Juhannus vaikuttaa suomalaisten kulutustottumuksiin – ”Kesällä miehet ovat elämyshakuisempia ja naiset tekevät enemmän heräteostoksia”

Tutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttavat juhannuksena eniten rahaa tarjoiluihin ja ruoanlaittoon. Tutut keskikesän juhlaperinteet elävät edelleen, mutta juhannushäiden sijaan nuoret suuntaavat aikaisempaa enemmän festareille.

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljalan mukaan suomalaiset panostavat juhannuksena eniten rahaa ruokaan ja juomaan. Varsinaisten juhannusruokien lisäksi esimerkiksi grillihiilten, kaasupullojen ja muiden grillaustarvikkeiden myynti nousee voimakkaasti juhannuksen alla.

Tutkimusten mukaan suomalaisten ostokäyttäytyminen muuttuu selvästi kesäauringon lämmittäessä.

– Jopa 63 prosenttia kuluttajista sanoo käyttäytyvänsä kesällä spontaanimmin kuin yleensä. Talouden kannalta se näkyy siten, että ihmiset ovat valmiimpia hölläämään kukkaronnyörejä ja kuluttamaan normaalia enemmän. Kesäaikaan esimerkiksi miehet ovat elämyshakuisempia ja naiset tekevät puolestaan enemmän heräteostoksia.

Juhannuksen ruokalistalta löytyvät tutut suosikit

Suosituimpien juhannusruokien listalta löytyy suomalaisten perinteiset suosikit. Juhannuksen aikaan suomalaisiin kotitalouksiin ostetaan keskimäärin 1,5 pakettia makkaraa.

– Makkara, muut grilliruoat ja uudet perunat kuuluvat suomalaisten kestosuosikkeihin juhannuksena. Myös mansikoita ja jäätelöä kulutetaan tavallista enemmän. Yleisesti ottaen kasvisten käyttö lisääntyy kesällä huomattavasti. Ihmiset tykkäävät ruokailla enemmän ulkona ja syödä vähän kevyemmin kuin yleensä.

Satokauden ansiosta yhä useampi suomalainen tekee ostoksensa torilla.

– Noin 40 prosenttia vastaajista ilmoitti lisäävänsä toriostoksia kesäaikaan. Se tietysti on ymmärrettävää, koska kotimaisia elintarvikkeita on tähän aikaan vuodesta paljon enemmän saatavilla. Toki lähikaupat ja supermarketit ovat kesälläkin suosituimpia ostospaikkoja, mutta kyllä torilta ostamisen suosio on selvästi kasvanut.

Eljalan mukaan kasviksia syödään kesällä tavanomaista enemmän, mutta myös herkuttelu kuuluu suomalaisten kesäperinteisiin.

– Mielestäni on kiinnostavaa, että terveellinen syöminen korostuu kasvisten ansiosta kesällä, mutta vastapainoksi ihmiset kuluttavat myös paljon herkkuja ja grillaavat tavallista enemmän lihaa, Eljala pohtii.

Kuten arvata saattaa, juhannuksena myös alkoholinkulutus lisääntyy selvästi. Juhannusviikolla Alkon myynti kasvaa 67 prosenttia normaaliviikkoon verrattuna ja ketjun myymälöissä vierailee arviolta miljoona asiakasta.

– Suomalaisten alkoholinkulutus elää mielenkiintoisessa vuosirytmissä, sillä juhlapyhinä ja loma-aikoina alkoholinkulutus kasvaa jyrkästi. Alkoholia ostetaan jouluna ja uutenavuotena eniten, mutta kesäaika juhannuksesta heinäkuun loppuun näkyy myös selkeästi tilastoissa. Jos anniskelumääriä katsotaan, niin kesä on kaikkein kosteinta aikaa vuodesta.

Vanhat juhannusperinteet elävät edelleen

Suomalaisen Työn Liiton teettämässä tutkimuksessa on tarkasteltu myös sitä, mitkä asiat juhannuksessa merkitsevät suomalaisille eniten. Eljalan mukaan kesä (19 %) ja vapaus (18 %) ovat selvästi arvostetuimpia asioita keskikesän juhlassa.

– Seuraavana listassa on ystävien seura (7 %), mutta siinä on jo todella iso pudotus edellisiin. Onkin mielenkiintoista pohtia, minkä takia asia on näin. Haluavatko ihmiset vain rentoutua ja viettää vapaa-aikaa lähipiirinsä kanssa?

Juhannukseen liittyvät arvostuksen kohteet vaihtelevat hieman sukupuolten välillä.

– Miesten juhannusihanteissa korostui enemmän sauna ja vapaa-aika, kun taas naiset ja nuoret arvostivat enemmän ruokaa ja ystäviä.

Tutkimuksen mukaan juhannus vietetään useimmiten joko kotona (36 %) tai mökillä (25 %). Eljalan mukaan suomalaiset juhannusperinteet ovat säilyneet vuosikymmeniä suhteellisen muuttumattomina, mutta myös uusia trendejä on havaittavissa.

– Tietyt asiat, kuten grillaus, saunominen, uiminen ja kokon ihaileminen kuuluvat vahvasti suomalaisten juhannusperinteisiin. Varmasti jotkut keräilevät vielä yrttejäkin ja laittavat niitä illalla tyynyn alle, Eljala naurahtaa.

– Sen sijaan juhannushäitä ei vietetä enää entiseen malliin, vaan niiden määrä on vähenemässä. Festivaalit ovat uudenlainen perinne juhannuksen ympärillä. Etenkin nuorempi sukupolvi ostaa festarimatkoja, pääsylippuja ja muita festarikulttuuriin liittyviä asioita nykyään yhä enemmän.

OP sosiaalisessa mediassa