Yksi yritys konkurssiin ja toisessa kriisi samaan aikaan – Miten yrittäjä selvisi suuresta myllerryksestä?

Mervi Lamminen pyöritti Auntie-yritystään samalla, kun toinen yritys piti hakea konkurssiin. Yksinhuoltajan jaksaminen joutui äärirajoille, mutta nyt hän arvostaa saamaansa oppimiskokemusta.

Mervi Lamminen on nykyään varovainen sen suhteen, suositteleeko yrittäjyyttä uravalintana. Se on ymmärrettävää, sillä hän on omalla yrittäjäpolullaan käynyt läpi rankan vaiheen, jossa piti luovia konkurssin ja toisen yrityksen tiimin vaihtumisen keskellä.

– Ainakin kerron, että kyky ottaa turpaan ja nousta pystyyn on tärkeää. Pettymyksiä ja muutoksia tulee. Tämä on kestävyyslaji, Lamminen kertoo.

Hän valmistui 1990-luvun lopulla kauppatieteiden maisteriksi. Valmistumista seurasi ura IT-alalla konsulttina, projektipäällikkönä, liiketoiminnan kehitystehtävissä sekä tutkimus- ja myyntitehtävissä.

– Haaveilin jo opiskeluaikana yrittäjyydestä, mutta aika ei tuntunut sopivalta ja rohkeus puuttui. Korporaatioura hyvine palkkoineen houkutti.

Suuresta IT-talosta Lamminen siirtyi 2000-luvulla pienempään firmaan, jossa hän veti omaa yksikköä.

– Pienessä yrityksessä huomasi oman työn merkityksen sekä vaikutuksen liiketoimintaan ja tulokseen. Sinä aikana kypsyi ajatus yrittäjyydestä.

Korporaatiosta startup-maailmaan

Viisi vuotta sitten Lamminen lähti osakkaaksi hyvinvointiyritys Wellmoon, jossa hän oli pari vuotta. Startup-maailma oli hyvin erilainen ympäristö kuin korporaatiot, joissa Lamminen oli työskennellyt.

Samaan aikaan hän perusti toisen yrityksen silloisen avopuolisonsa kanssa.

– Se oli kuntosali, joka on liiketoimintamielessä aivan eri maailmasta. Tiesin, ettei se tule olemaan minulle ydinbisnestä ja kun jäin Wellmolta pois, aloin miettiä, mikä olisi seuraava siirto.

Selvyys siihen tuli, kun Lamminen etsi muuton keskellä meditaatiokirjaansa ja kirosi, että jos senkin sisältö olisi mobiilipalvelussa, kaikki olisi helpompaa, sillä puhelinta harvemmin hävittää.

– Samalla mietin, kuinka olin kohdannut työelämässä sekä omia että alaisten uupumisia, ja niissä tilanteissa toivonut, että työterveyden ohella olisi jotain matalamman kynnyksen tukea tai materiaalia, jolla voisi omaa jaksamistaan käsitellä ja kehittää.

Näin syntyi idea Auntiesta, työterveyttä täydentävästä palvelusta, josta voi ostaa erilaisiin yksittäistä työntekijää tai työyhteisöä koskettaviin tilanteisiin sopivia, verkossa toteutettavia palvelupaketteja.

Puoli vuotta sumua

Kun Auntien toiminta oli alussa, Lamminen päätyi hakemaan kuntosaliyrityksensä konkurssiin. Siitä alkoi ajanjakso, joka meni hänen omien sanojensa mukaan täysin sumussa.

– Tunteilulle ei voinut antaa tilaa tai pohtia, miksi on tässä tilanteessa. Jokainen päivä oli henkiinjäämiskamppailua.

Samaan aikaan Auntie ajautui kriisiin, ja perustajatiimi vaihtui Lammista lukuun ottamatta.

– Tuntui kohtuuttomalta, että se sattui samaan aikaan. Puoli vuotta oli jatkuvaa, äärimmäistä mindfulness-harjoitusta: ei auttanut kuin keskittyä siihen hetkeen missä oli, päivä kerrallaan.

Jälkeenpäin Lamminen pystyy näkemään vaikean jakson tärkeänä oppimiskokemuksena.

– Pienet stressitilanteet eivät enää tunnu miltään. Kokonaisuudessaan polkuni yrittäjänä on ollut pitkä, konkurssi on vain yksi, pieni osa sitä. Ei se leimaa minua yrittäjänä tai vaikuta suuremmin tulevaisuuteeni.

– Kun ryhdyin yrittäjäksi, minulla oli pelkoja ja nehän toteutuivat. Pelkäsin esimerkiksi sitä, että kaikki näkevät, jos epäonnistun. Nyt siihen on saanut aika hyvin siedätystä.

Yksinhuoltaja joutuu priorisoimaan

Oman lisänsä stressaavaan tilanteeseen toi perhetilanne, sillä Lamminen oli nyt 21-, 17- ja 14-vuotiaiden lasten yksinhuoltaja.

– Nuorimmainen oli alle kymmenenvuotias, kun aloitin yrittäjänä. Onhan tämä laittanut ainakin logistiikan koetukselle, kun lapset harrastavat ja itse on käytännössä koko ajan töissä.

Vaikeinta kuviossa on ollut Lammisen mukaan se, että välillä joutuu tekemään valintoja eri tavalla, kuin omien arvojensa pohjalta haluaisi.

– Ei minua ole kauheasti vanhempainilloissa näkynyt. Jatkuvasti saa kamppailla syyllisyyden tunteiden kanssa. Sen kanssa täytyy vain oppia elämään.

Mutta on yrittäjyys tuonut myös perhettä yhdistäviä asioita:

– Lapset ovat olleet mukana sen minkä voivat, esimerkiksi tet-harjoitteluissa yrityksessäni. Ja tv-ohjelma Leijonan luola on meille yhteinen harrastus, käymme yhdessä läpi yritysten valuaatiot, itsekin kyseiseen ohjelmaan osallistunut Lamminen kertoo.

Merkityksellisyys tärkeämpää kuin raha

Konkreettisena ohjeena yrittäjäksi aikovalle hän sanoisi, että on hyvä varautua siihen, että kaikki kestää monta kertaa pidempään kuin olisi ajatellut.

– Jos ajattelee, että saa parin kuukauden päästä asiakkaalta rahaa, niin meneekin puoli vuotta, että pääsee laskuttamaan. Tekemistä on paljon, se ei lopu koskaan.

Vaikka Lamminen miettiikin nykyään kahdesti, suositteleeko yrittäjyyttä muille, on hän itse tyytyväinen valintaansa.

– Ei tämän motivoivampaa työtä ole. Merkityksellisyys on minulle parempi kompensaatio kuin palkka. Maanantai ei ole nykyään koskaan huono päivä. Pyrin rauhoittamaan viikonloput, koska muuten tekisin koko ajan töitä.

Tutustu OPn tarjoamiin yrittäjän palveluihin.

OP sosiaalisessa mediassa