Nyt pitää investoida Suomeen, sanoo Kari Jordan

Teolliset investoinnit työllistävät jo toteutusvaiheessa, ja niiden kasvua luovat vaikutukset kantavat vuosikymmenien päähän.

Outokummun hallituksen puheenjohtaja Kari Jordan kehottaa yrityksiä pitämään Suomen mielessään, kun ne suunnittelevat tulevia investointejaan.

– Olemme pieni ja avoin talous, joka on riippuvainen viennistä. Tarvitsemme pitkävaikutteisia investointeja, joilla rakennetaan tulevaisuudessa tarvittavaa uutta tuotantokapasiteettia.

Uusia avauksia tarvitaan, sillä suomalaisten yritysten investoinnit lähtivät liikkeelle hyvin hitaasti finanssikriisin jälkeen.

– Haettiin lähes yksinomaan tuottavuutta ja tehokkuutta. Tehtiin kustannussäästöjä ja leikkauksia, joiden avulla yritykset saatiinkin asialliseen kuntoon.

Kulukuurin ansiosta suuryritysten liikevaihto ja tulos parantuivat tasaisesti vuodesta 2012 alkaen. Yritykset kuitenkin viivyttivät investointejaan.

– Teollinen perustamme heikkeni vuosien ajan. Investoinnit olivat poistoja suuremmat vasta vuonna 2017, Jordan muistuttaa.

Teollisuus luo pitkäkestoisia kantoaaltoja

EK:n tuoreen investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit laskivat vuonna 2018. Tänä vuonna investointien odotetaan kasvavan jonkin verran, mutta niiden taso jäänee korkeintaan kohtalaiseksi.

Suomalaiset suuryritykset ovat kuitenkin erinomaisessa kunnossa. Ne pystyvät halutessaan investoimaan Suomeen.

Jordanin mielestä investointeja pitääkin ehdottomasti jatkaa. Investointien avulla voidaan kasvattaa Suomen kansantaloutta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

– Meillä pitää olla rohkeutta investoida Suomeen, ja meillä pitää olla rohkeutta työllistää suomalaisia. Teolliset investoinnit työllistävät jo toteutusvaiheessa, ja niiden kasvua luovat vaikutukset kantavat vuosikymmenien päähän.

Samaan aikaan täytyy huolehtia siitä, että Suomi on alueena kilpailukykyinen.

– Tuotannontekijöiden pitää olla kustannuksiltaan verrannollisia siihen, mitä ne ovat Ruotsissa tai Saksassa. Lisäksi meillä täytyy olla joustava ja ketterä tapa suhtautua muutoksiin. Jos markkinat muuttuvat, myös meidän täällä Suomessa pitää muuttua.

Jordania harmittaa, että perusteollisuuden merkitystä Suomelle ei aina ymmärretä.

– En väheksy lainkaan ohjelmistojen tai peliteollisuuden merkitystä – tarvitsemme joka ikisen uuden työpaikan ja innovaation. Valmistava teollisuus eroaa kuitenkin muusta taloudesta siinä, että se vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta myös tuo Suomeen hyvää monen vuoden ajan. Tarvitsemme tällaisia pitkäkestoisia kantoaaltoja, ja niitä tulee yhteiskuntaan vain toimialoilta, joilla on myös pitkäaikaiset odotukset.

Kannattavaa suunnitelmaa ei pidä lykätä

Jordan painottaa, että hyviä investointisuunnitelmia ei kannata hylätä suhdannekäänteen takia.

– Totta kai harkintaa pitää olla. Isompiin investointeihin ei kannata lähteä, jos tase, kassavirta ja rahoitus eivät ole kunnossa. Mutta jos on hyvä investointisuunnitelma, sitä ei kannata lähteä hirveästi lykkäämään. Kun aika on oikea ja investoinnin edellytykset kunnossa, mikä on sen parempaa kuin lähteä investoimaan sellaisena aikana, kun aktiviteetti on muutoin alempana. Ollaan sitten valmiimpia, kun seuraava nousu lähtee liikkeelle.

Suhdannekäänteitä teollisuus joutuu kohtaamaan joka tapauksessa.

– Kun biotuotetehtaan investointia Äänekoskelle pohdittiin, meillä oli koko ajan fokuksessa, että investointi tehdään 30–35 vuotta varten. Niin pitkään ajanjaksoon mahtuu monenlaista ilmaa, niin nousuja kuin laskujakin.

Kari Jordan, Outokumpu

Jos nykyiseen tasoon tulee puoli prosenttia tai prosentti lisää, korkotason ei edelleenkään pitäisi jarruttaa minkäänlaista hyvää investointia, sanoo Jordan.

Hyvä johto osaa varautua huonoihin aikoihin

OP:n suuryritystutkimukseen osallistuneiden yritysten näkemyksen mukaan suhdannehuippu on ohitettu. Jordan on samaa mieltä.

– Kasvu heikkenee sekä Euroopassa että Suomessa. Kiinan kasvu on jo kärsinyt merkittävästi kaupan esteistä. Yhdysvalloissa talous toimii vielä kohtuullisen hyvin. Kuinka pitkään hyvä kehitys jatkuu – sitä en osaa sanoa.

Myös erilaiset epävarmuudet varjostavat tulevaisuutta.

– Meneillään on pienelle ja avoimelle taloudelle hyvinkin epämieluisia asioita, kuten kaupan vapauteen puuttuvia toimenpiteitä. Lisäksi meillä on kotikutoisia asioita kuten ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat. Yhdessä nämä tekijät voivat saada aikaan merkittäviä muutoksia tulevaisuuden odotuksiin.

Pitäisikö olla huolissaan?

– En minä yöuniani näiden asioiden takia menetä. Kaikilla on sama toimintaympäristö. Tällaisistakin tilanteista on selvittävä. Viisas yritysjohto ottaa suunnittelussa huomioon myös epävarmuustekijät. Jos asiat sitten alkavat mennä huonoon suuntaan, pystytään tekemään heti oikeita toimenpiteitä eikä seisoskella tumput suorina.

Maltillinen korkojen nousu ei ole investointien este

Korkotason nousu on Jordanin mielestä pidemmällä aikavälillä mahdollista.

– Yhdysvalloissa ensimmäiset askeleet tähän suuntaan on jo otettu. Euroopassa markkinaan on laitettu valtavasti ylimääräistä likviditeettiä joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelmien kautta. Kun sitä ruvetaan vetämään sisään päin, sillä on ilman muuta merkitystä.

Osittain kyse on psykologiasta.

– Kun monien asioiden pelätään toteutuvan, niiden vaikutuksia ruvetaan ynnäämään. Esimerkiksi arvopaperimarkkina ottaa suuntaa hyvin pian.

Korkojen nousua ei kuitenkaan kannata varoa liiaksi.

– Jos nykyiseen tasoon tulee puoli prosenttia tai prosentti lisää, korkotason ei edelleenkään pitäisi jarruttaa minkäänlaista hyvää investointia. Nykyiset pääomakustannukset ovat niin alhaiset, että järkevät investoinnit hakkaavat sen mennen tullen, Jordan sanoo.

OP:n ja Aalto-yliopiston professorien toteuttama suuryritystutkimus kokosi suuryritysten ylimmän johdon näkemykset yhteen jo seitsemättä kertaa. Tutustu tutkimukseen.

OP sosiaalisessa mediassa