Tili tarvitaan

Jotta lapsi pystyisi ylipäänsä käyttämään ensimmäistä älypuhelintaan, siihen täytyy luoda käyttäjätili. Android-puhelimeen tarvitaan Google-tili, iPhoneen Apple ID.

Vielä hetki sitten alle 13-vuotiaalle lapselle ei voinut luoda omaa Google-tiliä, minkä vuoksi moni saattoi valehdella ikänsä. Nyttemmin Suomessakin tuetun Family Link‍ -sovelluksen myötä fuskaaminen on käynyt tarpeettomaksi. Vanhempi voi käyttää sovellusta pienen lapsen tilin hallinnointiin‍, kunhan hänellä itsellään on Google-tili ja laite, jolle sovelluksen voi ladata.

Apple ID:n vanhempi voi luoda alle 13-vuotiaalle Perhejaon ‍avulla.

Ei yllätyslaskuja eikä sopimattomuuksia

Vanhempi saattaa nähdä painajaisia siitä, että vikkeläsorminen lapsukainen ostaa sadoilla euroilla pelimerkkejä, ja postissa paukahtaa kotiin veret seisauttava lasku. Mikäli mahdollista, omia luottokorttitietojaan ei kannata syöttää lapsen puhelimeen. Puhelinliittymään on puolestaan syytä asettaa estot palvelu- ja viihdenumeroille.

Family Linkin avulla ‍vanhempi voi päättää, mitä Android-sovelluksia lapsi saa ladata tai ostaa Google Play -kaupasta. SafeSearch-asetus auttaa suodattamaan lapsille sopimattomia sisältöjä, joihin voi törmätä googlaillessa.

Vain aikuisten silmille tarkoitettujen YouTube -videoiden ”sensurointi” onnistuu Rajoitettu tila ‍-asetuksen avulla.

Toki verkosta löytyy myös paljon kivaa ja hyödyllistäkin. Suositeltavien sivustojen käytön helpottamiseksi on keksitty ns. kirjanmerkit.

iPhone -puolella alaikäisen perheenjäsenen rahankäyttöä valvotaan Pyydä ostamaan‍ -toiminnolla. Kun lapsi yrittää tehdä puhelimellaan uuden ostoksen tai ladata maksutonta sisältöä, asiasta tulee ilmoitus vanhemman laitteeseen. Ostopyynnön voi joko hyväksyä tai hylätä. Riskiä joutua tekemisiin sopimattomien sisältöjen tai sovellusten kanssa on helppo pienentää Rajoitukset‍-ominaisuudella.

Ruutuajan rajoittaminen ja virusturva

Monessa lapsiperheessä on otettu käyttöön Screen Time ‍-sovellus, jolla on helppo rajata puhelimen käyttöaikaa ilman jatkuvaa kädenvääntöä. Kun tuntiraja tulee vastaan, pelaaminen ja surffailu päättyvät. Puhelimella voi kuitenkin vielä soittaa. Screen Timella voi myös sallia tai estää uusien sovellusten lataamisen.

Family Linkilläkin voi ruutuaikaa rajoittaa ja asettaa laitteeseen vaikka yölukituksen.

Monta mörköä saa taklatuksi jo sillä, että lataa älypuhelimeen virusturvan. Esim. F-Securen tietoturvaohjelmiston ‍kanssa saa Android-puhelimella surffata netissä turhia pelkäämättä. Vanhemmat voivat silloinkin määritellä, minkälaisille verkkosivustoille puhelimella ylipäänsä pääsee. Ohjelmistoon sisältyvä paikannusominaisuus mahdollistaa myös puhelimen seuraamisen.

Kiinnostumista käskyttämisen sijaan

Yhtä ja ainoaa oikeata vastausta siihen, kuinka monta tuntia päivässä pienen lapsen on suotavaa puhelintaan käyttää, on jokseenkin mahdoton antaa. Rajoja joka tapauksessa tarvitaan tässäkin asiassa, koska ne luovat lapselle turvallisuutta.

Erään näkemyksen mukaan viihteellisessä mediassa vietetty päivittäinen aika ‍ei saisi ylittää kahta tuntia. Ärtyneisyys ja väsymys sekä niska- sekä hartiasärky kielivät liiallisesta ruudun tuijottamisesta.

Älypuhelinta ei pidä selata nukkumaanmenoajan lähestyessä. Jännittävät sisällöt ja näytön kirkas valo (erityisesti sininen) aiheuttavat sen, ettei uni tule silmään.

Käyttöajan pituutta olennaisempi kysymys on se, mitä lapsi laitteellaan tekee. Puhelinkasvatustakin ‍kannattaa lähestyä ennemmin kiinnostumisen kuin kontrolloimisen kautta.

Jos kaikki aika ja tekeminen pyörii alkuinnostuksenkin jälkeen puhelimen ympärillä, on asiaan syytä puuttua – lasta kunnioittavalla tavalla. Keskustele lapsen kanssa siitä, mikä häntä puhelimen käytössä oikein viehättää. Sen jälkeen rajoistakin on mukavampi sopia.

​

Lue myös: Mikä puhelin lapselle?‍