Huono sesonki ja korona – yrittäjä, toimi näin!

Oikutteleva talvi ja koronapandemia tarkoittavat yrittäjille todellista tuplapainajaista. Mitä keinoja yrittäjillä on selviytyä yllättäen romahtaneilla markkinoilla? Kysyimme OP:n pankinjohtajalta ja sesonkiyrittäjältä neuvoja, miten yrittäjän kannattaa toimia äkillisesti muuttuvissa taloussuhdanteissa.

OP Lounaismaan pankinjohtaja Eeva Vainio kannustaa yrittäjiä olemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteydessä omaan pankkiinsa, jos kausivaihteluista ja koronapandemiasta johtuvat äkilliset muutokset alkavat näkyä liiketoiminnan arjen pyörittämisessä. Yhteydenotto OP:n asiantuntijoihin käy kätevästi digitaalisten palvelukanavien kautta.

”Mitä aikaisemmin yrittäjä on liikkeellä esimerkiksi uhkaavan äkillisen kassakriisin vuoksi, sitä joustavammin voimme yhdessä alkaa suunnitella keinoja, joilla voimme helpottaa akuuttia kriisiä ja miettiä pidemmällä tähtäimellä yrityksen tulevaisuutta”, Vainio sanoo.

Hän korostaa, että pankki haluaa kulkea asiakkaidensa rinnalla ja olla apuna sopeuttamistilanteissa.

”Jos yritys kaipaa tietoa rahoitustarpeista tai muutoksia nykyisten luottojen maksuohjelmiin, kannattaa niistä tulla neuvottelemaan ajoissa."

Reagoi nopeasti ja huolehdi, että perusasiat ovat kunnossa

Pahinta, mitä yrittäjä hankalassa tilanteessa voi tehdä, on työntää päänsä pensaaseen tekemättä mitään tilanteensa sopeuttamiseksi. Nyt pitää olla valveilla ja toimia.

”Nyt pitää reagoida nopeasti ja tarkastella liiketoiminnan kulurakennetta. Yritysten kannattaa käydä liiketoiminnan perusasiat huolellisesti läpi ja miettiä, löytyykö kiinteistä kuluista säästökohteita. Entä onko liiketoiminnassa osioita, joita voidaan karsia tai joista voidaan luopua kokonaan? Kassavirran kehittymistä ja liiketoiminnan vahvuuksien ja heikkouksien kriittistä arviointia on hyvä tehdä aina, mutta nyt niihin kannattaa kiinnittää aivan erityistä huomiota”, Vainio sanoo.

Yhteistyöllä asiat kuntoon

Koronapandemian pitkittyminen haastaa yritysten liiketoimintaa, kun kuljetukset ja asiakkaat eivät liiku ja alihankkijoille alkaa tulla pula tuotantoon tarvittavista komponenteista tai raaka-aineista.

”Toivon, että asiakkaamme säästyisivät konkurssilta, mutta on myös realismia miettiä, kestääkö yritystoiminta enää pitkällä tähtäimellä alkuvuoden tuomia taloudellisia haasteita ja millaisia muutoksia liiketoimintaan tulee mahdollisesti tehdä”, Vainio sanoo.

”Maailmahan ei tähän lopu ja asiat hoidetaan yhdessä kuntoon, kun pahimmasta on selvitty”, Vainio muistuttaa.

Sesonkiyrittäjän stressitesti

Lumentulo polarisoi Suomen. Pohjoisen laskettelukeskuksissa laskettelusesonki alkoi varhain ja tilanne näytti erittäin hyvältä, kunnes koronavirus levisi ympäri maailmaa ja sekoitti pakan. Etelä-Suomeen talvea ei koskaan tullut. Paikalliset laskettelukeskusten yrittäjät ovat olleet hätää kärsimässä.

Teijo Ski & Action Parkin yrittäjä Tapani Kakko kertoo karut luvut. Kahtena edellisenä talvena eteläisessä Suomessa sijaitsevan laskettelukeskuksen sesonki oli hyvä. Hissilippuja myytiin lähes 30 000 kappaletta kumpanakin vuotena ja välinevaraston sukset loppuivat jopa kesken kovimpina sesonkipäivinä. Tänä vuonna maa on ollut musta, eikä rinteitä ole saatu lumetettua kuin hetkittäin pakkasen puutteen takia. Lippuja on myyty vain 700 kappaletta.

”Katastrofi. Teemme varmaan noin 100 000 euron tappiot. Siinä sulavat edellisten vuosien hyvät voitot. Olemme tähän asti olleet velaton yhtiö”, Kakko harmittelee.

Vuodesta 1996 laskettelukeskusta vetänyt Kakko ei muista toista yhtä kurjaa talvikautta urallaan.

”Tähän mennessä heikoimpanakin kautena vuonna 2008 hissilipun ostaneita oli silloinkin sentään 16 000”, Kakko kertoo.

Palvelujen ulkoistamisella oma riski pienenee

Kakko on ollut yhtiökumppaninsa kanssa kuitenkin aikanaan kaukoviisas, ja ulkoistanut suurimman osan laskettelukeskuksen palveluista alansa osaaville yrittäjille. Se pienentää sesonkivaihteluista johtuvaa riskiä.

”Hoidamme itse rinteiden lumetuksen ohella lipunmyynnin ja välinevuokraamon toiminnan. Ravintola-, hiihtokoulu ja kesäsesongin bikepark-toiminnat on ulkoistettu. Kaikki muut kesäaktiviteetit pyrimme toistaiseksi hoitamaan itse. Uusimpien tapahtumien järjestämisiin on aina haluttu erikoisosaajia, joille vuokraamme alueitamme. Harkitsemme jatkossa jopa rinnekoneen hoidon ulkoistamista”, Kakko sanoo.

Kakko haluaa kuitenkin korostaa, että kasvollinen yrittäjä on tärkeä tekijä laskettelukeskuksen vetäjänä, kun kysymyksessä on paikallinen, asiakaslähtöinen vapaa-ajan harrastuskohde.

Puskuria sijoitustoiminnalla

Kun kulunut talvi on ollut olematon, ei laskettelukeskuksen palvelujen pyörittämiseen ole tarvittu ylimääräisiä kausityöntekijöitä. Tämä on merkinnyt säästöjä henkilökuluissa, mutta Kakkoa harmittaa, ettei innokkaille tulijoille ole pystytty järjestämään töitä.

”Kiinteät kulut on kuitenkin maksettava. Esimerkiksi lippujärjestelmästä tulee kuluja 2 500 euroa talvikuukausista, vaikka yhtään lippua ei myytäisi”, Kakko sanoo.

Taloudellista tulosta rasittaa myös vuosi sitten hankittu Lumikissa-rinnekone ja viime syksynä eteen tullut hissin sähkömoottorin vaihdelaatikon uusinta, mikä nielaisi 27 000 euroa. Lisäksi Skihaus-päärakennukseen tehtiin viime kevättalvella mittava maalämmitysinvestointi osana ympäristötoimia.

Puskuria liiketoiminnan rahoitukselle Kakon yritys on kasvattanut pitkäjänteisellä arvopaperikaupalla.

”Sitten tuli korona ja kurssit romahtivat. Osinkoja ei ole luvassa”, hän harmittelee.

Kakko luottaa kuitenkin tulevaisuuteen, vaikka kaikki näyttää nyt usvaiselta.

”Huolettaa, mitä korona tulee tekemään kesäsesongille, sillä kesäisin meillä vierailee paljon kansainvälisiä ryhmiä, polttariporukoita ja rinneautoilusta kiinnostuneita. Jos tilanne jatkuu tällaisena, tulee seuraavastakin tilikaudesta todella hankala”, Kakko sanoo.

Kaupungin tuki olisi tervetullutta

Oman yritystoiminnan riskien minimoiminen, kulujen kova karsinta ja investointien siirtäminen tulevaisuuteen ovat keinoja, joilla Kakko pyrkii turvaamaan liiketoimintansa jatkuvuutta kohti parempia aikoja.

Vastoinkäymisistä huolimatta hän luottaa tulevaisuuteen ja kehittää innokkaasti uutta tekemistä, jotta Teijo Ski & Action Park säilyy jatkossakin asiakkaiden mieluisana matkailukohteena.

Paikallisille päättäjille Kakolla on terveisiä.

”Toivoisin, että kaupunki tulisi vastaan ja tukisi toimintaamme niin kuin useilla muilla paikkakunnilla lasketteluyrittäjyyttä tuetaan. Olemme hyvä veronmaksaja ja pidämme yllä alueemme elinvoimaisuutta”, Kakko muistuttaa.

Lue seuraavaksi:

Pk-yritysasiakkaille taloudellista helpotusta koronakriisiin

Lue koronavirukseen liittyviä ohjeita ja uutiset pankki- ja vakuutusasioista op.fi-sivuilta.

Artikkeli on osa Puhalletaan yhteen Suomeen -teemaa, jolla OP haluaa tukea yrityksiä poikkeustilanteen aikana, kiinnittää huomiota yritysten tärkeään merkitykseen yhteiskunnassa ja kannustaa muitakin toimimaan paikallisten yritysten puolesta. Tutustu teemasivuihin, jonne on koottu OP:n tukitoimet, helpotukset, ohjeet ja vinkit yrityksille.

OP sosiaalisessa mediassa