Viimeinen oljenkorsi ‒ halu auttaa sai yrittäjän liittymään kantasolurekisteriin

Yrittäjä Jaakko Puolakka on kuulunut kantasolurekisteriin 12 vuotta. Kaksi kertaa hän olisi sopinut luovuttajaksi. Silti hän ei ole voinut toimia luovuttajana vielä kertaakaan.

Viime keväänä pitkän odotuksen piti päättyä.

Jo 12 vuotta kantasoluluovuttajien listalla ollut sarjayrittäjä Jaakko Puolakka sai viimein kutsun tositoimiin. Kuitenkin vain hieman ennen kuin Puolakka oli aikeissa matkustaa Helsinkiin luovuttamaan kantasolujaan, ilmoitettiin ettei hänen tarvitse tulla. Sen enempää ei kerrottu, joten Puolakka ei tiedä, mitä tapahtui.

‒ Voi olla, että potilas sai kantasolut joltakin toiselta tai sitten hän ei niitä enää muista syistä johtuen tarvinnut. En olisi kuitenkaan koskaan saanut tietää, kenelle olisin kantasolujani luovuttanut, rovaniemeläinen Puolakka kertoo.

Paljon vaatimuksia

Puolakka oli luovuttanut säännöllisesti verta veripalvelussa. Sitten hän kuuli kantasolurekisteristä ja päätti liittyä siihen.

Kantasolusiirtojen avulla voidaan hoitaa esimerkiksi leukemiaa. Sopivien luovuttajien löytäminen on vaikeaa, ja se voi olla potilaan viimeinen mahdollisuus parantua.

‒ Koin liittyessäni, ettei se olisi minulta mitenkään pois, jos voisin auttaa kantasoluja tarvitsevia.

Puolakka on ollut onnekas, sillä hänen lähipiirissään kukaan ei ole koskaan kantasoluluovutusta tarvinnut. Hänelle on kuitenkin ollut aina tärkeää voida auttaa muita ‒ niin työssään kuin vapaa-ajalla.

Vain hieman yli 30 000 suomalaista kuuluu kantasolurekisteriin. Se on Puolakasta liian vähän.

Yksi syy sille, miksi niin harva on ilmoittautunut vapaaehtoiseksi luovuttajaksi, johtuu Puolakan epäilyiden mukaan siitä, ettei rekisteristä tiedetä tarpeeksi.

Lisäksi kantasolujen luovutuksen uskotaan olevan kivuliasta. Puolakan mukaan menetelmät ovat muuttuneet. Nykyisin monilta luovuttajilta kantasolut otetaan verenkierrosta eikä luuytimestä. Myös puudutusaineet ja kivunlievitys ovat kehittyneet.

Suurin osa rekisteriin kuuluvista ei koskaan pääse luovuttajiksi, koska kantasolut eivät sovi yhteen niitä tarvitsevien kanssa. Puolakan kantasolut olisivat käyneet jo kahdelle potilaalle. Hän ei ole silti kertaakaan päässyt luovuttamaan.

Ensimmäisellä kerralla hänen hemoglobiininsa oli liian alhainen, mikä johtui ahkerasta verenluovuttamisesta.

Toisella kertaa taas luovuttajaa ei enää tarvittu. Jotta luovuttamaan lopulta pääsee, on täytettävä liuta kriteereitä, jotka liittyvät omaan kehoon, elämäntapoihin ja terveyteen. Joskus potilas saattaa myös kuolla ennen kuin luovutus ehditään tehdä.

Puolakan mukaan luovuttaja ei saa jäädä liikaa murehtimaan menetettyjä mahdollisuuksia.

‒ Tietysti on harmittanut, etten ole voinut auttaa. On harvinaista, että kantasoluni olisivat sopineet jo kahteen kertaan. Enää en usko, että niin käy, 49-vuotias Puolakka sanoo. Luovuttaja voi kuulua kantasolurekisteriin, kunnes täyttää 56 vuotta.

Viikko tyhjäksi kalenterista

Kantasolujen luovuttaminen vaatii kivunsietokykyä enemmän viitseliäisyyttä ja aikaa. Yhden kantasoluluovutuksen takia on matkustettava Helsinkiin kahdesti. Ensimmäisellä kerralla luovuttajan täytyy käydä terveystarkastuksessa. Toisella kerralla matka täytyy tehdä luovutuksen vuoksi, ja tällöin kalenterista on raivattavaa tilaa noin viikoksi.

Puolakan mukaan myös yrittäjän on mahdollista järjestää viikko vapaata. Viimeksi keväällä Puolakka oli jo tyhjentänyt työkalenterinsa ja tehnyt suunnitelmat siitä, miten hän viettäisi viikon pääkaupungissa.

‒ Se aika, jonka antaisin sairaalle, ei ole minulta pois. Se, että voisin omalla toiminnallani pelastaa toisen ihmisen hengen, on paljon tärkeämpää, Puolakka perustelee.

Puolakka on ollut yrittäjänä 1990-luvun alusta saakka. Hän on pyörittänyt useita ravintoloita, saunabisnestä, työskennellyt monitoimimiehenä ja nykyisin hän kehittää kilpailuttajalle tarkoitettua tarjouspyyntöpalvelua www.tarjoaminulle.fi:tä.

Yrittämisessä Puolakkaa on kiehtonut erityisesti vapaus tehdä, mikä itsestä tuntuu hyvältä ja oikealta. Samasta syystä hänestä on tullut kantasolurekisterin jäsen.

‒ Joku voi ajatella tätä hyväsydämisyytenä. Minulle tämä on velvollisuus, jonka haluaisin päästä täyttämään.

Tuoreimmat
Iso ketju jäi toiseksi ‒ franchaising-yrittäjyys vaihtui omaan myymälään
Kymmenen vuotta Musti ja Mirri -ketjussa franchising-yrittäjänä vakuutti Maarit Karhu-Teiskosen siitä, että yrittäjyys on hänen juttunsa. Lopulta hänestä tuli kuitenkin yksityisyrittäjä.
Mitä pakkaat jääkiekon nuorten MM-kisoihin mukaan, Miro Heiskanen?
Jääkiekon nuorten MM-kisat pelataan 26.12.2017-6.1.2018 Yhdysvaltojen Buffalossa. Nuoret Leijonat starttasivat MM-leirityksen Vallilassa OPn tiloissa 15.12. Yksi joukkueen jäsenistä on Miro...
Miten saada rahaa?
Google listasi juuri trendaavimmat hakunsa vuodelta 2017. Henkilökategoriassa voiton vei edesmennyt presidentti Mauno Koivisto, mutta kiinnostavimmat asiat löytyivät hakukoneelta kysytyistä...
Korkoa korolle -ilmiö: tunnetko jo automaatin, joka moninkertaistaa säästösi?
Oletpa kaksi-, kolme- tai nelikymppinen, ehdit vielä kartuttaa muhkean säästöpotin, kun annat korkoa korolle -ilmiön tehdä työn. Asiantuntija kertoo, miten onnistut.

OP sosiaalisessa mediassa