Pukeutuisitko muovijätteeseen? Ekologinen muoti on tulevaisuuden normi

Vaateteollisuudessa on viime vuosina alettu panostaa vastuulliseen tuotantoon ja liiketoimintaan. Töitä on tehtävä vielä paljon, jotta vaateyritysten toiminta perustuisi kestävään kehitykseen ja ympäristöystävällisyyteen. Kuluttajien valinnat ovat tässä muutoksessa avainasemassa.

Vaateteollisuudessa on vähitellen herätty ympäristöystävällisyyteen ja kestävään kehitykseen, joista on syntynyt viime vuosina globaali megatrendi. Suurten vaateketjujen valikoimista löytyy nykyään omia conscious-mallistoja, jotka tuotetaan ympäristöystävällisistä materiaaleista, ja osa vaatealan toimijoista on käynnistänyt erilaisia kierrätyskampanjoita. Entistä useammat pienet yritykset ovat lähteneet vaatebisnekseen mukaan perustaen koko toimintansa ja tuotantonsa vastuullisuudelle ja kestävän kehityksen tukemiselle.

Isoista toimijoista esimerkiksi Adidas on kehittänyt yhteistyössä merten suojelua ajavan Parley for the Oceans -organisaation kanssa kengät, joiden valmistuksessa on käytetty kierrätettyjä materiaaleja, kuten valtameristä kerättyä muovijätettä. Myös Suomesta löytyy vastaavanlainen toimija: ekologisia uima-asuja valmistavan Halla Hallan toiminnan perustana on ympäristön säästäminen. Yritys valmistaa tuotteensa kankaista, jotka on tehty merestä nostetusta muovijätteestä.

Vastuulliset vaatealan toimijat välttelevät luonnonvarojen tuhlaamista, ympäristön kuormittamista ja saastuttamista sekä huolehtivat siitä, että työntekijöillä on hyvä ja turvallinen työympäristö. Havittelevatko yritykset vain brändin kiillotusta, vai ohjaavatko vastuullisuus ja kestävä kehitys sekä kuluttajien vaatimukset liiketoimintaa?

Tulevaisuus kuluttajan käsissä

Turun kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Salla Laasonen on tutkinut vastuullisuutta yhtenä liiketoiminnan ilmiönä. Vastuullisuus on hänen mukaansa kasvava osa vaatealan yritysten imagon rakentamista.

– Vastuullisuus on etenkin suurten vaateketjujen kohdalla sekä merkittävä imagoriski että mahdollisuus, kun tietoisuus alihankintaketjujen ongelmista on lisääntynyt. Tämä näkyy muun muassa globaalien halpavaateketjujen kierrätysmateriaalikampanjoissa ja luomumateriaalilinjastoissa, Laasonen toteaa.

Globaalin lainsäädännön puuttuessa kuluttajat ovat Laasosen mukaan tärkeässä roolissa, kun pohditaan, mihin suuntaan vaateteollisuuden vastuullinen toiminta tulee jatkossa menemään.

– Monikansallisten yritysten toimitusketjut ovat pitkiä ja monimutkaisia. Koska rakenteet eivät pakota tai velvoita pitkälle menevään vastuullisuuteen, on kuluttajien vaatimuksilla olennainen merkitys. Vaikka vastuullisuutta ei missään tapauksessa voi yksin sysätä kuluttajien harteille, voi jokainen kuitenkin pohtia omia vaateostosvalintojaan.

Laasonen näkee vaateteollisuuden tulevaisuuden positiivisin silmin, erityisesti Suomen osalta.

– Tiedostavien kuluttajien määrä lisääntyy, ja kysyntä eettisesti ja ympäristöystävällisesti tuotetuille vaatteille kasvaa.

Mutta voiko aidosti vastuullisia vaatteita valmistaa sellaisella hinnalla, että kuluttajat valitsevat vastuullisen tuotteen halpavaateketjun vaatteen sijaan?

– Totta kai, Suomessa tehdään näin koko ajan. Suomessa on hyvät edellytykset vastuulliselle vaateteollisuudelle ja -liiketoiminnalle. Viime vuosina vastuullisten suomalaisten vaatetoimijoiden määrä on selvästi lisääntynyt.

Vaatteita tekstiilijätteestä

Costo on yksi esimerkki suomalaisesta vastuullisesta vaatealan yrityksestä. Se on jo kymmenen vuoden ajan valmistanut päähineitä ja asusteita laadukkaista ja kestävistä materiaaleista lähituotannon voimin. Costossa vastustetaan vaatteiden ostamista hetkellisten mielitekojen vuoksi, jonka jälkeen ne heitetään pois. Yritys suunnittelee tuotteet ympäristöystävällisyyttä ja kestävää kehitystä ajatellen siten, että ne soveltuvat pitkäaikaiseen käyttöön.

Coston tiimi perusti vuonna 2013 Pure Waste Textiles -nimisen brändin, joka valmistaa vaatteita vaateteollisuuden tekstiilijätteestä. Yrityksellä on oma tehdas Intiassa, jossa tapahtuu koko tuotantoprosessi.

– Tehtaan kierrätyslaitoksessa tekstiilijätteestä tehdään uutta kuitua, josta valmistetaan lankaa. Tämän jälkeen langoista tehdään kankaita, joista valmistetaan vaatteita. Valmistamme esimerkiksi mustia t-paitoja mustasta leikkuujätteestä. Käyttämässämme prosessissa säästyy paljon vettä, koska T-paitoja ei tarvitse värjätä, kertoo Anders Bengs, joka on yksi Coston perustajista.

Bengs on huolissaan globaalista vaatetuotannosta, jossa länsimaiset brändit tuhoavat kolmansien maiden luonnonvarat ja saavat lopputuotteen myynnistä rahat omaan taskuunsa.

– Tekstiiliteollisuus on hyvin saastuttava teollisuuden ala. Jos alan ainoa idea on tuottaa voittoa yritykselle, jolloin kehitystyö ja investoinnit jäävät toissijaisiksi, tähän asiaan tarvitaan käänne. Jos maapallo halutaan vielä pelastaa, tarvitaan kansanliikkeitä, muuten nykyinen tilanne ei tule muuttumaan.

– Ostopäätöksen tekijä on se joka muuttaa koko teollisuuden. Jos kuluttajat lopettavat kertakäyttövaatteiden ostamisen, se pakottaa korporaatioita muuttamaan toimintansa.

Tuoreimmat
Tulevaisuutta rakennetaan puun varaan
Puurakentamisen suosio kasvaa hinnasta huolimatta. Suosiota vauhdittavat erityisesti julkinen rakentaminen ja puukerrostalot. Joensuuhun on suunnitteilla Suomen korkein kerrostalo.
Koukuttavaakin koukuttavammat työmatkat
Merja Naroma kulkee saaressa sijaitsevaan toimistoonsa laivalla. Martti Virtanen taas ajaa autolla, jonka hän pistää työpäivän päätteeksi latauspistokkeeseen.
Hyvää mieltä itselle ja tarvitseville
Joulu on hyvien tekojen juhlaa. Turun seudulla voit jakaa hyvää mieltä apua tarvitseville ja saada samalla ripauksen joulutunnelmaa myös itselle osallistumalla nyt starttaaviin joulukeräyksiin....
Omistaja-asiakas, tervetuloa joulukonserttiin!
OP Turun Seudun perinteinen joulukonsertti kutsuu omistaja-asiakkaita Mikaelinkirkkoon nauttimaan jouluisista sävelistä.

OP sosiaalisessa mediassa