It-ala kalastelee kansainvälistä työvoimaa taukoamatta: Intialaisen Jaee Koren perhe on kuin lottovoitto

It-alalla työskentelevä Jaee Kore, 29, tuskin osasi edes aavistaa, kuinka tervetullut hän olikaan Suomeen pari kesää sitten. Koren niin ikään it-alalla toimiva puoliso oli työskennellyt Suomessa jo puolisen vuotta, ja ikävöidä oli ehditty puolin ja toisin.

Samanaikaisesti kansainvälisiä osaajia Suomeen houkuttelevassa Business Finlandin Talent Boost -ohjelmassa paiskittiin hartiavoimin töitä, jotta juuri intialaispariskunnan kaltaista työvoimaa saataisiin Suomeen. Kilpailua kansainvälisistä it-osaajista ei käydä vain yritysten vaan myös maiden välillä.

– Suomi kilpailee isojen maiden kuten Saksan, Ranskan, Hollannin sekä niissä maissa sijaitsevien metropolien kanssa. Meidän maabrändimme ei ole yhtä selkeä, joten lähdemme kilpailuun takamatkalta, Business Finlandin kehitysjohtaja ja Talent Boost-ohjelman käynnistäjä Ulla Hiekkanen-Mäkelä vertaa.

Lumi ja yötön yö yllättivät

Tietojenkäsittelytiedettä opiskellut Jaee Kore saapui Suomeen kesän korvilla. Valoisat yöt hämmensivät ensi alkuun.

– En meinannut saada unta millään, Kore kertoo.

Hänen aviopuolisonsa sai Suomesta päinvastaisen ensivaikutelman.

– Muutin marraskuussa, jolloin oli todella pimeää. Lumisateessa en ollut ollut koskaan aikaisemmin, Vinayak Kore muistelee.

Koska häntä odotti työpaikka isossa kansainvälisessä yrityksessä, myös viisumiasiat olivat sujuneet joustavasti.

– Tulin viikonloppuna ja menin uuteen työpaikkaani heti maanantaina.

Niin Vinayak kuin Jaee Koren työpaikat sijaitsevat Espoossa.

– Minun työpaikallani luodaan kuvavirtaa eri kanaviin, kuten urheilutapahtumien katsomoihin, striimauksiin ja tv-lähetyksiin, Jaee Kore kertoo.

Kolmasosa yrityksistä suunnittelee rekrytointeja

Koronapandemia ei ole vaikuttanut juurikaan suomalaisten it-alan yritysten rekrytointitarpeeseen vaan Suomessa puhutaan edelleen kaikkiaan jopa kymmenien tuhansien osaajien työvoimavajeesta.

–Sitä, kuinka uusi normaali vaikuttaa asiakkaisiimme, on tietenkin hirmu vaikea ennustaa, mutta ison kuvan perusteella tekijätarve ei ole kadonnut mihinkään. Tuoreimman kyselymme mukaan 36 prosenttia jäsenyrityksistämme aikoo palkata lisää henkilökuntaa seuraavan puolen vuoden aikana, ja teknologiateollisuuskin tarvitsee lisää it-osaajia, Ohjelmisto- ja e-business -yrittäjien yhdistyksen toimitusjohtaja Rasmus Roiha kertoo.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän kautta valmistuu vain noin puolet alan rekrytointitarpeesta. Akuuteimmin haetaan ohjelmistokehittäjiä ja koodareita.

Rasmus Roiha kiittelee ulkomaisen työvoiman kalastelusta esimerkiksi Helsingin Business Hubia.

– Heidän ansiostaan osaajia on saatu muun muassa Venäjältä ja Koreasta.

Intian "Piilaaksosta" Bangaloresta Suomeen on saatu potentiaalista työvoimaa myös yliopistojen välisen opiskelijavaihdon kautta. Välillä ulkomaisia tekijöitä kutsutaan pelkästään tutustumiskäynneille.

– Esimerkiksi Turussa toimiva projektitiimi toi tänne kuusi eri puolilla maailmaa asuvaa perhettä, ja vastaavaa ovat tehneet myös yritykset kuten Supercell.

Euroopalla "vastaiskun" paikka

Ohjelmisto- ja e-business -yrittäjien Roiha kertoo, että kiinnostus Suomea ja muita Euroopan maita kohtaan on kasvanut sen jälkeen, kun maailman suurin teknologiamaa USA jäädytti H1-B -asiantuntijaviisumit.

– Euroopalla on nyt vahva vastaiskun paikka, mutta nokka ei saa tuhista yhtään, Roiha sanoo.

Business Finlandin Hiekkanen-Mäkelä on samaa mieltä.

– Pandemian johdosta tapahtunut digiloikka lisää entisestään kansainvälistä kilpailua it-osaajista, Hiekkanen-Mäkelä sanoo.

Rasmus Roiha uskoo, että USA:n muuttuneen tilanteen vuoksi amerikkalaiset jätit, kuten Microsoft, saattavat myös lisätä omaa henkilökuntaansa niin Suomessa kuin muualla USA:n ulkopuolella sijaitsevissa toimipisteissään.

Kun kansainväliset osaajat miettivät sijoittumistaan, vaakakupissa eivät paina vain työpaikka ja työhön liittyvät edut.

– Asuinympäristöinä toimivien kaupunkien tarjonnalla on jopa isompi merkitys kuin Suomella maana, ja Suomessa ero pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä on suuri, Roiha vertaa.

Suomi on turvallinen vaihtoehto

Business Finlandin Hiekkanen-Mäkelä kertoo, että kansainvälistä uraa harkitsevat osaajat ovat usein huolissaan lasten koulutusmahdollisuuksista, asuinympäristöistä sekä työn ja perheen yhteensovittamisesta.

– Suomen turvallinen ja toimiva yhteiskunta on yksi houkutteleva tekijä tulevaisuudessa. Markkinoinnissa korostetaan myös sitä, kuinka tulijoita autetaan integroitumaan uuteen maahan.

Rasmus Roiha nostaa esiin kansainvälisten koulujen tilanteen: niitä ei monista Suomen kaupungeista löydy.

– Vastuuta kansainvälisen työvoiman integroinnista ei saa sysätä yksin yrityksille, Roiha sanoo.

Kokemus on opettanut rekrytoijia suuntaamaan katseensa erityisesti pariskuntiin ja nuoriin perheisiin.

– He suhtautuvat työ- ja asuinpaikkoihinsa monia sinkkuja pysyvämmin.

Intiasta Suomeen muuttanut Koren perhe on Rasmus Roihan mukaan juuri sitä, mitä Suomi tarvitsee.

– Kyllä voi sanoa, että heidän kaltaisensa perheet, joissa molemmat vanhemmat työskentelevät alallamme, on kuin lottovoitto. Kansantaloutemme tarvitsee hyviä veronmaksajia, ja lapsiperheiden integraatiokin on lähes satavarmaa.

Vapaa-aika on valttikortti

Jaee ja Vinayak Koren perhearki rullaa kaikin puolin sujuvasti. He asuvat väljästi rakennetulla asuinalueella, jossa on muutenkin paljon lapsiperheitä ja luonto lähellä. Pariskunta kehuu Intiaa lyhyempiä työpäiviä, eikä Vantaan ja Espoon välisiä työmatkoja voi edes verrata ruuhkaiseen Intiaan.

– Me viihdymme myös tässä kodissamme, jossa olemme asuneet alusta saakka.

Koren perheen Eva-tytär puhuu kolmea kieltä: malaijia, englantia ja suomea. Jos tämä haluaa myöhemmin kansainväliseen kouluun, sekin mahdollisuus löytyy.

– Täällä Suomessa tyttäremme on ollut päiväkodissa toisin kuin Intiassa, jossa on tyypillistä, että isovanhemmat hoitavat lapsia.

Jaee Kore kiittelee WhatsAppia, FaceTimea ja muita digitaalisia kanavia siitä, että hän voi pitää reaaliaikaisesti yhteyttä perheeseensä ja ystäviinsä. Suomessa on ennätetty tottua siihen, että täällä perheet eivät pidä yhtä paljon yhtä eivätkä eri sukupolvet asu yhdessä kuten Intiassa.

– Minä olin erityisen otettu, kun työkaverini kutsui minut kylään vanhempiensa luo Nurmijärvelle silloin, kun olin täällä vielä ilman omaa perhettäni, Vinayak Kore kertoo.

Ajan kanssa Koret ovat oppineet saunomaan, ja löylyjen lisäksi muun muassa karjalanpiirakat maistuvat. Kesän aikana nuori perhe on viettänyt aikaa Suomen luonnossa. Tutuksi ovat tulleet jo muun muassa Aulangon kansallismaisemat.