Liikunta katosi lasten arjesta

Vain alle puolet suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu suosituksen mukaisesti. Vain osa vanhemmista kannustaa lapsiaan liikkumaan.

Lifestyle
4.9.2019

Valtion liikuntaneuvoston tekemässä LIITU 2018 -tutkimuksen mukaan 9–15-vuotiaista 38 prosenttia liikkuu suosituksen mukaisesti, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 32 prosenttia. Tutkimuksessa tarkasteltiin lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä Suomessa.

– Euroopassa lasten ja nuorten ylipainoisuus on keskimäärin yleisempää kuin Suomessa ja liikkumistaidot ovat eräissä maissa huolestuttavan huonoja. Meillä on samanlainen suunta, mutta kehitys on ollut hitaampaa, sanoo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan post doc -tutkija Arto Laukkanen.

Tätä selittää suureksi osaksi se, että Suomessa lapset saavat liikkua vapaammin kuin monissa muissa länsimaissa.

– Meillä uskalletaan vielä päästää lapsia itsekseen koulumatkoille ja ulos leikkimään, mikä ei ole monissa Euroopan maissa mahdollista, koska vanhemmat kokevat turvallisuusriskit suuriksi.

Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n vuonna 2010 tekemästä kansallisesta liikuntatutkimuksesta selvisi, että jo 3–6 vuotiaista lapsista valtaosa harrastaa urheilua ja liikuntaa.

Liikunnan harrastaminen muutaman kerran viikossa ei kuitenkaan yksin riitä korvaamaan päivittäisen liikkumisen vajetta. Nyt vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan, eli vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti jokaisena päivänä.

– Yhteiskunta on kehittynyt sellaiseksi, ettei liikuntaa tarvita ja näin sitä ei tule luonnostaan. Harrastuksiinkin kuljetaan autolla sen sijaan, että käytettäisiin lihasvoimia.

Laukkasen mukaan suomalaisten liikunta onkin tuotteistunut, ja sitä ostetaan lapsille pienestä pitäen.

Liikkumattomuus maksaa ja heikentää terveyttä

Terveyskirjaston mukaan suomalaisista 2–16-vuotiaista pojista 23–27 prosenttia ja tytöistä 13–19 prosenttia on ylipainoisia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen tekee työtä suomalaisten liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Häntä huolestuttaa se, millaisia haasteita liikkumattomuus ja ylipaino asettavat yhteiskunnalle.

– Jo lapsilla ja nuorilla on hartiaseudun vaivoja, ryhtiongelmia, päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia. Iän myötä liikkumattomuus voi johtaa tuki- ja liikuntaelinvaivoihin sekä muihin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja mielenterveyden ongelmiin.

Valtioneuvoston keväällä 2018 julkaiseman raportin mukaan väestön liikkumattomuus maksaa vuodessa 3,2– 7,5 miljardia euroa. Global Burden of Disease -verkosto arvioi, että Suomen terveydenhuollon suorat kustannukset kasvavat 58 prosenttia vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoden 2014 kustannuksiin.

Liikkuminen voi jäädä muiden haasteiden jalkoihin

LIITU 2018 -tutkimuksen mukaan lapset ja nuoret kokivat liikunnan vähemmän merkitykselliseksi kuin neljä vuotta aiemmin. Ruutuaikaa kertyy valtaosalle runsaasti, ja paikallaanolo lisääntyy iän myötä.

– Korjaustoimenpiteitä on haastavaa tehdä murrosiän myllerrysvaiheessa, jos lapsuus on mennyt liikkumatta tai liikunnasta on tullut merkityksetöntä, Arto Laukkanen sanoo.

Laukkasen mukaan vaarana lisäksi on, että lasten ja nuorten liikkumattomuus voi jäädä muiden haasteiden, kuten oppimisvaikeuksien, jalkoihin.

Liikunnanopetuksessa lajien opettamisesta on siirrytty taitojen opettamiseen. Tämä mahdollistaa aiempaa monipuolisemmin myös muiden kuin perinteisten lajien opettamisen. Oppilailla on myös enemmän sananvaltaa liikkumismuotojen valinnassa.

– Liikunnanopettajat opettavat lapsia myös tulkitsemaan tietoa terveydestä ja liikunnasta. Opettajilla onkin tärkeä merkitys liikunnalliseen ja terveelliseen elämäntapaan ohjaamisessa ja kannustamisessa, Aalto-Nevalainen sanoo.

Liikunnanopetuksessa haasteena on se, kuinka koulussa opitut asiat ja taidot siirtyvät vapaa-aikaan. Laukkasen mukaan yksi tapa on oppilaiden omaehtoisuuden tukeminen.

– Liikuntakasvatuksen tulisi ohjata lapsia liikkumaan, mutta myös pyrkiä antamaan vastuuta ja päätösvaltaa lapsille ja nuorille omasta liikkumisestaan. Tätä kautta oppilaat löytävät parhaassa tapauksessa itse perusteita sille, miksi liikunta on tärkeää, Laukkanen sanoo.

Liikkuvassa koulussa lasketaan matematiikkaa ulkona

Valtakunnallisessa Liikkuva koulu -ohjelmassa on mukana 90 prosenttia Suomen kouluista. Ohjelman tavoite on lisätä liikuntaa koko koulupäivään. Konkreettisesti tämä tarkoittaa liikunnallisten välituntien ja koulumatkojen sekä toiminnallisten opetusmenetelmien lisäämistä.

– Lasketaan esimerkiksi matikkaa luonnossa tai tehdään kirjastovierailu koulun polkupyörillä. Lisäksi helpotetaan järjestöjen, seurojen ja muiden liikuntatoimijoiden mahdollisuuksia tuoda liikkumista koulupäivän yhteyteen, opetus- ja kulttuuriministeriön Päivi Aalto-Nevalainen sanoo.

Keväällä 2019 valmistuneen raportin mukaan ohjelma on onnistunut lisäämään koulupäivän aikaista kevyttä liikettä. Toisaalta reipas hikiliikunta ei ole lisääntynyt.

Rinteen hallitusohjelmassa luvataan laajentaa Liikkuva koulu -ohjelmaa eri elämänvaiheisiin. Tämän myötä käynnistetään uusi, kaikenikäiset kattava Liikkuva Suomi -ohjelma.

Vanhemmat kaipaavat tukea

LIITU 2018 -tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten yleisimmät liikuntaan liittyvät esteet ovat ulkoisia. Kiinnostava liikuntalaji saattaa puuttua, kodin lähellä ei ole liikuntapaikkoja ja liikunta maksaa.

– Lapset ja nuoret ovat yleensä aika hiljaisia liikkumisasioista, ellei niitä erikseen kysytä. Olisi tärkeää, että he saisivat kertoa oman näkemyksensä. Muuten liikunnasta saattaa tulla pakkopullaa, Laukkanen sanoo.

Aalto-Nevalaisen mukaan vanhempien pitäisi kannustaa lastaan liikunnalliseen elämäntapaan ja jatkaa tukemista vielä isompanakin.

– Tämä vaatii sinnikkyyttä, eikä se ole aina helppoa. Toisilla vanhemmilla on paremmat valmiudet ohjata liikunnallisiin ja terveellisiin elintapoihin kuin toisilla, Aalto-Nevalainen sanoo.

Hänen mukaansa perheissä on paljon kapasiteettia, jota ei ole vielä osattu riittävästi hyödyntää. Lasten, nuorten ja aikuisten tulisi löytää tunne, että liikunta on kivaa ja että yhdessä tekemisestä tulee hyvä olo.

Liikuntaan ja terveyteen liittyvää tietoa on tarjolla niin paljon, että olennaisen seulominen on haastavaa.

– Nykyvanhemmat kaipaavat selkeästi asiantuntijoiden tukea, Laukkanen sanoo.

Laukkanen on pohtinut, olisiko mahdollista kehittää maksuton ja kaikille avoin vanhempien neuvolajärjestelmä. Sieltä halukkaat vanhemmat saisivat tukea muun muassa siihen, millä tavalla perhe-elämän voi järjestää liikunnan ja terveyden kannalta toimivaksi.

Lue lisää
Suomen kaupungit näyttävät mallia – näin kasvihuonepäästöt pudotetaan nollaan

Suomen kaupungit näyttävät mallia – näin kasvihuonepäästöt pudotetaan nollaan

Suomen kaupungit näyttävät mallia ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja pieniä "ilmastoihmeitä" seurataan jo ympäri maailman. Iissä ilmastotyö on tuonut kunnalle niin paljon tuloja, että se alkaa näkyä...

Yksityiskouluja markkinoidaan ratkaisuna oppimishaasteisiin

Yksityiskouluja markkinoidaan ratkaisuna oppimishaasteisiin

Peruskouluissa oppiminen voi jäädä puutteelliseksi kuntien resurssipulan vuoksi. Voisivatko yksityiskoulujen lukukausimaksujen salliminen ja maksullinen yksityisopetus tuoda ratkaisuja ongelmaan?

Opiskelijan aika on koulutuksen suurin kustannus

Opiskelijan aika on koulutuksen suurin kustannus

Korkeakoulutus maksaa yhteiskunnalle, mutta se myös tuottaa hyvin. Asiantuntijat pohtivat, miten koulutuksen hyötyjä kannattaa mitata.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa