Vuoden vaarallisimmat päivät koittavat – lasku kaatumisesta voi nousta jopa 10 000 euroon

Suomessa sattuu vuosittain yli 100 000 sairaalahoitoon johtavaa tapaturmaa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista. Se on iso luku, sillä suurin osa tapaturmista olisi vältettävissä pienellä varautumisella.

Selkeästi yleisin syy tapaturmille on kaatuminen tai putoaminen. Niitä tapahtuu vuosittain yli 40 000 kappaletta. Noin joka kymmenes sairaalahoitoon johtava kaatuminen johtuu jäästä tai liukkaudesta.

Jäiset kelit näkyvät selkeästi myös vahinkoilmoituksista, tietää OP:n korvauspäällikkö Nadja Karppinen.

-Ei niitä turhaan kutsuta pääkallokeleiksi, hän summaa.

Toiseksi eniten sairaalahoitoon johtavia tapaturmia aiheuttaa liikenne, noin seitsemän prosenttia tapauksista.

Vaarallisin aika edessä

Jos katsotaan kokonaisuutta, pian koittava kevättalvi on tapaturmien puolesta vuoden vaarallisinta aikaa. Syy on yksinkertainen: kaatumisia ja putoamisia sattuu talviaikaan enemmän kuin muina vuodenaikoina.

Viime vuonna pahin kaatumiskuukausi oli maaliskuu, jona kirjattiin yli 5000 sairaalahoitoon johtanutta kaatumistapausta. Tammi-helmikuussa luku jäi piirun verran alle 5000.

OP:n korvauspäällikkö Karppinen muistuttaa, että liukkailla keleillä on toki hyvä huolehtia vakuutusturvasta‍, mutta vielä tärkeämpää on olla varovainen ja varautua vaaroihin.

-Osta isoäidille piikit kenkiin ja mene kauppareissulle mukaan aina, kun mahdollista, hän neuvoo.

Kevättalven jälkeen toiseksi vaarallisin vuodenaika on kesä. Silloin liikenneonnettomuuksien määrä kasvaa voimakkaasti. Erityisesti kevyt liikenne tuo oman lisänsä tilastoihin.

-Liukkaiden jälkeen tapaturmailmoituksissa näkyy selvimmin pyöräilykauden alkaminen. Ei voi tarpeeksi korostaa kypärän merkitystä, Karppinen sanoo.

Päävammat yleisimpiä – ja vakavimpia

Kaatumisvaaraa ei kannata ottaa kevyesti, sillä yleisin niiden myötä sairaalasta saatu diagnoosi on pään vamma. Päänsä satuttaa jopa 20 prosenttia sairaalahoitoon hakeutuvista kaatuneista. Karppisen mukaan erityisen surullisia tilanteita ovat ne, jotka olisivat olleet suojavälineillä estettävissä.

-Päävammat riipaisevat sydäntä usein eniten. Niiden myötä voi joutua harkitsemaan ammatinvaihtoa tai menettää jopa toimintakyvyn kokonaan.

Päävaivojen jälkeen yleisimpiä kaatumisesta johtuvia vammoja ovat lonkan ja reiden vammat sekä polven ja säären vammat. Niitä diagnosoidaan 16-18 prosentille kaatumapotilaista. Murtuneet luut tai muljahtaneet polvet eivät ole pikkujuttuja.

-Tarpeellisia toimenpiteitä voi joutua odottamaan julkisella puolella kauankin. Yksityisellä puolella ne saattavat maksaa helposti tuhansia, voidaan puhua jopa viisinumeroisesta luvusta.

Kenelle sattuu?

Sairaalahoitoon johtaneiden tapaturmien määrä on kasvanut 2000-luvun alkupuolelta tähän päivään yli 10 prosenttia. Suurin selittäjä kasvulle on ikävä kyllä väestön ikääntyminen, jolle ei lähitulevaisuudessa loppua näy.

Esimerkiksi 60-79-vuotiaille sattuneiden tapaturmien määrä on kasvanut vuosina 2002-2017 jopa 40 prosenttia. Samassa ajassa alle 19-vuotiaille sattuneet tapaturmat ovat vähentyneet yli kymmenellä prosentilla.

OP:n Karppinen kertoo, että nuorempien kohdalla vakuutustapaukset kertovat enemmän tavallisesta elämästä.

-Sanotaanko näin, että meillä näkyvät sekä ihmisten juhla että arki. Joulun jälkeen näemme, mitä jouluna on tapahtunut, samoin juhannuksen. Kesäfestivaalien jälkeen kuulemme niitä tarinoita.

Esimerkkitapaus: kaatumisen hintalappu 10 000 euroa

Kaatuminen liukkaalla aiheutti vakuutetulle nilkkamurtuman, jota hoidettiin aluksi yksityisellä puolella. Useita kuukausia myöhemmin vakuutettu hakeutui yksityiseen hoitolaitokseen nilkan jatkuvan oireilun vuoksi. Kuvantamistutkimuksessa todettiin, että murtuma ei ole luutunut kunnolla ja nilkasta on poistettava murtumafragmentti. Leikkauksen, fysioterapian ja aktiivisen seurannan jälkeen nilkka saatiin vihdoin kävelykuntoon lähes vuosi tapaturman sattumisen jälkeen.

Kustannukset

Juttua varten on haastateltu myös THL:n tutkija Kari Haikosta.