisessa. Ulkoisten tekijöiden, kuten statuksen ja toimeentulon lisäksi työn tehtävänä on tyydyttää psykologisia ja sisäsyntyisiä perustarpeitamme.

– Haluamme tuntea yhteenkuuluvuutta ja kokea pystyvyyttä sekä autonomiaa, eli vastuuta ja vapautta toimia itseohjautuvasti. Myös työpaikan ilmapiirillä ja ryhmähengellä on suuri vaikutus sekä motivaatioon että työhyvinvointiin. Mikäli jokin edellä mainituista ei ole kunnossa, työnantajalla on velvollisuus pyrkiä korjaamaan asioita, joihin se voi vaikuttaa.

Grönmanin mukaan työntekijän sisäinen motivaatio muodostuu työn kiinnostavuudesta, haastavuudesta, oman kyvykkyyden ja tarpeellisuuden kokemuksesta, itseluottamuksesta sekä työnantajan rakentamasta työkulttuurista.

Jos jokin asia koetaan itselle tärkeäksi, se synnyttää vahvaa sisäistä motivaatiota. Sisäinen motivaatio on siis huomattavasti ulkoista motivaatiota voimakkaampi ja pitkäkestoisempi.

– Työpaikan sisäisen viestinnän aktiivisuus, toiminnan läpinäkyvyys, työn joustavuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat asioita, jotka saavat työntekijät pysymään ja viihtymään työpaikassaan. Johtajien ja esimiesten tulee seistä sanojensa takana, osoittaa toiminnalle selkeät suuntaviivat sekä antaa alaisilleen vastuuta ja vapautta toteuttaa itseään, Grönman jatkaa.

Heikkous ei ole häpeä

Työhönsä tyytymätön ihminen saastuttaa puheillaan ja teoillaan työpaikan ilmapiiriä. Jos sellainen katsoo aamuisin peilistä, tilanteeseen on tultava muutos.

– On rohkeaa sanoa ääneen, että ei voi hyvin. Jos työmotivaatio on nollissa, uhkana voi olla masennus. Ennen kuin tilanne muuttuu pahemmaksi, työnantajan ja työntekijän tulisi miettiä yhdessä, mitkä tekijät työssä vähentävät tai lisäävät työntekijän motivaatiota. Apua saa tarvittaessa myös työterveyshuollosta.

Grönman muistuttaa, ettei täydellistä työtä ole olemassakaan.

– Missään työssä tai työpaikassa ei ole aina kivaa ja jokainen meistä kokee silloin tällöin työstressiä tai ylikuormitusta. Jos kuitenkin viihdymme työyhteisössä ja voimme vaikuttaa työn sisältöön ja toteutustapaan, huonotkin päivät ovat yleensä helpommin

Tutustu Pohjola Sairaalan palveluihin