Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta vetää hakijoita

Ruoka on kiinnostavampaa kuin koskaan ja uusiutuvat luonnonvarat, ympäristö ja kestävyys ovat tulevaisuuden kasvavia osaamisalueita myös globaalisti. Tässä pari syytä, jotka dekaani Ritva Toivosen mukaan selittävät viime kevään yhteishaun ilmiötä: Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan hakijamäärä loikkasi hurjaan nousuun.

Dekaani Ritva Toivonen on tyytyväinen. Kun viime kevään korkeakoulujen yhteishaku päättyi 1. huhtikuuta, maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan oli pyrkinyt ennätysmäärä hakijoita.

– Koko Helsingin yliopistossa hakijamäärät kasvoivat noin 13 prosenttia. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan hakijamäärissä kasvua oli noin 30 prosenttia. Metsätieteiden kandiohjelman hakijamäärä loikkasi yli 60 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Hakijamäärät ovat kaikkiin tiedekunnan kandiohjelmiin olleet nousussa jo useamman vuoden ajan.

– Kyse on selkeästä kasvutrendistä. Uskon, että yksi merkittävä syy kiinnostuksen nousemiselle ovat ympäristö- ja ilmastokysymykset ja halu löytää kestäviä ratkaisuja. Tarvitaan osaajia, jotka pystyvät yhdistämään uusiutuvia luonnonvaroja koskevaa ekologista ja muuta luonnontieteellistä ja teknistä tietoa sekä kuluttajien, yritysten, arvoketjujen ja markkinoiden toimintaa koskevaa tietoa.

Yksi pääsykoe, kaksi yliopistoa

Metsätieteiden kasvanutta hakijamäärää selittää luultavasti osaltaan se, että yhteisellä valintakokeella oli ensimmäistä kertaa mahdollista hakea kahteen eri yliopistoon: Helsingin yliopistoon sekä Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun.

Yhden pääsykokeen käytäntö on ollut jo vuosia käytössä monien sellaisten tieteenalojen pääsykokeissa, joita voi opiskella useissa yliopistoissa. Sen sijaan maatalous- ja elintarviketieteistä voi suorittaa maisterintutkinnon yksinomaan Helsingissä.

– Jos on kiinnostunut metsäalasta, tämä on hakijoiden kannalta hyvin helppo ja tehokas tapa toimia. Sekä meidän että Itä-Suomen yliopiston hakijamäärät nousivat, Toivonen toteaa.

Ruoka on kiinnostavampaa kuin koskaan ja metsäala vetää investointeja

Toivosen mukaan maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan herättämän kiinnostuksen takana ovat ensisijaisesti isot ilmiöt: uusiutuvat luonnonvarat ja niiden kestävä käyttö ovat koko ihmiskunnan menestyksen ja selviytymisen kannalta ydinasioita.

– Ekologisuus, ilmastonmuutos, ruoka ja ruokaan liittyvät innovaatiot, uusiutuvat biologiset materiaalit, talous, ihmisen toiminta uusiutuvien luonnonvarojen käytössä, kuluttajakäyttäytyminen. Muun muassa näihin asioihin tiedekunta tarjoaa näkemystä ja osaamista. Jos on kiinnostunut esimerkiksi biologiasta, taloustieteestä tai bisneksestä, niin maatalous-metsätieteellinen antaa niihin myös kestävään kehitykseen liittyvän teeman.

Ala vetää myös siksi, että siltä työllistystään hyvin.

– Välillä vähän liiankin hyvin – opiskelijat päätyvät töihin ja tutkintojen saattaminen valmiiksi voi viivästyä, mikä taas ei ole tiedekunnalle hyvä juttu, Toivonen naurahtaa.

– Mutta toki positiivinen työtilanne auttaa houkuttelemaan opiskelijoita tiedekuntaan. Esimerkiksi metsäalalla on Suomessa tehty viime aikoina isoja investointeja.

Myös yrittäjyys on perinteisesti ollut maatalous- ja metsätieteellisessä vahvasti esillä. Maataloussektorilla itsensä työllistäviä yrittäjiä on aina ollut paljon, mutta nyt myös ruoka- ja ympäristöalan yrittäjyys vetää.

– Maatalous-metsätieteellisessä pystytään antamaan monipuolisia työelämävalmiuksia, sekä käytännön yrittäjyyteen että innovatiiviseen ajatteluun. Taito hankkia ja soveltaa uutta, tieteellistä tietoa on iso vahvuus tämän ajan työelämässä. Myös maataloutta harjoittavilla pitää olla laaja näkemys markkinoista, tuotteista ja yrityksen talouden hoitamisesta sekä kestävyydestä, Toivonen muistuttaa.

Miten tavoittaa alalle haluavat?

Hyväkään koulutusohjelma ei vedä opiskelijoita, jos sen tarjontaa ei tunneta laajasti. Dekaani Ritva Toivonen kertoo tiedekunnan satsanneen aktiivisesti tiedottamiseen jo useamman vuoden.

– Pyrimme panostamaan muun muassa sosiaalisiin medioihin, joiden kautta on mahdollista tavoittaa tämän päivän koululaiset ja opiskelijat. Työ on vasta alkutaipaleella, mutta hakijamäärien perusteella näyttäisi, että olemme oikealla tiellä.

Yksi tärkeä tiedotuskanava ovat alumnit, jo aiemmin tiedekunnasta valmistuneet opiskelijat, joiden kautta tietoa koulutusohjelmasta saadaan yleisölle.

– Alumnit ovat meille monin tavoin erityisen tärkeä ryhmä. Ensi syksynä tiedekunnassa aloittaa myös uutena työelämäprofessorina eräs alumneistamme, nyhtökauran kehittäjänä tunnettu elintarviketieteiden tohtori Reetta Kivelä, Toivonen kertoo.

Tiedekunnan ensimmäinen työelämäprofessori on tehtävässä syksyllä 2019 aloittanut Ilmo Aronen, joka on niin ikään tiedekunnan alumni ja taustaltaan maataloustieteilijä. Aronen keskittyy vahvistamaan opiskelijoiden valmiuksia käytännön yritysjohtamisessa ja luomaan pysyviä malleja yritysyhteistyön vahvistamiseksi opetuksessa.

Tietoa tekemisen tueksi

Tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittanut Iida Mäki aloittaa syksyllä opinnot maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. Yliopistossa kiinnostaa erityisesti syventyminen lehmien ruokintaan ja jalostukseen.

Humppilasta kotoisin oleva Iida Mäki on katsonut maatalousyrittäjän arkea lähietäisyydeltä pienestä pitäen.

– Vanhemmillani on pieni lypsykarjatila. Kesätöitä teen navetassa tänäkin kesänä, Iida hymyilee.

Iida on jo vuosia tiennyt haluavansa nimenomaan yliopistoon opiskelemaan aiheesta lisää.

– Olen viimeiset viisi vuotta tiennyt, että haluan maataloustieteitä opiskelemaan. Haluan perehtyä näihin asioihin syvemmin kuin pelkästään käytännön työn kautta. Erityisesti lehmien ruokinta ja jalostus kiinnostavat.

Iida pääsi sisään todistuksen perusteella. Ylioppilastodistus avasi oven pääsykokeiden ohi, joten humppilalainen lypsykarjatila vaihtuu ainakin hetkeksi Viikissä sijaitsevaan soluasuntoon. Miten jatkossa, sen näyttää aika.

– Haluaisin ehkä johonkin asiantuntijatehtäviin, mutta ei käytännön työkään ole mikään mahdottomuus. Mutta vielä en mieti niin pitkälle, haluaisinko ehkä joskus jatkaa perhetilaa – keskityn nyt ensin opintoihin, Iida Mäki toteaa.

Lue myös: Opiskelu töiden ohella

OP sosiaalisessa mediassa