Sinulla on äitisi silmät ja isäsi tukka! Mitä kaikkea voimme periä vanhemmiltamme?

Onko isäsi kiharatukkainen? Sinäkin todennäköisesti olet. Periytymisen tarkoista mekanismeista saadaan lääketieteessä jatkuvasti uutta tietoa.

Isältä ja äidiltä perityt geenit eli perintötekijät vaikuttavat yksilön ominaisuuksiin eli esimerkiksi siihen, mitä sairauksia ja vaivoja ihminen saa ja millainen hänen ulkonäkönsä on.

Ulkonäön periytyminen on hyvin pitkälti sattuman kauppaa. Osa ominaisuuksista periytyy vallitsevasti, osa peittyvästi. Osalla ominaisuuksista on monitekijäinen tausta, jolloin lapsessa ilmenee isältä ja äidiltä saatujen ominaisuuksien yhteisvaikutus. Jos isällä on sattumalta paljon vallitsevasti periytyviä ominaisuuksia, todennäköisyys niiden periytymiselle on jokaiselle erikseen 50 prosenttia.

Olen ruskeasilmäinen, koska äitinikin on.

Tarua. Silmien väriin vaikuttavat useat eri geenit – ei vain yksi geeni, kuten aiemmin ajateltiin. Aiemmin silmien värin ajateltiin periytyvän yhden geenin kautta, jolloin lapsesta tulisi ruskeasilmäinen, jos hän perisi geenin yhdeltäkin vanhemmalta. Nykyään tiedetään, että silmien väri ei periydy näin suoraviivaisesti: myös ruskeasilmäiset vanhemmat voivat saada sinisilmäisen lapsen.

Kaksi vaaleahiuksista ei voi saada mustatukkaista lasta.

Totta. Hiusten värin taas oletetaan periytyvän niin, että vaaleahiuksinen on perinyt vaalean geenin kummaltakin vanhemmaltaan. Tumma- tai kiharahiuksisuuteen riittää jos jommankumman vanhemman geeni on tumma tai kiharahiuksinen.

Olemme mieheni kanssa keskivertoa pidempiä, joten lapsestamme tulee meitä pidempi.

Tarua. Pituuden periytyvyyttä määrittelevät useat geenit, ja myös ympäristötekijöillä eli ravinnolla, liikunnalla ja terveellisillä elämäntavoilla on hyvin suuri merkitys. Jälkeläisen pituus lähestyy yleensä populaation keskiarvoa, joten kahden todella pitkän vanhemman lapsi on todennäköisemmin hieman lyhyempi ja toisinpäin.

Isoisäni on kalju, mutta isäni ei. Isäni poikana säästyn siis itse kaljulta päältä.

Osittain tarua. Kaljuuntumiseen vaikuttavat useat eri geenit, ja se voi periytyä suoraan isältä pojalle tai sitten isoisältä pojalle. Myös miehiä ja naisia erottavat hormonaaliset tekijät vaikuttavat. Sama perimä naisella ei välttämättä aiheuta kaljuutta, mutta miehellä kaljuus ilmenee testosteronin vaikutuksesta.

Minulla diagnosoitiin lukihäiriö aikuisiällä. Myös lapseni alttiutta lukihäiriöön kannattaisi seurata.

Totta. Esimerkiksi lukihäiriöstä tiedetään, että se voi rasittaa samaa sukua sukupolvesta toiseen. Lukihäiriön arvioidaan periytyvän 30–70 prosentissa tapauksista riippuen tutkimuksesta ja maasta. Erään suomalaistutkimuksen mukaan noin joka toisella vakavasti lukihäiriöisellä suomalaisella on samasta vaivasta kärsivä lähisukulainen.

En voi juoda maitoa, koska vanhemmillani on laktoosi-intoleranssi.

Totta. Laktoosi-intoleranssinkin periytyminen suoraan vanhemmilta on tavallista. Mikäli henkilö on saanut kummaltakin vanhemmaltaan laktoosi-intorelanssia aiheuttavan geenimuodon, on oireyhtymän puhkeaminen hyvin todennäköistä.

Naiset ovat harvoin punavihersokeita.

Totta. Punavihervärisokeus on esimerkki sukupuolittuneesti periytyvästä sairaudesta, joka aiheuttaa eri tavalla oireita miehille ja naisille. Tälle vaivalle on tyypillistä, että vain pojat tai miehet sairastuvat, kun taas naiset pysyvät täysin terveinä, lähes oireettomina tai miehiä lieväoireisempina tautigeenin kantajina.

Suvussamme on Alzheimerin tautia. Saan sen erittäin todennäköisesti itsekin.

Tarua. Sairauksien ennustaminen perintötekijöiden perusteella on monimukaista matematiikkaa: vaikka esimerkiksi sairauden alttiusgeeni periytyisi suvussa, se ei vielä tarkoita, että tauti varmasti puhkeaa. Ihminen on enemmän kuin perimän osiensa summa: myös ympäristö, ravinto ja elämäntavat vaikuttavat ominaisuuksiimme.

Eri sairaudet periytyvät myös eri tavoin: on vallitsevasti periytyviä sairauksia, jolloin toinen vanhemmilta perityistä geeneistä saa aikaan tietyn sairauden, peittyvästi periytyviä sairauksia, jolloin tarvitaan vastingeenit molemmilta vanhemmilta, jotta sairaus tulee esiin.

Vaikka vanhemmillani on korkea verenpaine, voin välttää sen itse terveellisillä elintavoilla.

Osittain totta. Perintötekijöillä on aina osuutensa sairauksien synnyssä. Tavallisissa sairauksissa perintötekijöiden osuus sairastumisen syynä vaihtelee. Samoissa olosuhteissa toinen ihminen sairastuu helpommin kuin toinen, ja jotkut sairaudet näyttävät kertyvän tiettyyn sukuun enemmän kuin sattumalta. Tällöin puhutaan monitekijäisestä periytymisestä: sairastumiseen vaikuttavat perimän eli geenien lisäksi elämänaikaiset olosuhteet, rasitukset, elämäntavat ja muut tekijät. Monitekijäisiä sairauksia ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, reuma, allergiat, diabetes ja mielenterveyden häiriöt.

Isälläni todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö. Myös minulla on iso riski sairastua siihen.

Osittain totta. Joidenkin sairauksien taustalla perimän osuus on vahvempi. Esimerkiksi maanisdepressiivisyyden taustalla on todettu vahva geneettinen osuus: periytyvyys on keskimäärin 80 prosenttia eli melko korkea. Sairastuneen sukulaisella on kymmenkertainen riski sairastua verrattuna ei-sukulaiseen. Sairaudelle altistavia geenejä on kuitenkin useita ja myös ympäristö vaikuttaa.

Osa harvinaisista sairauksista periytyy suoraan vanhemmilta lapselle.

Totta. Harvinaisissa perinnöllisissä sairauksissa perintötekijät määräävät täysin, sairastuuko joku vai ei. Tällaisia harvinaisia sairauksia ovat esimerkiksi hemofilia eli verenvuototauti, lähes kaikki harvinaiset lihastaudit ja vastasyntyneen perinnöllinen kuulovamma.

Myös kromosomipoikkeavuudet ovat harvinaisia perinnöllisiä sairauksia, joissa henkilöllä on useimmiten suuri joukko yli- tai alimääräisiä geenejä. Ne aiheuttavat usein monioireisia kehityshäiriöitä.

Lähteet: Terveyskirjasto, Duodecim, KV-tietopankki, Terve.fi, Tohtori.fi

OP sosiaalisessa mediassa