Tunnistatko kodin yleisimmät vaaranpaikat? Tuhoisa tulipalo käynnistyy usein kynttilästä tai saunassa kuivattavista vaatteista

Esimerkiksi valvomattomasta kynttilästä liikkeelle lähtenyt tulipalo saattaa vähentää kotivakuutuksesta saatavan korvauksen määrää.

Talven kynnyksellä suomalaisten kodeissa lämmitetään ahkerasti saunoja ja sytytellään pimeiden iltojen valoksi kynttilöitä. Valitettavasti lämmitys ja tuli aiheuttavat usein myös onnettomuuksia.

– Yksi perusjuttu on se, että saunassa ei pitäisi kuivata pyykkiä. Siitä seuraa helposti todella tuhoisia paloja, toteaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuusasiantuntija Jari Pouta.

Saunapalojen aiheuttamat vahingot ovat tuttuja myös OP Vakuutuksen korvauspäällikkö Maarika Vauhkoselle. Saunan käyttötarkoitus on ainoastaan saunominen, ei vaatteiden kuivaus tai säilöminen, hän muistuttaa. Erityisesti suuret vaatepinot saattavat helposti tippua kiukaalle ja sytyttää tulipalon.

Joulun alla myös huolimattomasti palamaan jätetyt kynttilät aiheuttavat vuodesta toiseen tulipaloja.

– Kynttilää ei koskaan pidä jättää palamaan ilman valvontaa. Tärkeää on myös hyvä, palamaton kynttilänjalka. Tuikkukynttilät eivät saa olla kiinni toisissaan, sillä ne voivat synnyttää nopeasti leviävän allaspaloilmiön, kertoo Pouta.

Vauhkonen lisää, että myös ulkotiloissa palavat kynttilät ja tulet aiheuttavat merkittävän usein vahinkoja.

– Esimerkiksi terassille saatetaan jättää kynttilälyhty palamaan yön yli. Se ei tarvitse kuin yhden napakan tuulenpuuskan sytyttääkseen mahdollisesti koko talon.

Korvaako kotivakuutus?

Saunasta tai kynttilästä lähtevä tulipalo sisältyy lähtökohtaisesti kotivakuutuksen perusosan palo- ja luonnonilmiöturvaan. Vauhkonen kuitenkin korostaa, että jos vakuutusehdoissa mainittavia suojeluohjeita on selvästi laiminlyöty, vakuutusyhtiöllä on oikeus vähentää korvattavaa summaa.

– Meillä on esimerkiksi vakuutusehdoissa maininta siitä, että kiukaan välittömässä läheisyydessä ei saa säilyttää palavaa materiaalia, kuten vaatteita. Se, miten paljon korvausta vähennetään, selvitetään aina tapauskohtaisesti.

Samaan kategoriaan asettuvat selvästi varomattoman kynttilänpolton, sängyssä tupakoinnin, hellalle jätetyn palavan materiaalin tai nuohoamattomien hormien aiheuttama tulipalo. Ne saattavat siis vähentää kotivakuutuksesta saatavan korvauksen määrää.

– Nokipalot johtuvat usein nuohouksen laiminlyönnistä. Vakituisessa käytössä olevan asunnon tulisijat tulee lain mukaan nuohota vuoden välein ja vapaa-ajankäytössä olevien rakennusten tulisijat kolmen vuoden välein, Vauhkonen toteaa.

Kodin sähkölaitteista eniten paloja aiheuttavat Jari Poudan mukaan hellat – mutta palot johtuvat lähes aina selvästi huolimattomuudesta, kuten ruoan unohtamisesta liedelle tai vaikkapa talouspaperin säilyttämisestä liesitason päällä.

Myös vanhat ja vialliset kodinkoneet aiheuttavat kodeissa sähköpaloja. Sähkölaitepalojen torjumiseksi Pouta kehottaa käyttämään vain ehjiä ja moitteettomasti toimivia laitteita käyttöohjeiden mukaisesti. Jos laitteeseen tulee vikaa, se pitää toimittaa korjattavaksi.

Harjoittele hätätilanteita varten

Tulipalojen tuhojen minimoinnissa toimiva palovaroitin on kaiken a ja o. Jari Pouta kuitenkin tietää, että hämmästyttävän usein palovaroitin on asennettu väärin tai se puuttuu kokonaan.

– Se on todella yleistä. Palovaroitinta ei saa asentaa hyllylle tai seinälle vaan ohjeiden mukaisesti kattoon.

Myös puuttuva tai toimimaton palovaroitin voi Maarika Vauhkosen mukaan johtaa tulipalon sattuessa kotivakuutuksesta myönnettävän korvauksen vähennyksiin.

– Jos sen puute vaikuttaa suoraan tulipalon aiheuttaman tuhon laajuuteen, meillä on oikeus vähentää korvausta.

Mahdollisiin tulipaloihin kotona on tärkeä varautua, jotta kykenee vaaratilanteessa toimimaan mahdollisimman turvallisesti, toteaa Pouta.

– Jokaisella pitäisi olla vähintään sammutuspeite kotona. Olisi hyvä opetella, kuinka tulipalo sammutetaan ja kuinka annetaan ensiapua. Jopa hätänumero saattaa unohtua mielestä pelästyneenä, jos sen muistamista ei ole harjoitellut.

Suurin haaste tulipalojen ehkäisemisessä on Poudan mukaan asenteissa. Ihmismielessä elää kumman sitkeässä käsitys, että vaarat koskevat vain muita.

– Me teimme tutkimuksen, jossa kysyttiin, pitivätkö ihmiset tulipalon syttymistä omassa asunnossaan mahdollisena. Ihmiset vastasivat siihen ei mutta kun kysyttiin, voisiko tulipalo sattua naapurille, siihen vastattiin kyllä.

OP sosiaalisessa mediassa