OP Yrityspankin rahoituksen järjestämisestä vastaavan johtajan Laura Hakamiehen mukaan koronakriisiin lähdettiin suuryrityksissä varsin hyvistä lähtökohdista.

”Suuryritykset lähtivät koronakevääseen vahvasta asemasta. Likviditeettimielessä suuryrityksissä on useimmiten varauduttu äkillisiin shokkeihin likviditeettipuskureilla ja nostamattomilla limiiteillä. Kriisin alussa yritykset lähtivät edelleen kasvattamaan likviditeettipuskureita ja pankeille rahoituspyyntöjä tuli paljon, kun yritykset hakivat lisävarmuutta maksuvalmiuteen”, Hakamies kertoo.

Useimmissa suuryrityksissä on parhaillaan käynnissä uudelleenarviointia sekä strategian että investointien näkökulmista.

”Rahoitushankkeet pysähtyivät koronan alkumetreillä muutamaksi viikoksi kokonaan, kun yrityksissä arvioitiin, mitä kehityshankkeita kannattaa jatkaa ja mitä tämä uusi, ennestään tuntematon tilanne tarkoittaa. Kuitenkin taustalla vaikuttavat ajurit, kuten ilmastonmuutos ja digitalisaatio, varmistavat ettei yritysten investointitarve ole kadonnut mihinkään ja tähän yritykset ovat onneksi kiinnittäneet huomioita. Kilpailu ja toimintaympäristö kiristyvät, ja yrityksissä mietitään miten parantaa omia vahvuuksia ja asemaa uudessa tilanteessa”, Hakamies toteaa.

Kriisi voi tuoda mukanaan myös mahdollisuuksia

Kriisi muuttaa sekä kysyntää että tarjontaa useimmilla toimialoilla.

”Kriisi voi tuoda myös mahdollisuuksia siinä, miten yritys voi parantaa ja optimoida tarjontaansa uuteen tilanteeseen nähden”, kertoo Caverionin talous-, strategia- ja IT-johtaja Martti Ala-Härkönen Puhalletaan yhteen Suomeen -podcastissa.

Ala-Härkosen mukaan koronakriisi on koetellut monia sellaisia toimialoja, jotka koettiin aiemmin hyvinkin turvaaviksi, kuten yksityinen terveydenhuolto tai ravintola-ala.

”Kriisit ovat hyvin erilaisia vaikutuksiltaan. Valmissuunnitelmia ja riskienhallintaa pitää tehdä, mutta liiketoimintamallissa pitäisi olla myös ketteryyttä muokata toimintaa hyvinkin nopeasti. Kriisi voi antaa ison mahdollisuuden kasvattaa kilpailuetua suhteessa kilpailijakenttään. Suurimmat toimialan muutokset tapahtuvat usein kriisin seurauksena ja silloin pitää miettiä, miten tulemme tästä ulos entistä vahvempina”, Ala-Härkönen sanoo.

Kolme tärkeää oppia suuryritykselle kriisissä:

Joustavuus. Jätä liikkumavaraa, jotta yritys pystyy toimimaan ketterästi nopeasti muuttuvassa, uudessa toimintaympäristössä ja hyödyntää sen tuomia mahdollisuuksia.

Rauhallisuus. Kerää luotettavaa tietoa ja toimi sen pohjalta harkitusti – ei hätiköiden.

Tiedonvälitys. Viesti ja päivitä tietoa usein ja nopeasti yrityksen sisällä ja sidosryhmien kesken.

Haluatko tietää lisää? Kuuntele podcast-jakso aiheesta täällä >>‍

Tutustu Puhalletaan yhteen Suomeen -podcastin koko kauden jaksoihin ja vieraisiin!

​