Voinko jäädä kotiin vauvan kanssa? 9+1 asiaa, jotka yrittäjän on syytä tietää

Yrittäjän ja työntekijän oikeudet äitiys-, isyys-, perhe- ja hoitovapaaseen sekä päivärahoihin poikkeavat toisistaan jonkin verran.

1. Voiko yrittäjä jäädä äitiysvapaalle?

Raskaana oleva yrittäjä voi jäädä äitiysvapaalle siinä, missä palkansaaja. Äitiysvapaalle voi jäädä aikaisintaan 50 ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Jos kuitenkin työskentelee äitiysvapaan aikana, on työpäivistä ilmoitettava Kelaan. Työpäiviltä Kela maksaa yrittäjälle pienintä päivärahaa, joka on 23,73 euroa. Ilman ilmoitusvelvoitetta saa työskennellä sunnuntaisin ja pyhäpäivinä.

Jos yrittäjä jää äitiysvapaalle varhennuskaudella, eli 31‒50 päivää ennen laskettua aikaa, silloin ei saa työskennellä. Jos äiti kuitenkin työskentelee tänä aikana, hän ei ole oikeutettu äitiysrahaan varhennuskaudella.

2. Mistä perhevapaat muodostuvat?

Perhevapaiden ensimmäistä neljää kuukautta kutsutaan äitiysvapaaksi. Sen ajalta, eli 105 arkipäivältä, Kela maksaa äidille äitiysrahaa. Äitiysvapaata seuraa 158 arkipäivän mittainen vanhempainvapaa, jonka äiti ja isä voivat jakaa haluamallaan tavalla. Myös vuorottelu on mahdollista, mutta jaksoja voi molemmilla olla korkeintaan kaksi.

Molemmat vanhemmat eivät kuitenkaan voi olla vapaalla yhtä aikaa. Jos lapsen vanhempi on töissä arkipäivinä tai lauantaina vanhempainrahakaudellaan, maksetaan hänelle vähintä mahdollista päivärahaa.

Lisäksi isä voi pitää 54 arkipäivän mittaisen isyysvapaan ennen kuin lapsi on kaksivuotias. Isä voi käyttää näistä 18 arkipäivää äidin vanhempainpäivärahakaudella. Äidin vanhempainrahakauden jälkeen käytettävät isyysvapaapäivät voi jakaa korkeintaan kahteen jaksoon.

3. Kuinka paljon äitiys-, perhe- ja hoitovapaalla voi työskennellä?

Määrää ei ole rajoitettu, kunhan työskentelystä on ilmoitettu Kelaan.

Hoitovapaan aikana hankitut tulot eivät vaikuta hoitorahaan. Tulot kuitenkin vaikuttavat mahdolliseen hoitolisään.

4. Mikä määritetään työskentelyksi?

Sairausvakuutuslain mukaan kaikki työskentely on huomioitava. Tarkkaa minuuttimäärää on kuitenkin vaikea sanoa. Jos yrittäjä esimerkiksi vastaa säännöllisesti sähköposteihin, sitä pidetään työntekona. Jos yrittäjä taas vastaa puhelimeen ja siellä sattuu olemaan asiakas, Kela ei rokota tästä.

5. Onko yrittäjän pakko jäädä äitiysvapaalle?

Yrittäjän ei ole lain tai muun sääntelyn perusteella pakko jäädä äitiysvapaalle. Jokainen tekee valintansa omien mahdollisuuksiensa, halujensa sekä vointinsa mukaisesti.

Kelan maksama päivärahakausi on kuitenkin aina laskennallinen, siitä huolimatta, tekeekö yrittäjä töitä vai ei. Se ei siis esimerkiksi pitene loppupäästä, vaikka äitiysvapaan aloittaisi myöhemmin kuin 30 päivää ennen lapsen laskettua aikaa.

6. Miten yrittäjän vanhempainpäivärahat määräytyvät?

Yrittäjän vanhempainpäivärahaan vaikuttavat YEL- ja MYEL-vakuutukseen ilmoitetut työtulot. Esimerkiksi vuonna 2017 yrittäjän päivärahat määräytyvät vuoden 2015 työtulojen mukaan.

Jos yrittäjän vuosityötulo on alle 37 113 euroa, hän saa vanhempainvapaalla noin 70 prosenttia ilmoittamistaan kuukausittaisista työtuloista.

Jos taas yrittäjäksi on ryhtynyt vuoden 2015 jälkeen, voidaan tarkastella myös viimeisen kuuden kuukauden tuloja. Näin tehdään myös silloin, jos työtulot ovat nousseet ainakin 20 prosenttia vuodesta 2015.

Yrittäjän yritykseltään nostama palkka ei vaikuta vanhempainpäivärahojen määrään silloin, kun päivärahat maksetaan eläkevakuutuksen mukaisesti.

7. Entä jos yrittäjä ei ole velvollinen maksamaan eläkevakuutusta?

Jos yrittäjä ei ole velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutusta, äitiyspäiväraha määräytyy verottajalle ilmoitettujen ansio- tai palkkatulojen mukaisesti. Työtuloksi huomioidaan tällöin omasta yritystoiminnasta saadut ansiotulot edelliseltä kokonaiselta tilikaudelta. Osakeyhtiömuotoisessa yrityksessä työskentelevän yrittäjän työtuloksi katsotaan vain palkkatulot. Jos yrittäjällä ei ole ansio- tai palkkatuloja, hän saa pienimmän mahdollisen päivärahan.

8. Voiko yrittäjä saada jotakin muuta tukea perhevapaisiin?

Huhtikuusta 2017 alkaen yrittäjä on voinut saada 2 500 euron suuruisen verottoman kertakorvauksen työntekijästä, joka jää äitiyslomalle. Yrittäjä ei kuitenkaan voi saada tätä korvausta itsestään. Jos yrittäjä palkkaa sijaisekseen työttömän työnhakijan, hän saa tästä palkkatukea.

Kela maksaa yrittäjälle vanhempainpäivärahat, jos tämä maksaa työntekijälle äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaiden ajalta palkkaa. Yrittäjä voi hakea myös vuosilomakustannuskorvausta, jos hän maksaa työntekijälle vanhempainvapaiden ajalta lomapalkan tai lomakorvauksia. Yrittäjä ei saa näitä korvauksia omista perhevapaistaan.

9. Mitä yrittäjän on otettava huomioon ennen perhevapaalle jäämistä?

Yrittäjän on syytä ennakoida ja pohtia ratkaisuja yritystoiminnan ylläpitämiseksi. Mahdollisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi sijaisen palkkaaminen tai yrityksen toiminnan supistaminen perhevapaiden ajaksi. Tärkeintä on kuitenkin olla ajoissa liikkeellä ja pohtia itselle sopivin vaihtoehto.

+1. Mikä isyysvapaa?

Isyysvapaa kestää 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Isyysvapaa on pidettävä viimeistään siihen mennessä, kun lapsi täyttää kaksi vuotta.

Isä voi olla äidin kanssa kotona 1‒18 arkipäivää silloin, kun äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa, ja loput isyysvapaapäivät isä voi pitää sitten, kun vanhempainrahan saaminen on loppunut. Isä voi halutessaan pitää kaikki isyysvapaat äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen.

Myös isä voi jäädä vanhempainvapaalle, hoitovapaalle ja osittaiselle hoitovapaalle. Vanhempainvapaa seuraa äitiysvapaata ja kestää 158 arkipäivää. Vanhempainvapaan isä voi jakaa yhdessä äidin kanssa. Kummatkin vanhemmat voivat jakaa vanhempainrahakautensa korkeintaan kahteen jaksoon.

Lähteet: Kelan verkkosivut, Kelan etuuspäällikkö Johanna Aholainen, Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander ja Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen.

Lue myös op.mediasta Äiti ja yksinyrittäjä ‒ näin se onnistuu.

Tuoreimmat
Maksullinen korkokatto vai turvaa säästöistä? Löydä sinulle sopivin tapa varautua korkojen nousuun
Asuntolainan viitekorko on ollut vuosia poikkeuksellisen matalalla. Näillä neljällä tavalla lainanmaksaja voi varautua jossain vaiheessa edessä olevaan nousuun.
Mikä ihmeen MiFID II ja miten se vaikuttaa säästämisen ja sijoittamisen asiointiisi?
Uuden sääntelyn voimaantulon tarkoituksena on asiakkaan etu: parantaa sijoittajan suojaa koko toimialalla. Toimintatapamme OPssa ovat laajalti uuden sääntelyn mukaisia jo nykyisin.
Suomesta maailman napa
Miksei talouspolitiikassa kannattaisi unelmoida isosti? Suomella on edellytykset vaikka maailman navaksi. Tähän on yllättävän hyvät mahdollisuudet.
Luomua vai tarjoustuotteita? Näin kahden perheen erilaiset valinnat näkyvät kauppalaskussa
Helsinkiläinen Jenni Villa ja Tamperelainen Nelli Pirhonen perheineen pitivät kirjaa ruokamenoistaan. Molemmat yllättyivät siitä, kuinka paljon syömiseen meni rahaa.