Sinilevää on nyt poikkeuksellisen runsaasti – myös pesu- ja löylyvedestä voi sairastua

Lähes koko Suomenlahti on sinilevän peitossa, ja levää on paljon myös järvissä. Jos vesi on vihreää, uimaan ei pitäisi mennä – myös sinileväinen löylyvesi voi aiheuttaa hengitysoireita.

Kuumalla kelillä tekee kovasti mieli uimaan. Ennen luonnonvesiin pulahtamista kannattaa kuitenkin tarkastaa levätilanne. Helle on saanut myös sinilevän kukkimaan, ja levää on nyt poikkeuksellisen paljon sekä meressä että järvissä.

– Suomenlahdella on hyvin laajalti pintaesiintymiä. Myös itäisellä Saaristomerellä ja rannikolla sekä Selkämerellä levää on alkanut nousta pintaan, kuvailee tilannetta Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkija Sirpa Lehtinen.

Suomenlahden osalta levätilanne on Lehtisen mukaan pahin koko 2010-luvulla.

Kaikkien pitäisi välttää uimista vedessä, jossa on silmin nähden sinilevää. Osa sinilevistä tuottaa hermo- ja maksamyrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa vakaviakin terveyshaittoja.

– Uimarin on mahdotonta tietää, onko kyseessä myrkyllinen laji, joten kaikkeen sinilevään tulisi suhtautua varovaisuudella, sanoo Pohjola Terveyden työterveyslääkäri Johannes Kallio.

Kuinka sinilevän tunnistaa?

Nimestään huolimatta sinilevä ei ole sinistä eikä varsinaisesti levääkään. Kyseessä ovat yhteyttävät bakteerit, jotka ovat väriltään yleensä vihertäviä tai kellertäviä. Ne näkyvät rantavesissä pieninä hippusina ja sinilevän ollessa runsasta maalimaisina lauttoina tai massoina.

Sinilevän voi tunnistaa muutamalla helpolla testillä.

– Jos sinilevää nostaa kepillä tai tikulla, sitä ei jää tikkuun roikkumaan. Se johtuu siitä, että mikroskooppisen pieni levä hajoaa veteen, SYKEn Lehtinen ohjeistaa.

Vihertävää vettä voi myös nostaa juomalasiin. Sinilevä nousee noin tunnin kuluessa veden pinnalle vihreinä hiukkasina.

Nieleminen vaarallista

Erityisesti sinileväpitoisen veden nieleminen altistaa sen tuottamille myrkyille. Kallio korostaa, että siksi etenkin lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä.

– Jos esimerkiksi lapsi nielee vettä, sitä voi yrittää oksentaa pois. Myös lääkehiilen antaminen voi auttaa, vaikkei siitä olekaan näyttöä.

Jos aikuinen käy uimassa vedessä, jossa on suhteellisen vähän sinilevää, olisi tärkeää muistaa peseytyä välittömästi puhtaalla vedellä.

–Jos uimavettä on mennyt silmiin, niin myös silmät kannattaa huuhtoa, Kallio muistuttaa.

Aikuisenkaan ei pidä mennä uimaan veteen, jossa sinilevää on runsaina massoina.

Varo hengitystieoireita ja pahoinvointia

Sinileväistä vettä ei myöskään pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Keittäminen ei tapa sinilevän hermo- ja maksamyrkkyjä.

– Saunan kiukaalla höyrystyvä sinileväpitoinen vesi saattaa aiheuttaa hengitystieoireita ja ärsyttää silmiä, kertoo Kallio.

Sinilevä voi aiheuttaa myös pahoinvointia, flunssan kaltaisia oireita, kuumeilua tai allergisia reaktioita iholla. Ihon pinnalle saattaa myös muodostua rakkuloita. Jos altistus on poikkeuksellisen suuri, leväpitoinen vesi voi johtaa myös maksa-arvojen nousemiseen – tämä on kuitenkin harvinaista.

Milloin lääkäriin?

Jos uimisen jälkeen tulee huonovointiseksi tai ilmaantuu voimakkaita iho-, silmä- tai hengitystieoireita, kannattaa hakeutua lääkäriin, suosittelee Kallio.

Jos epäilee altistuneensa sinilevälle, voi ottaa myös yhteyttä Myrkytystietokeskukseen.

Sinilevätilanteeseen ei valitettavasti ole luvassa nopeaa helpotusta. Sirpa Lehtinen arvelee, että sinileväkukinnot tulevat säilymään ainakin helteiden yli.

– Jos tulisi kova tuuli, se voisi hajottaa lauttoja ja sekoittaa sinilevämassaa veteen, jolloin tilanne parantuisi.

Sinilevän tuottamia myrkkyjä voi esiintyä vedessä vielä joitakin päiviä sen jälkeen, kun levälautat ovat kaikonneet. Siksi ei kannata luottaa pelkästään näköhavaintoihin, vaan seurata terveysviranomaisten tiedotusta.

Vesistöjen ajankohtaisen tilanteen voi tarkistaa esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Järvi- ja meriwikistä.

OP sosiaalisessa mediassa