Mistä on toimivat yritystuet tehty?

Isotkin ovat joskus olleet pieniä. Toimiva tuki ei häiriköi markkinoilla, vaan auttaa kehittymään ja kasvamaan.

Paljon mustetta ja sormenpäitä on tänäkin vuonna kulutettu yritystukien parjaamiseen. Syytä keskustelulle kai onkin. Yhteisesti kerättyjä varoja yritysten toimintaan VM arvion mukaan neljä miljardia vuosittain. Ja onhan asia parhaillaan hallituksen budjettiriihen pöydällä.

Huolimatta lukuisista nasevista retorisista ilotulituksista ja asiantuntijaselvityksistä, on yritystukijärjestelmässä vähemmän huomiota saaneita erinomaisen tarpeellisia puolia. Ne ovat niitä, jotka tukevat yritysten kasvua kriittisellä hetkellä, auttaa kansainvälisten markkinoiden valloittamisessa ja auttavat keksimään uusia mullistavia innovaatioita.

Miksi yritykset ylipäänsä tarvitsevat tukia?

Yrittäminen on jo nimensä mukaan riskin ottamista. Yrittäjät ja sijoittajat laittavat varallisuuttaan peliin, jotta voitaisiin kehittää uusia tai parempia tuotteita ja palveluita. Lopputuloksena syntyvät airbnbt, drivenowt ja vr-lasit parantavat jo itsessään kuluttajien elämänlaatua tuottamansa asiakasarvon kautta. Lisäksi saadaan tukuittain työpakkoja ja sitä paljon puhuttua talouskasvua.

Harmillisesti yrittäjillä on kuitenkin enemmän hyviä ideoita kuin pääomia niiden toteuttamiseksi. Huonoksi onneksemme Suomi on kaiken lisäksi pääomiltaan verrattain niukka markkina, joten sijoittajienkaan rahoja ei ole tarjolla avuksi. Lisääntyvän sääntelyn vaikutuksesta pankitkin vaativat enenevissä määrin vakuuksia myöntämilleen lainoille. Ongelma korostuu erityisesti kasvuvaiheen sekä tutkimus- ja kehitysvaiheen yrityksissä – eli juuri niissä kaikista potentiaalisimmissa yrityksissä. Kuten kuka tahansa poliitikko sanoisi: asialle on tehtävä jotain.

Mutta entäs kommunismi?

Julkiseen rahoitukseen tunnetusti liittyy suuri tehottomuuden riski. Isännätön raha tekee laiskaksi ja johtaa lähinnä pääomien tuhoamiseen. Hyviä esimerkkejä tarjoaa itänaapurin historia kahmakaupalla. Markkinoilla on ylivertainen kyky ohjata pääomat elinkelpoisiin yrityksiin (Supercell), hinnoitella riskiin nähden oikea korvaus ja lopulta poistaa markkinoilta yhtiöt vailla realistisia tulevaisuudennäkymiä (Anttila).

Siksi yksityisten pääomamarkkinoiden mekanismeja on otettu osaksi julkisen rahan ohjautumista yrityksille. Lähes poikkeuksetta kaupallista toimintaa tuettaessa, edellytetään markkinaehtoisen toimijan osallistumista rahoitukseen. Tämä voi tarkoittaa omaa sijoitusta, ulkopuolista pääomasijoitusta, pankkia, omaa vakuutta, joukkorahoitusta tai jotain näiden yhdistelmää. Tuki myös päättyy aikanaan, kun pääsy markkinaehtoiseen rahoitukseen avautuu. Näin markkinamekanismin kyky löytää lupaavimmat ideat kytketään osaksi julkisen rahoituksen ohjautumista.

Tärkeää on myös kohdistaa tuki oikeaan toimintaan. Iso osa valuu olemassa olevien yritysten jokapäiväisen toiminnan ylläpitoon. Valmistettujen tuotteiden hinnoitta markkinoilla painuu matalammalle, jolle se ilman tukia asettuisi. Niinpä ylläpidetään keinotekoisesti heikompaa tuotantoa. Päinvastoin tuen pitäisi kannustaa uusien tuotteiden kehittämiseen ja markkinoille murtautumiseen.

Suomi nousuun ja niin pois päin

Suomalainen yritystukijärjestelmä onkin toimiva yhdistelmä byrokratiaa ja markkinamekanismia. Pk-yritysten parissa Tekes ja Finnvera erottuvat suurimpina toimijoina. Ne myöntävät värikkään kavalkadin niin tukia, takauksia kuin lainoja kaiken kokoisille ja muotoisille yrityksille. Usein parhaat ratkaisut saadaan yhdessä pankin kanssa. Näin pääomamarkkinoiden hartioita saadaan levennettyä, jotta parhaat tulevaisuuden lupaukset pääsevät kokeilemaan siipiään.

Oikein toteutettuna julkinen tuki edistää markkinoiden toimintaa ja tukevat talouden pitkän aikavälin kasvua. Uudet jennyt ja jakamot päästään aidosti testaamaan markkinoilla. Pääomia tuhoavat yritykset lopettavat tai ryhdistäytyvät. Uusiin kasvaviin yrityksiin syntyy voimakas työvoiman tarve. Ylipäänsä suurin osa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Siinäpä miettimistä budjettiriiheen – ja miksei muihinkin kahvipöytiin.

Tuoreimmat
Totta vai tarua? 8 väitettä kyberturvallisuudesta
CGI:n kyberturvallisuuskonsultti Jyrki Huhta katkoo vääriltä tietoturvauskomuksilta siivet.
Kim Heiniö: Trendien mukana täytyy kehittyä jatkuvasti
Ravintoloitsija Kim Heiniö jakaa videolla vinkkinsä, miten pysyä mukana ravintola-alan trendeissä.
Kuinka kasvattaa lapsesta fiksu rahankäyttäjä?
Käteisen käyttö vähenee ja digitaalinen raha on tätä päivää myös yhä nuoremmille lapsille. Viimeistään siinä vaiheessa kun lapselle hankitaan oma maksukortti onkin hyvä opettaa lapselle...
Tarinoita ja tahtoihmisiä
Satavuotiasta Suomea juhlittiin ansaitusti viime vuonna. Tänään juhlitaan keskisuomalaista yrittäjyyttä, kun perinteinen maakunnallinen Yrittäjäjuhla kokoaa yrittäjät ja sidosryhmät Jyväskylän...

OP sosiaalisessa mediassa