Sieltä se tulee – helle! Eikun eipä tulekaan. Uutisotsikot ovat kuvanneet kesäsäätä melko toiveikkaasti, mutta ainakin toistaiseksi kuluva kesä on ollut viileä ja sateinen.

Ilmatieteen laitoksen tilastot osoittavat, että kesä on jäänyt jopa keskimääräistä koleammaksi. Varsinkin maan etelä- ja keskiosassa sää on ollut poikkeuksellisen kylmä. Tällaisia koleita kesiä koetaan ilmatieteen laitoksen mukaan korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa. Viimeksi kesäsäät ovat olleet paikoitellen kylmempiä vuosina 1993 ja 2004.

Säällä on ollut vaikutusta myös yritysten asiakasmääriin, kertovat kolmea jäätelökioskia pyörittävä Satu Lempiäinen ja Pirkanmaalla teatterialalla toimivan Sydämenpalon yrittäjä Lotta Ansakorpi.

– Olen tehnyt kesäteatteria pitkään ja ainahan sitä vitsaillaan, että tänään ei sada yhtä paljon kuin eilen. Mutta ei ole aiemmin ollut tämmöistä, että on näin pitkään yhteen menoon kylmää ja sateista. Helteet ovat tavallisesti tulleet viimeistään heinäkuussa, Ansakorpi kertoo.

Hänen pyörittämänsä Sappeen kesäteatteri kerää kesässä tavallisesti reilu 10 000 kävijää, mutta tänä kesänä lukema saattaa jäädä alle puoleen.

Teatteriyleisö on istunut Pirkanmaalla näytöksissä jopa toppatakeissa, jotta alle +13-asteisessa säässä tarkenee. Ansakorpi kertoo, että sään takia on myös peruttu ryhmävarauksia.

Asiakaskato on näkynyt myös kioskiyrittäjän arjessa. Helsingissä ja Järvenpäässä jäätelökioskeja pyörittävä Satu Lempiäinen kertoo, että kesän asiakasmäärä on ollut noin 10–20 prosenttia pienempi verrattuna viime kesän vastaavaan ajankohtaan.

– Kyllä se on sää, joka vaikuttaa 95-prosenttisesti siihen, tuleeko asiakkaita. Jos on oikein kurja sää, välillä voi olla niin, ettei käy kuin yksi asiakas tai ei yhtään. Paine säätilasta tulee kyllä.

Säätä ei voi muuttaa

Yrittäjät eivät kuitenkaan anna huonon sään hidastaa tahtia, ja myynti sekä esitykset pyörivät säällä kuin säällä. Palkat on maksettava, vaikka aurinko ei paistaisi.

Yritystoiminta on vaatinut luovuutta. Erityisesti markkinoinnin rooli on korostunut tänä kesänä. Lehtimainokset, sosiaalinen media ja omat verkkosivut muistuttavat asiakkaita siitä, että yritykset toimivat myös sateella ja kylmässä.

Lempiäisen jäätelökioskeilla tärkeäksi erottautumiskeinoksi ovat osoittautuneet kanta-asiakaskortti ja pitkät aukioloajat, joihin asiakkaat ehtivät tottua. Seurasaaren kioski aloittaa toimintansa jo pääsiäisenä, jos taivaalta ei tule lunta.

–Seurasaaressa meillä on sellaisia vakioasiakkaita, jotka lähtevät toiselta puolen Helsinkiä ajamaan kioskillemme jäätelölle. He ovat huomanneet, että kioski on auki myös huonolla säällä.

Kioskeissa on myös kiinnitetty huomiota tuotevalikoiman monipuolisuuteen, ja jäätelön lisäksi tarjolla on esimerkiksi lämmintä ja kylmää juomista.

Jos kesät ovat jatkossa viileitä, lämmön tarjoaminen eri muodoissa voisi olla myös osa kesäteatterien varustelua. Sinne voisi hankkia vilttejä ja vaikka lämmintä mehua, jottei kylmä pääse yllättämään.

– Ja parhaaseen pilkkihaalariin pukeutunut voisi voittaa pullakahvit, Ansakorpi ideoi.

Naisyrittäjät riensivät apuun

Ansakorpi päätti viime vuonna laajentaa yritystoimintaansa, ja tänä kesänä hänellä on ensimmäistä kertaa kokonainen näytöskausi Ellivuoren kesäteatterissa. Ajatuksena oli, että vuosia toiminut Sappeen kesäteatteri kantaisi osaltaan sen riskiä.

– Kävi kuitenkin niin, että uusi paikka veti sen, mitä ensimmäiseltä vuodelta odotettiin ja Sappeen matkailukeskuksella kävijäkunta tipahti.

Ansakorpi kirjoitti hankalasta tilanteestaan Facebookin Naisyrittäjät-ryhmään – ja sai vyöryn auttajia.

– Katsoin puhelintani seuraavana päivänä ja ajattelin, että mitä ihmettä. Se oli aivan täynnä. Ensin ajattelin, että siihen on iskenyt virus.

Kyseessä olivat kuitenkin tukea tarjoavat naisyrittäjät. Ansakorpi sai yli 500 Facebook-kommenttia, ja Messenger- ja Whatsapp-viestejä sekä sähköposteja saapui useita kymmeniä.

Ryhmän kautta alkunsa sai konkreettinen tempaus. Ideana siinä on, että kuka tahansa voi ostaa hyväntekeväisyyslipun Ansakorven teatterinäytöksiin. Liput ohjataan sellaisille henkilöille, jotka eivät muuten pääsisi teatteriin. Niitä on lahjoitettu reilu sata, ja teatteriin ovat päässeet esimerkiksi vähävaraiset perheet, kehitysvammaiset ja hoivakotien asukkaat.

Yrittäjyyden palo

Lempiäinen muistuttaa, ettei yksi kesä vielä määrää koko yritystoiminnan suuntaa. Suuret päätökset hän tekee tarkastelemalla toimintaa viiden vuoden periodeissa.

– Kioskiyrittäminen ei ole yhden vuoden yrittämistä, vaan itsellä täytyy olla pitkäjänteisyyttä, koska vuodet vaihtelevat.

Ansakorpi ei ole vielä täysin varma, miltä hänen yrityksensä tulevaisuus näyttää. Investointi uuteen kauteen on suuri, ja ennen ensi-iltaa rahaa kuluu 80 000–100 000 euroa.

Kesän näytöksiä on kuitenkin vielä jäljellä, ja vaikeasta kesästä huolimatta hän nauttii yrittäjyydestä.

– Suomi on kesäteattereiden luvattu maa. Maailmassa ei ole toista maata, jossa on teattereita yhtä paljon asukkaisiin nähden. Vaikka yrittäminen taidealoilla on vaikeaa, tämä on intohimoni.

Sykähdyttävintä on se, kun iloinen asiakas tulee kiittämään esityksen jälkeen kesän parhaasta illasta.