Tutkimusten mukaan yrittäjät pelkäävät henkilömenetyksiä merkittävästi enemmän ja useammin kuin omaisuusvahinkoja. Tyypillisiksi omaisuusvahingoiksi lasketaan esimerkiksi tulipalot ja epäkuntoon mennyt laitteisto.

– Oma arvioni on se, että henkilömenetykset huolestuttavat, koska ei oikein tiedetä, miten niihin voi varautua, toteaa OP:n vakuutuspäällikkö Sirkku Hiekkamäki.

Hänen mukaansa henkilövakuuttaminen on monelle yhä melko vieras asia – mahdollisesti siksi, että vakavat sairaudet, tapaturmat ja kuolemantapaukset ovat suurimmalle osalle ihmisiä vaikeita ajatuksia.

– Näihin kysymyksiin on kuitenkin olemassa ratkaisuja.

Mitä yrittäjän pitää tietää henkivakuuttamisesta? Lataa maksuton opas, joka vastaa yleisimpiin kysymyksiin.‍

Taloudellista turvaa työnantajalle

Hiekkamäen mukaan sitäkin tapahtuu, että työnantaja vakuuttaa työntekijän vain tapaturmaisen kuoleman varalle, vaikka tilastollisesti sairaudesta johtuva kuolema on selvästi todennäköisempää ja suurempi henkilöriski.

– Moni ajattelee helposti tapaturmia, sillä ne tulevat mediassa esille näkyvästi. Surullinen totuus on kuitenkin se, että kaikki ikäluokat ja erityisesti keski-iän ylittäneet ihmiset kuolevat Suomessa todennäköisimmin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin tai syöpään.

Pahimmassa tapauksessa työntekijän vakava sairaus tai tapaturma voi johtaa työkyvyttömyyteen ja kuolemaan. Niiden varalta vakuuttaminen antaa taloudellista turvaa työntekijälle mutta myös yrityksen taloudelle ja toiminnan jatkuvuudelle, Hiekkamäki korostaa.

– Varsinkin isoissa yrityksissä hyvän työntekijän menetys aiheuttaa haasteita ennen kaikkea sen suhteen, mistä löydetään tilalle oikeaa osaamista.

Pienemmissä yrityksissä yhden ihmisen työpanos voi olla todella merkittävä myös rahallisesti. Esimerkiksi pitkäaikaissairauteen ja siitä seuraavaan työkyvyttömyyteen tai kuolemaan liittyviä henkilöstökuluja avataan melko harvoin, Hiekkamäki pohtii.

– Ajatellaan vaikka myyntityötä tekevää henkilöä. Jos hän sairastuu vakavasti, työteho laskee jo sairauden alkaessa, sairauspoissaolot lisääntyvät ja lopulta työntekijä on pysyvästi työkyvytön ja ehkä menehtyy.

Uuden työntekijän rekrytoinnissa saattaa mennä pari kuukautta, ja uusi henkilö opettelee tekemistä helposti puoli vuotta ennen kuin saavuttaa täyden työtehon. Kuluihin pitää laskea myös mahdolliset opettamis- ja perehdytyskustannukset.

– Siinä päästään helposti pariin vuosipalkkaan – puhumattakaan tilanteesta, jossa ensimmäinen rekrytointi epäonnistuu.

Tapa sitouttaa parhaita työntekijöitä

Yrityksen tarjoama henki- ja työkyvyttömyysvakuutus voi olla myös tärkeä osa parhaiden työntekijöiden sitouttamista.

– Kaikki ei ole mitattavissa palkassa, ja turvaa tarjoava vakuutus tekee yrityksestä houkuttelevamman työnantajan.

Henkilövakuuttaminen ‍on Hiekkamäen mukaan hyvä tapa viestiä työntekijälle, että heistä välitetään. Edunsaajina voivat olla myös työntekijän omaiset.

– Se on aika merkittävä etu, jos miettii, että leski saa perhe-eläkettä nyrkkisääntönä noin 25–30 prosenttia edunsaajan ansiotasosta. Ja avoliitossa elänyt leski ei saa perhe-eläkettä ollenkaan.

Kuolemantapaukseen liittyy voimakasta surua ja neuvottomuutta. Sen päälle moni leski joutuu painimaan taloudellisten huolien kanssa, sillä esimerkiksi omistusasunnon lainakulut juoksevat kuoleman jälkeenkin normaaliin tapaan.

– Henkivakuutus voi antaa työntekijälle varmuutta siitä, että oma perhe ei joudu laskemaan merkittävästi elintasoaan pahimman mahdollisen tapahtuessa.

Tutustu yrittäjän ja henkilöstön henkivakuutuksiin - ja pyydä tarjous!‍