Metsänomistaja, nyt on aika toimia – näin vauhditat metsän kasvua

Puumateriaalia on pystyttävä tuottamaan tulevaisuudessa aiempaa tehokkaammin. Hyvällä metsänhoidolla omistaja saa metsästään parhaan taloudellisen hyödyn.

Teollisuuspuulle riittää runsaasti kysyntää ja se näyttäisi jopa kasvavan entisestään tulevaisuudessa. Metsänomistajaa saattaa kiinnostaa, miten puuston saisi kasvamaan vielä nopeammin.

Metsien kasvu on lisääntynyt Suomessa lähes puolella 40 viime vuoden aikana. Puuston määrä kasvaa nyt vuosittain noin 107 miljoonaa kuutiometriä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreimman mittauksen mukaan puustoa on kaikkiaan 2,5 miljardia kuutiometriä.

Puuntuotannon pinta-ala ei kuitenkaan jatkossa nouse vaan alkaa pikemminkin vähentyä. Niinpä puumateriaalia pitää kasvattaa entistä tehokkaammin, korostaa Luken tutkimusprofessori Jari Hynynen.

– Puun käyttöä ei voida lisätä kestävästi, jos puuntuotannon piirissä olevien metsien kasvatusta ei tehosteta. Se pitää kuitenkin tehdä ympäristön kannalta kestävällä tavalla, Hynynen sanoo.

Metsän uudistaminen tärkeä keino

Mitä yksittäinen metsänomistaja voi siis tehdä kasvun lisäämiseksi? Keinoja on useita.

Niistä tärkeimpiä on vanhojen ja hidaskasvuisten metsien uudistaminen. Vaikka puuta voi olla paljon, kasvu on hiipumassa. Myös harvapuustoisen, vajaatuottoisen metsän uudistaminen saattaa olla järkevää.

Iäkkäiden ja huonosti kasvavien metsien aiempaa tehokkaampi uudistaminen, tehostunut taimikonhoito ja metsien harventaminen selittävät Hynysen mukaan noin kaksikolmasosaa suomalaisen puuston viime vuosikymmenten kasvusta.

Hynynen kehottaa valitsemaan kasvupaikalle sopivia puulajeja. Hän suosisi metsänviljelyssä jalostettuja taimia.

– Kun uudistaminen tehdään viljelemällä, taimikko täytyy hoitaa viljelyn jälkeen niin, että siellä kasvaa haluttua tavaraa. Näin saadaan lisättyä puuston kasvua kyseisellä alueella.

Taimikon hoitoon kuuluu olennaisesti sen harvennus. Hynynen huomauttaa, että metsien harvennuksella ei lisätä hehtaarikohtaista kokonaiskasvua, mutta sen avulla kasvu pystytään kohdistamaan taloudellisesti arvokkaimpiin puihin.

– Taimikkovaiheen jälkeen kannattaa pitää riittävä määrä hyväkuntoista puustoa kasvun turvaamiseksi. Ylitiheyttä kannattaa kuitenkin välttää, koska se heikentää puuston elinvoimaisuutta ja lisää tuhoriskiä.

Metsänomistajan saattaa olla vaikea arvioida itse metsänhoitotarvetta. Tarvittaessa voi pyytää metsäammattilaisen paikalle tarkistamaan oman metsän tilanteen.

Lannoittamalla lisää kasvua

Lannoittaminen on hyvin tehokas keino puuston kasvun ja järeytymisen kiihdyttämiseen. Kivennäismaalle käytetään typpilannoitusta ja turvemaalle tuhkalannoitusta.

Hynynen sanoo turvemailla tehtävän tuhkalannoituksen olevan ympäristön kannalta neutraalein kasvua lisäävä keino.

– Sillä ei ole juurikaan negatiivisia ympäristövaikutuksia. Metsiin sopivaa tuhkaa olisi myös tarjolla yllin kyllin.

Turvemailla tehtävät kunnostusojitukset ovat lannoitusten ohella lyhyen aikavälin keino puuston kasvun lisäämiseksi. Kunnostusojitusten haittapuolena ovat tosin vesistövaikutukset, joita on Hynysen mielestä turha kiistää.

– On keinoja vähentää haittoja mutta niitä ei voi silti välttää kokonaan. Kunnostusojitukset saattavat myös lisätä maan hiilipäästöjä rehevissä suokuusikoissa.

Kuinka huolehditaan hiilensidonnasta?

Metsien hiilensidonta on yksi näkökulma metsänkasvatukseen. Mitä nopeammin puut saadaan kasvamaan, sitä paremmin ne sitovat hiilidioksidia ilmakehästä.

Mitä on tehtävä, jos oman metsän hiilensidontaa ja hiilivarastoa haluaa pitää kohtuullisen suurena?

Hynysen mukaan metsänomistajan kannattaisi luultavasti pidentää metsikön kiertoaikaa ja kasvattaa puusto järeämmäksi. Tällöin suurempi osa puusta menee tukiksi.

– Tiedetään, että silloin metsän hiilivarasto ja hiilen sidonta ovat hyvällä tasolla. Ja metsästä tuleva raaka-aine voidaan käyttää puutuotteisiin. Esimerkiksi puurakentamisessa tavara sitoo hiiltä vielä 50 vuotta puun katkaisemisen jälkeen.

Suurimmassa osa Suomen metsiä kasvatuksen tavoitteena on tukkipuun tuottaminen. Tukkipuusta tulee 70 prosenttia metsänomistajien kantorahatuloista.

Sekametsällä on paljon hyötyjä

Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttaneen osaltaan siihen, että Suomen puuston määrän on lähes kaksinkertaistunut sitten 1970-luvun alun. Ilmasto on muuttunut monella tapaa suotuisammaksi.

– Ilmaston vaikutus metsien kasvuun on voimistunut viimeisen 20 vuoden aikana, ja trendi jatkunee lähivuosina. Samalla myrsky- ja hyönteistuhojen riski kuitenkin nousee, ja juurikääpätilanne pahenee, Hynynen huomauttaa.

Erityisen alttiita tuhoille ovat ylitiheät, vanhat metsät, kuten kuusikot.

Yksi riskienhallintakeino on suosia sekametsiä, joissa kasvaa useampaa puulajia. Hynynen suosittelee sitä muutenkin, kun metsiä uudistetaan.

Kuusikon sekaan voi jättää tai istuttaa koivua tai muita lehtipuita. Haasteena tosin ovat hirvieläimet, joille lehtipuiden taimet maistuvat. Myös männyn ja kuusen muodostama sekametsä on hyvä ratkaisu.

Sekametsän hyöty on, että jos johonkin puulajiin kohdistuu tuhoja, todennäköisesti ei kuitenkaan kaikkiin.

– Tiedetään muutenkin, että lehtipuusekoitus on metsämaalle hyväksi ja toisaalta puskuri laajamittaisille hyönteistuhoille. Eikä tuotoksessa ja tuotoissa juurikaan hävitä sille, että kasvatettaisiin vain kuusta tai mäntyä.

Investointeja oikeisiin paikkoihin

Hynysen mielestä kaikki metsänkasvatus on onnistunutta silloin, kun se on metsänomistajan itselleen asettamien tavoitteiden mukaista.

Puuston kasvun kiihdyttäminen auttaa saamaan metsästä parhaan taloudellisen hyödyn. Samalla toimet ylläpitävät elinvoimaista metsää.

– Kannattavuuden näkökulmasta katsoen toimet kannattaa kohdistaa kohteisiin, joissa saadaan paras hyöty ja tuotto. Hyvin karun kasvupaikan metsään ei kannata tehdä isoja investointeja – tai välttämättä edes metsän uudistamista – koska rahoja ei kuitenkaan saa takaisin, Hynynen tiivistää.

Lue myös: Laadukkaat siemenet turvaavat metsän uudistumisen

OP sosiaalisessa mediassa