Ymmärrätkö verenpainemittaria? Korkea verenpaine tekee hallaa sydämelle

Korkea verenpaine altistaa paitsi sydän-ja verisuonitaudeille, myös esimerkiksi muistisairauksille. Mitä omasta verenpainetuloksesta olisi hyvä tietää?

Verenpaineen mittaus on monille tuttu toimenpide. Mansetti olkavarteen, mittari napista päälle ja pian olkavarren ympärillä tuntuu napakka puristuksen tunne. Sen sijaan mittarin antamien lukemien tulkinta ei ole kaikille aivan yhtä tuttua.

Verenpainelukemiinsa olisi kuitenkin hyvä oppia kiinnittämään itse huomiota, sanoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

– Itsensä mittaaminen erilaisin laittein on nykyään trendikästä, mutta pätevin tapa saada selville, mitä elimistön sisällä tapahtuu, on verenpaineen mittaaminen.

Verenpaine tarkoittaa yksinkertaisimmillaan painetta, jolla sydän pumppaa verta verisuonistoon. Verenpaineen mittayksikkönä käytetään elohopeamillimetriä (mmHg). Kaikilla on verenpainetta, mutta eri ihmisillä lukemat vaihtelevat.

Tätä verenpainelukemat tarkoittavat

Verenpainelukemissa ensimmäinen ja suurin luku tarkoittaa yläverenpainetta eli niin sanottua systolista painetta, joka on sydämen supistumisvaiheessa eteenpäin työntämää verta.

Seuraava lukema, joka ilmoitetaan tavallisesti kautta-viivan jälkeen, on alapaine eli niin sanottu diastolinen paine, joka tarkoittaa sydämen lepovaiheen aikana verisuonistossa vallitsevaa painetta.

Digitaaliset verenpainemittarit ilmoittavat tavallisesti kolmannenkin lukeman, joka on pulssi eli sydämen syke.

– Myös pulssiin kannattaa mitatessa kiinnittää huomiota, jos siinä tapahtuu muutoksia. Joskus verenpainemittarilla havaittu pulssimuutos voi olla ainoa merkki sydämen eteisvärinästä, Hekkala sanoo.

Mittaa verenpaine oikein

Oikeaoppinen mittaus antaa luotettavimmat tulokset verenpaineesta.

– Ennen mittausta olisi hyvä istua rauhassa paikallaan muutama minuutti. Mittauksia kannattaa tehdä pari kappaletta peräkkäin, ja jälkimmäinen kirjataan muistiin, Hekkala neuvoo.

Verenpaine kannattaa tavallisesti mitata aamulla. Jos käyttää jotain verenpaineeseen vaikuttavaa lääkitystä, mitata voi päivälläkin, jotta näkee, kuinka lääke vaikuttaa.

– Mittaa verenpainetta silloin tällöin parin päivän jaksoissa. Tärkeää on myös, että mittauksesta ei ota stressiä.

Tarkkaile säännöllisesti, jos ihannelukema ylittyy

Ihanteellinen verenpainetulos kaikenikäisille on 120/80 mmHg ja sen alle jäävät lukemat.

Raja ei silti ole absoluuttinen, koska verenpaine vaihtelee jonkin verran. Esimerkiksi rasituksessa verenpaine nousee aina. Stressi, esimerkiksi työstressi, voi nostaa painetta levossa. Verenpainetta nostavat myös mustien makeisten, kuten salmiakin ja lakritsin, sekä suolaisen ruoan syöminen.

Yksittäinen mittaustulos ei vielä kerro totuutta omasta verenpaineesta, vaan luotettavampi lukema saadaan mittausten pidempiaikaisesta keskiarvosta.

Jos yläverenpaine ylittää lukeman 120 mmHg, Hekkala suosittelee verenpaineen säännöllistä tarkkailua ja seurantaa.

– Tässä tapauksessa kannattaisi ostaa verenpainemittari kotiin, jos ei sitä jo ole, ja tarkkailla paineita säännöllisesti. Myös elämäntapoihin on syytä alkaa kiinnittää huomiota ja pohtia, onko joku syy, joka verenpainetta nostaa. Jos verenpaine pysyy koholla, on hakeuduttava lääkäriin.

Huolehdi sydämestä ja aivoistasi pitämällä verenpaine kurissa

Jos verenpainetulos ylittää lukemat 140/90 mmHg, harkitaan verenpainelääkitystä.

– Taso 140/90 on jo elimistölle haitallinen ja tarkoittaa, että verenpaine on selvästi kohonnut. Joillakin lukemat voivat olla hyvinkin korkeita, jopa 200 mmHg, mikä on jo merkki hyvin korkealle kohonneesta verenpaineesta.

Korkea verenpaine aiheuttaa useita terveysriskejä. Erityisessä vaarassa on ihmisen sydän, koska pumpatessaan verta se tekee isoimman työn verenkierron säätelyssä. Jos verenpaineet ovat pitkään koholla, ajan myötä sydänlihas alkaa paksuuntua.

– Kun sydänlihas paksuuntuu, siitä tulee jäykkä. Tämä aiheuttaa hengästymistä rasituksessa, kun sydän ei suoriudu tehtävistään. Pikkuhiljaa kehittyy sydämen vajaatoiminta. Muutos on peruuttamaton. Paksuuntuminen altistaa myös rytmihäiriöille

Sydämen lisäksi verenpaine vaikuttaa muihinkin elimiin, sillä verisuonet ulottuvat elimistössä joka puolelle. Herkimmät kohonneesta verenpaineesta kärsivät elimet ovat aivot ja munuaiset. Aivoverenvuodon lisäksi korkea verenpaine lisää aivoinfarktin ja esimerkiksi muistisairauden riskiä.

– Hoitamalla verenpainetta siis suojellaan myös aivoja ja esimerkiksi muistia, Hekkala muistuttaa.

Matala verenpaine ei ole perusterveelle ihmiselle terveysriski, vaikka matala verenpaine voi aiheuttaa esimerkiksi huimauksen tunnetta pystyyn noustessa. Esimerkiksi terveellä nuorella ihmisellä yläpaine voi olla jopa 90 mmHg, mikä on ihan normaalia.

Kansainvälistä maailman Sydänpäivä vietetään 29. syyskuuta.

OP sosiaalisessa mediassa