Suomalaisten vaietut vaivat – näitä emme kehtaa paljastaa lääkärille

Lääkärit näkevät työssään monenlaisia vaivoja ja oireita, mutta silti on useita asioita, joista potilaat eivät kehtaisi heille avautua.

Alapään haavauma voi olla tunneasia potilaalle, mutta ei lääkärille

Moni potilas jättäisi mieluummin kertomatta lääkärille, että alapäähän on ilmestynyt näppyjä, haavauma tai muu häiritsevä ihomuutos. Varsinkin naisille voi olla vaivaannuttavaa puhua intiimialueen vaivoista mieslääkärille.

Alapään vaivat ovat kuitenkin lääkärille vaivoja muiden joukossa. Työterveyslääkärit ja kaikki yleislääkärit eivät useimmiten tee gynekologisia tutkimuksia, mutta he voivat tutkia intiimialueen vaivan kliinisesti eli katsomalla sitä pintapuolisesti arvioidakseen millainen vaiva on kyseessä. Esimerkiksi ärsytysihottuma voi hoitua yleis- tai työterveyslääkärin vastaanotolla, mutta jos vaiva vaatii erikoistutkimuksia, lääkäri lähettää potilaan eteenpäin.

Iso peräpukama ei lähde omahoidolla

Peräpukama on vaiva, jonka moni pitää omana tietonaan. Vaikeneminen ei varsinaisesti ole huono asia, sillä varsinkin pienemmät oireilevat peräpukamat voi hoitaa kotikonstein apteekin itsehoitovalmisteilla ja huolehtimalla hyvästä hygieniasta.

Jos pukama on kipeä eikä se parane omahoidolla, sitä on syytä käydä näyttämässä lääkärille. Peräpukamat voidaan yleensä hoitaa yleislääkärin vastaanotolla. Pukamia voi ehkäistä esimerkiksi lisäämällä ruokavalioon kuituja.

Miesten erektio-ongelmat tulevat esiin muiden vaivojen ohella

Miesten erektio-ongelmiin liittyy häpeää, vaikka ajoittainen erektiohäiriö on tavallista. On tavallista, että mies ei hakeudu lääkäriin erektiohäiriön takia, vaan ongelma tulee esille jonkin muun vaivan ohella. Erektiovaikeus voi olla puhtaasti psyykkistä, mutta toistuvan tai pitkään jatkuneen vaikeuden taustalla voi olla jokin sairaus.

Ensikäynnillä yleislääkäri voi tehdä alkututkimuksia, joita ovat muun muassa eturauhasen tunnustelu ja verenpaineen mittaus. Erektiohäiriöitä hoitavia erikoislääkäreitä ovat urologit ja endokrinologit.

Naiset häpeilevät virtsanpidätysongelmia

Naisten inkontinenssi eli virtsankarkailu on arkea haittaava ja melko häpeilty vaiva. Jopa puolet naisista kärsii vaivasta jossain vaiheessa elämäänsä. Synnytykset, ikä ja ylipaino lisäävät virtsankarkailun riskiä.

Virtsankarkailusta kannattaa kertoa lääkärille, sillä vaivaan on olemassa erilaisia hoitokeinoja. Hoito vaikeusasteen mukaan on lääkitys tai leikkaus. Joskus virtsankarkailua voidaan myös hoitaa vahvistamalla lantionpohjan lihaksia.

Kumppani patistaa kertomaan kuorsauksesta

Kuorsaaminen on sosiaalisesti häiritsevä vaiva, johon voi liittyä myös terveysriskejä. Kuorsaamisesta kärsivät miehet eivät usein hakeudu lääkäriin omasta aloitteestaan, vaan puolison lähettämänä. Lääkärikäynti voi olla paikallaan, sillä kuorsaaminen voi olla uniapnean oire. Muita oireita ovat muun muassa päiväväsymys ja muistin häiriöt. Uniapneaa kannattaa hoitaa, sillä hoitamattomana se voi pahentaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia ja diabetesta tai altistaa niille.

Uniapnea todetaan unipolygrafiatutkimuksella. Lievää uniapneaa voidaan hoitaa esimerkiksi yöllä suussa pidettävillä uniapneakiskoilla tai nukkumisasentoon vaikuttavalla univyöllä.

Häiritsevistä ilmavaivoista on pakko puhua

Harva hakeutuu lääkärille pelkästään ilmavaivojen vuoksi, vaikka ne ovat hyvin tavallisia. Usein lääkäri kuulee potilaan ilmavaivoista vasta, kun ne alkavat häiritä ihmisen elämää. Lääkäri selvittää ilmavaivojen syyn tavallisesti haastattelemalla.

Tietyt vaivat, esimerkiksi laktoosi-intoleranssi ja keliakia, voidaan todeta rasitus- tai verikokeella. Aina syy ei selviä, jolloin ilmavaivojen taustalla voi olla toiminnallinen vatsavaiva. Toiminnallisia vaivoja hoidetaan muun muassa lisäämällä ruokavalioon kuituja tai niin sanotulla FODMAP-ruokavaliolla.

Alkoholiongelma pysyy piilossa, ellei lääkäri kysy

Alkoholin ongelmakäyttö on Suomessa erittäin yleistä, mutta sitä piilotellaan helposti lääkäreiltä. Moni kertoo ongelmastaan, jos lääkäri kysyy asiasta suoraan. Monella alkoholin ongelmakäyttäjällä työssäkäynti onnistuu, mutta jos vapaa-aikaan liittyy aina alkoholi, ongelma voi olla jo pitkälle edennyt.

Yleis- ja työterveyslääkäreillä on hyviä keinoja hoitaa päihderiippuvuuksia. Lääkäri voi esimerkiksi mitata maksa-arvot, tarjota tukea elämäntapojen muuttamiseen tai tarvittaessa ohjata päihdehoitoon.

Asiantuntijana jutussa työterveyshuollon erikoislääkäri Martti Rechardt Pohjola Terveydestä. Lähteenä myös Terveyskirjasto.

OP sosiaalisessa mediassa