Valta vaihtuu kurikkalaisella luomutilalla

Tikan tila on keskittynyt luomutuotantoon jo vuodesta 2000, ja sillä on myös oma luomumaitobrändi.

Kolme miljoonaa litraa luomumaitoa vuodessa tuottava Vesa ja Päivi Tikan maatila saa uudet vetäjät, kun Tuomo Mäkinen ja Veera Peijariniemi ottavat ohjat ja lähtevät kehittämään tilaa tulevan vuosikymmenen haasteisiin.

Tilan uusi isäntä Tuomo Mäkinen, 34, on tiennyt jo nuoresta, että hänellä on jonain päivänä oma maatila.

– Veera ja minä olimme harkinneet jo pidemmän aikaa omaa maatilaa. Olen maanviljelijäperheestä ja veljeni hoitaa sukumme tilaa, mutta olen myös itse aina halunnut maatalousyrittäjäksi, sanoo Mäkinen, mutta tunnustaa, että Vesa Tikan ehdotus tulla osakkaaksi maatilalle tuntui aluksi hullulta.

– Menin kysymään töitä ja minulle tarjottiinkin koko tilaa, Mäkinen sanoo.

Mäkinen ja Peijariniemi lähtivät mukaan Tikkojen osakeyhtiöön, joka perustettiin viime vuonna.

Mäkinen ja Peijariniemi ovat puolentoista vuoden aikana ottaneet haltuun Tikan Maatila Oy:n käytännön työt. Osake-enemmistön vielä omistavat Vesa ja Päivi Tikka auttavat uusia vetäjiä yhä aktiivisesti ja ovat mukana tilan hallituksen työskentelyssä.

Uudet vetäjät lunastavat asteittain maatilan osake-enemmistön haltuunsa tulevina vuosina.

– Hieno juttu, että voimme luovuttaa tilan uusille vetäjille. Tätä tilaa on rakennettu sydämellä ja tehty ympäripyöreitä päiviä. Nyt on aika ottaa vähän rauhallisemmin. Maatilan ylläpito on kova laji, mutta kun tekemiseen on intohimo ja palo, työ palkitsee tekijänsä, sanoo nyt 54-vuotias Vesa Tikka, joka perusti vaimonsa kanssa maatilan Kurikan Myllysaloon vuonna 1995.

Luomuun siirtymisessä hyötyjä ja haasteita

Alkuvaiheessa tilalla oli 12 lehmää ja 24 hehtaarin tilalla viljeltiin siemenviljaa ja mallasohraa.

Kun maidontuotantoa päätettiin lisätä, rakennettiin vanhaan heinälatoon 50 lehmän pihatto.

Nyt tilalla on 650 hehtaaria viljelymaita ja lehmiä 350.

Tikan maatila siirtyi luomutuotantoon vuonna 2 000.

– Saimme ajatuksen siirtyä luomuun vieraillessamme Päivin isän maatilalta. Hänen maatilallaan Vihdissä oli hyvin tuottavat apilapellot ja aloimme selvitellä siirtymistä luomuun myös omilla pelloillamme, Vesa Tikka sanoo.

Tilalle alettiin tehdä luomusäädösten mukaiset viljelykierrot, eläinten tiloja tarkastettiin ja rakennettiin kaksi uutta navettaa.

Siirtymistä luomuun innoitti myös kuluttajien kasvava kiinnostus luomutuotteisiin sekä yhteistyö paikallisten lähitilojen kanssa.

– Luomuun siirtyminen tuntui myös taloudellisesti houkuttavalta, kun saatoimme luopua apulannasta ja torjunta-aineista, mitkä isolla tilalla ovat tuntuvia kustannuseriä. Toisaalta piti myös varautua satotasojen muutoksiin, sillä esimerkiksi puhtaan viljan viljely luomuna tuottaa 30-40 prosenttia pienemmät sadot, Tikka laskee.

Nyt tilan pelloilla viljellään hernettä, härkäpapua, ohraa, kauraa, vehnää ja nurmiapilaa sekä erilaisia heiniä.

– Kokeilemalla löysimme tasapainoisimman yhdistelmän kasviviljelyyn. Herne ja härkäpapu tuottavat luomunakin hyvän satotason, Tikka sanoo.

Maatilalla on 100 kilometrin säteellä kumppaneina 15 kasvinviljelytilaa, jotka tuottavat tilalle rehua ja joiden pelloille karjan lanta voidaan ajaa.

Oman maitobrändin polkua voi seurata verkossa

Tikan Maatilan 350 lehmää tuottavat vuosittain kolme miljoonaa litraa luomumaitoa Arla Suomi -ryhmään kuuluvalle Hämeenlinnan Osuusmeijerille. Kuluttajat voivat seurata kauppojen hyllyiltä löytyvän Tikan tilan oman maidon matkaa ja jalostusvaiheita tilalta meijeriin ja meijeristä kaupan hyllyille verkkopalvelun avulla.

– Kuluttajat arvostavat luomua, lähituotantoa ja tuotteiden jäljitettävyyttä, Vesa Tikka sanoo.

Maidon jäljitettävyydessä hyödynnetään lohkoketjuteknologiaa. Teknologiaratkaisun avulla voidaan raportoida reaaliaikaisesti, miten monta maitolitraa lypsettävät lehmät tuottavat, mutta myös tietoa esimerkiksi tilalla syntyneistä vasikoista tai työvoimasta.

Tikan Maatila työllistää tällä hetkellä noin 10 ulkopuolista työntekijää.

Tavoitteena satotason parantaminen

Tuomo Mäkinen sanoo, että tilan prosessien haltuunotto on vaatinut paljon opiskelua ja kunnianhimoisten tulevaisuuden visioiden sijasta hän haluaa puolisonsa kanssa keskittyä tulevina vuosina perusasioihin.

– Tavoitteenamme on parantaa tilan satotasoa kunnostamalla peltoja, huolehtimalla kasvukunnosta ja kehittämällä kasvivalintoja ja viljelyn ajoituksia, Mäkinen sanoo.

Hän aikoo satsata myös tilan vesitalouden parantamiseen, jotta pelloista saataisiin entistä paremmat sadot.

– Tällä hetkellä härkäpapu ja kaura menevät lähes kokonaan omaan käyttöön, mutta tulevaisuuden tavoitteena on kasvattaa leipäviljan myyntiä ulos noin 15 prosenttiin, Mäkinen sanoo.

OP sosiaalisessa mediassa