Ex-jalkapalloilija ja valmentajapuoliso tyrmäävät pikadieetit: 7 vinkkiä siihen, kuinka onnistut elämäntaparemontissa omalla mukavuusalueellasi

Hyvinvointivalmentajat Susanne Valkeakari ja Petteri Korkala kannustavat asiakkaitaan askel askeleelta etenevään elämäntaparemonttiin. -Kukaan ei jaksa tahdonvoimalla tehtyjä ihmekuureja pidemmän päälle, vaan ne johtavat jojoiluun, valmentajapari perustelee.

Moni elämäntavoissaan radikaalin uudenvuodenlupauksen tehnyt lipsuu lupauksissaan jo tässä vaiheessa talvea. Vaan ei syytä huoleen – ainakaan hyvinvointivalmentajana toimivan entisen ammattijalkapalloilijan Petteri Korkalan mielestä.

Hollannissa ja Saksassa maalivahtina pelannut mies opettaa nykyisin armollisuutta.

–Pysyvät elämäntapamuutokset tapahtuvat omalla mukavuusalueella, sanoo Korkala, joka ei usko pikadieetteihin eikä television laihdutusohjelmiin.

Omien valmennettaviensa kanssa Korkala lähtee liikkeelle kohtuudesta. Uutta suuntaa hakevan kannattaa kysyä itseltään, tuntuvatko omat tavoitteet ja toimet uskottavilta. Onko minusta tiukkaan hikitreeniin? Säännöllisiin kahden tunnin sessioihin? Ja tarvitseeko edes?

–Olen joutunut itsekin opetelemaan armollisuutta viisi vuotta jatkuneen ammattiurani jälkeen. Tiedän, että nollaliikkujan ei missään nimessä pidä lähteä tavoittelemaan toista ääripäätä, personal trainerinakin toimiva Korkala suitsee.

Hänen työparinsa ja wellbeing factoryn toinen osapuoli Susanne Valkeakari uskoo, että pysyvät muutokset tehdään hitaasti ja varmasti.

–Kukaan ei jaksa tahdonvoimalla tehtyjä pikakuureja pidemmän päälle, vaan ne johtavat jojoiluun, Valkeakari sanoo.

Älä jää odottamaan ideaalitilannetta

Valkeakari ja Korkala selvittävät asiakkaidensa kanssa, kuinka nämä voivat vahvistaa motivaatiotaan ja missä kohtaa vastaan tulee todennäköisimmin sudenkuoppia.

–Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle, valmentajapari korostaa.

Myös kaikki mulle heti -ajattelu on heille tuttua.

–Jos muutoksia halutaan liian nopeasti, edessä on ongelmia. Motivaation tukena kannattaa pitää vaikkapa ruoka- tai kiitollisuuspäivää ja hankkia askelmittari. Ne kertovat silmää nopeammin, että muutosta tapahtuu.

Valkeakari ja Korkala uskovat, että jokainen haluaa huolehtia hyvinvoinnistaan, mutta monet ovat jumissa itseensä liittyvien uskomusten, aiempien pettymysten tai sitku -ajattelun vuoksi.

Muutosta kaipaavan kannattaa tarttua härkää sarvista saman tien.

–Ei tarvitse hurahtaa, mutta ensimmäisen askeleen voi ottaa myös kiireessä ja vaikkapa lapsiperhearjesta riippumatta, Valkeakari sanoo.

Fyysinen kunto lisää työhyvinvointia

Esimerkkeinä ensimmäisistä askeleista valmentajapari mainitsee korttelin ympäri kävelyn ja puhelun ajaksi työpöydän ääreltä seisomaan nousemisen.

–Kun omalla mukavuusalueella otettujen askeleiden kanssa on päässyt vauhtiin, mukavuusaluetta voi pyrkiä laajentamaan pikku hiljaa, Valkeakari sanoo.

Hän työskenteli yritysmaailmassa esimies- ja tiimivalmentaja ennen hyvinvointivalmennuksiin siirtymistään. Jo tuolloin hän näki, kuinka työelämätaidot kulkevat käsi kädessä hyvinvoinnin kanssa.

–Hyvässä fyysisessä kunnossa oleva henkilö on töissä pirteämpi, reippaampi ja muutoskykyisempi. Ei voi viilata vaikkapa vuorovaikutustaitoja, jos ruokavalio on johtanut siihen, että veren sokeri nousee ja laskee kuin vuoristoradassa huonojen ruokailutottumusten takia tai fyysinen kunto on niin heikko, että väsyttää ja olo on sen takia ärtynyt, Valkeakari sanoo.

”Tankki tyhjänä” mikään ei onnistu

Petteri Korkala muistuttaa, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Hän ja Valkeakari järjestävät hyvinvointityöpajoja pääasiassa yritysten ja yhteisöjen henkilökunnalle.

–Meille parasta kiitosta on, kun asiakas kertoo vaikka päässeensä eroon verenpainelääkityksestä.

Valmentajapari korostaa riittävän levon ja ravinnon merkitystä.

–Jos on tankki tyhjänä, ei jaksa lähteä kävelemään saati pitää itsestään muuten huolta, valmentajapari tietää.

1. Unohda sitku, aloita nyt

Arkeen kuuluu aina muutakin kuin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Älä kuitenkaan jää odottamaan muutoksen kannalta ideaalia tilannetta, vaan starttaa heti. Jo pari kertaa päivässä tehty kymmenen minuutin kävely on enemmän kuin ei mitään. Kannattaa tehdä myös vaikka kymmenen kyykkyä toimistopöydän äärellä silloin tällöin työpäivän mittaan. Samalla toimii hyvänä esimerkkinä kollegoille.

2. Syö riittävän usein, tee terveellisiä valintoja

Oikeaoppinen ruokailurytmi ja vanha kunnon lautasmalli ovat hyvä pohja kaikelle. Monet vahtivat kaloreitaan päivät ja popsivat illat sen sijaan, että elimistölle tarjottaisiin polttoainetta kolmen, neljän tunnin välein. Aamulla pitää olla sen verran näläntunnetta, että aamiainen maistuu. Se kertoo, että illalla ei ole tullut syötyä liikaa. Päivän muitakaan aterioita ei pidä jättää väliin kiireen varjolla. Esimerkiksi banaani on helppo välipala ja sen voi syödä vaikka kävellessä - jos muuten ei millään ehdi.

3. Liikuntaa ilolla ja omaan tyyliin

Itse kukin inspiroituu omanlaisestaan tekemisestä. Jokainen on itse itsensä paras asiantuntija, ja liikkeelle lähtiessään kannattaa kuunnella itseään. Elämäntaparemonttia kaavailevan ei esimerkiksi tarvitse lähteä kuntosalille, jos kuntosali kauhistuttaa. Lihaskuntoharjoituksia voi tehdä kotonakin.

4. Sopivasti rutiinia, sopivasti vaihtelua

Osa meistä haluaa toistaa tiettyä kaavaa ja osa kyllästyy rutiineihin. Molempia tyylejä kannattaisi hieman vaihdella: Kunto ei nouse, jos treenissä ei ole lainkaan vaihtelua. Rutiineja rakastava voi unohtaa harjoitusohjelmansa välillä ja liikkua antaa mennä vaan -tyyliin.

Tietyt perusperiaatteet tukevat vaihtelunhaluista kuntoilijaa. Joskus kannattaa testata omaa kärsivällisyyttä ja ilmoittautua porukkaan, joka treenaa säännöllisesti vaikkapa tulevaa tapahtumaa varten. Yhteinen tavoite auttaa treenaamaan alkuinnostuksen hiivuttua ja näyttää, kuinka kärsivällisyys ja sitoutuminen palkintaan.

5. Älä unohda unta, lepoa ja palautumista

Puutteellinen uni ja palautuminen johtaa helposti noidankehään. Väsyneenä tulee tehtyä epäterveellisiä valintoja ruoan suhteen eikä lenkille jaksa lähteä. Edes se, että nukkuu paljon, ei tarkoita, että nukkuisi palautumisen kannalta optimaalisesti. Susanne Valkeakari kertoo uskoneensa omaan hyväunisuuteensa, mutta kun hän hankki aktiivisuusrannekkeen, unenseuranta paljasti ongelman: niinä iltoina, kun Valkeakari oli vilkuillut puhelintaan ennen nukkumaanmenoa, hänenkin unenlaatunsa oli heikompaa kuin normaalisti.

6. Seuralla on merkitystä

Vertaistuki toimii parhaiten silloin, kun tavoitteet ovat yhteisiä. Samanlaisista asioista motivoituvan kaverin kanssa autetaan toinen toista eteenpäin, ja pieni kisakin voi toimia kannustimena. Seura voi kuitenkin olla myös vääränlaista. Jos toinen haluaa edetä hauskuuden kautta ja toinen on kilpailuhenkinen, toisen kilpailuhenkisyys voi saada toisen heittämään pyyhkeen kehään. Mikäli tukea hakee personal trainerilta, tämän toimintatavat on hyvä käydä läpi ennen sopimuksen solmimista. Epäonnistumisen riski kasvaa, jos valmennettavalle laaditaan treeniohjelma, joka tuntuu vastenmieliseltä. Petteri Korkalalla alkaa kellot soimaan, jos hän kuulee, että nollaliikkuja on viety tuosta noin vaan nostamaan rautaa.

7. Kuuntele, kun mieli kiittää

Muutoksesta seuraava hyöty ei näy hetkessä. Motivaation ylläpitämiseksi kannattaa kuunnella omia tuntemuksia: Miltä tuntuu, kun rappusissa ei enää hengästykään? Kiittääkö mieli, kun bussin sijaan tulikin käveltyä? Valkeakari ja Korkala muistuttavat, että monissa tapauksissa liikunta nostaa mielialaa paremmin kuin masennuslääkkeet. He uskovat, että Suomen harmaa talvikin näyttää valoisammalta, kun peruskestävyys ei ole heikko.

OP sosiaalisessa mediassa