Myyntityö vaihtui hunajabisnekseen

Kahtena viime vuonna kotimaisen hunajan sato on jäänyt tavallista pienemmäksi, ja hunajavarastot ovat huvenneet. Mehiläistarhaajat toivovat kuluvan kesän tuovan käänteen. Ala vetää myös uusia tekijöitä. Janne Humalajoki aikoo viedä kotimaisen hunajan verkkokauppaan.

Janne Humalajoki on yksi Suomen noin sadasta hunajan ammattilaistuottajasta sekä alan tuore yrittäjä.

Hän perusti oman hunaja-alan yrityksensä kesäkuun alussa. Parhaillaan elettävä kesä on hänelle kolmas hunajantuotantokausi.

Kiinnostus hunajaan alkoi heräillä hänen edeltävässä työssään. Tuolloin hän toimi myynnin ja markkinoinnin parissa.

– Meille tuli jossain kohtaa myyntiin D-vitamiinia, ja terveysjutut alkoivat kiinnostaa.

Vähitellen alanvaihto alkoi houkutella tosissaan, ja samoihin aikoihin muutto maalle tuli ajankohtaiseksi. Niinpä hän päätti kouluttautua mehiläistarhaajaksi.

Nykyään Humalajoella on Perhossa kymmenkunta mehiläispesää, ja tulevina vuosina hän aikoo hankkia niitä lisää. Tavoitteena on satojen pesien tarha.

Hunajantuotannon lisäksi Humalajoella on toinen selvä suunnitelma. Hän aikoo yhdistää kahden ammattinsa, mehiläistarhauksen ja markkinoinnin, osaamisen ja uudistaa Suomen hunaja-alaa uudella verkkokaupalla.

Suomihunajat.fi-sivuston on tarkoitus aloittaa toimintansa syksyn aikana. Se voisi tuoda myös pienet tuottajat paremmin esiin.

– On hankala löytää kaikkien suomalaisten hunajantuottajien yhteystietoja. Noin 100–150 löytyy helposti, mutta lopuilla ei ole nettisivuja, ja tieto pitää kaivaa esiin. Verkkokauppa kokoaa kaikki suomalaiset hunajat samaan osoitteeseen. Siitä yritetään myös saada ulkomaan veturia tälle alalle.

Hunajavarastot käymässä vähiin

Keskimäärin yhden pesän mehiläisyhdyskunta tuottaa noin 40 kiloa hunajaa. Kaksi edellistä kesää ovat kuitenkin olleet sään puolesta hunajantuottajille ja mehiläisille vaikeita.

Viime vuonna sateisen kesän keskituotos jäi vain noin 24 kiloon, kertoo Suomen Mehiläishoitajain Liiton mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala.

– Viime kesä oli ennätyshuono, Humalajoki summaa.

Huonot vuodet eivät kuitenkaan ole jarruttaneet häntä yrityksen perustamisessa. Ennemminkin Humalajoki uskoo, että hunajan alituotanto takaa sen, että työtä riittää.

Hunajan kysyntä on jatkunut tasaisena, mikä tarkoittaa, että kotimaisen hunajan varastot ovat päässeet hupenemaan ja paikoin myös loppumaan. Hunajantuottajat toivovat kuluvasta kesästä käännekohtaa.

Vaikka tämänvuotinen kevät oli viileä, se ei suoraan määrää tulevan sadon kokoa ja laatua. Martikkala kertoo, että hunajasadon onnistumiseen vaikuttavat monet luonnontekijät.

Jos mehiläisille tärkeät kasvit, kuten horsma, vadelma, voikukka, apila ja rypsi, kukkivat liian aikaisin, hunajasato voi jäädä pieneksi. Tuolloin mehiläispesät eivät välttämättä ole vielä täydessä valmiudessa kerätä mettä.

Myös viime kesänä nähdyt pitkät sadejaksot ovat yksi huonoa satoa selittävä tekijä.

– Mehiläiset eivät lennä sateella. Tauon tullen ne lentävät heti, mutta jos sade on kastellut satokasvin kukan ja mesi on laimentunut, mehiläiset eivät kerää sitä, Martikkala kertoo.

Samoin pitkä kylmyys ja kova tuuli vaikuttavat siihen, miten mehiläiset lentävät.

Humalajoki onkin miettinyt keinoja tasata hunajasadon vuosittaisia heilahteluja. Hänen mukaansa mehiläistarhaajien tulisi opetella varautumaan myös huonoihin satovuosiin varastoimalla hunajaa. Oikein säilytettynä se säilyy vuosia.

Alan ammattitarhaajien kannattaa myös harkita toiminnan laajentamista viljelijöille suunnattuun pölytyspalveluun, jotta kannattavuus kohenisi, Humalajoki pohtii.

– Itselläni on suunnitelmissa viedä ensimmäiset pesät kuminan pölytykseen. Se on testi, jolla kokeilemme pienimuotoisen pölytyksen vaikutuksia kuminasatoon tällä alueella.

Mehiläinen kaipaa osaavaa hoitoa

Kun mehiläispesiä on reilu sata, voidaan puhua ammattimaisesta hunajantuotannosta, Martikkala kertoo.

Sadan ammattilaisen lisäksi harrastepohjalla tai päivätyönsä ohessa toimivia tarhaajia on Suomessa reilu 2 500.

Koko maassa mehiläispesiä surisee Mehiläishoitajain Liiton mukaan 55 000–60 000. Varsinkin Varsinais-Suomi ja Uusimaa ovat vahvoja hunajantuottaja-alueita. Mehiläistarhaajia on kuitenkin Rovaniemellä ja Ivalossa saakka.

Viimeaikainen uutisointi pölyttäjien ja mehiläisten tilanteesta on saanut uusia ihmisiä kiinnostumaan hunajantuotannosta.

Martikkala on myös kohdannut työssään joitain tapauksia, joissa mehiläispesä on hankittu hieman kesäkissan tapaan hetken mielijohteesta. Hän muistuttaakin, että mehiläiset tarvitsevat hyvää hoitoa.

– Asiat pitäisi tehdä oikein. Loiset täytyy hoitaa, muuten pesän omistaja voi aiheuttaa suurta vahinkoa alueen muille tarhaajille. Yhteistoiminta on erittäin tärkeää.

Hoitamattomat mehiläiset saattavat esimerkiksi levittää loisia toisiin pesiin tai muuttaa vaikka naapurin savupiippuun.

Tietoa aloitteleville tarhaajille

Humalajoki pyrkii välittämään tietoa hunaja-alasta ja kotimaisesta hunajantuotannosta tulevan verkkokauppansa avulla.

– Pyrimme herättämään kiinnostusta, jotta saisimme mahdollisimman paljon tarhaajia Suomeen ja täytettyä hunajan alituotannon.

Täysin kylmiltään uuteen harrastukseen tai ammattiin ei kuitenkaan kannata loikata, sillä pesien hoito vaatii teoriaosaamista sekä käytännön taitoja.

Pesien luona on käytävä 8–9 päivän välein. Tuolloin tarkastetaan muun muassa pesän, sen kuningattaren ja muun yhdyskunnan kunto.

Paikalla on saattanut käydä myös kutsumattomia vieraita. Vuonna 2015 mesikämmenten aiheuttamat tuhot olivat ennätyksellisen suuret, ja vahinkoja raportoitiin 340 kappaletta. Viime vuonna vahingot jäivät pienemmiksi.

Paikoitellen karhuista on jo tullut liiankin tuttavallisia, ja ne uskaltautuvat pihapiiriin asti, Martikkala kertoo. Fiksut eläimet myös oppivat nopeasti, eivätkä ne kavahda esimerkiksi pauhaavaa radiota.

Martikkala ja Humalajoki suosittelevakin, että pesän hankintaa miettivä kävisi mehiläistenhoidon peruskurssin.

– Eräskin tarhaaja tuskaili, kun tässä pitää tietää muurahaisten ja kasvienkin elämä. Ei riitä, että opiskelee vain mehiläisiä, vaan pitää tuntea monta muutakin asiaa, Martikkala kertoo.

Kursseja järjestetään vuoden ympäri, ja tietoja niistä saa Suomen Mehiläishoitajain Liiton verkkosivuilta. Kurssille osallistuvat saavat myös tutorin, joka tukee heitä mehiläistenhoidon ensimmäisinä vuosina.

Humalajoki vinkkaa, että alasta kiinnostuneen kannattaa myös ottaa yhteyttä lähialueen tarhaajiin ja käydä tutustumassa mehiläistarhaajan arkeen.

Hunajaherkkuja kesään

Suomalainen syö keskimäärin noin 700 grammaa hunajaa vuodessa. Sitä käytetään niin leivonnassa kuin ruuanlaitossa.

Mutta mitä hunaja-alan ammattilaiset valmistavat siitä kesäisin? Tässä Martikkalan ja Humalajoen vinkit kesäkuuman viilennykseen:

Mehiläisenpisto-hunajajuoma

Vettä 1 litraa

Kotimaista hunajaa 2–3 ruokalusikallista

Tuoreesta sitruunasta puristettua mehua 0,3 desilitraa

Ripaus merisuolaa

Sekoita hunaja veteen. Purista sitruunasta mehu ja kaada se hunajaveteen. Sekoita ja anna viilentyä. Mukaan voi myös lisätä ripauksen merisuolaa. Juoma sopii hyvin esimerkiksi kesäisen urheilun tai leikkien päätteeksi.

Hunajaiset kahvijääpuikot

Kahvia

Pari ruokalusikallista kotimaista maustettua hunajaa

Keitä haluamasi määrä kahvia ja sekoita siihen maustettua hunajaa oman maun mukaan. Anna seoksen jäähtyä ja kaada se mehujäätelömuottiin. Anna pakastua kahvitikuiksi. Nauti.

Tuoreimmat
Tulevaisuutta rakennetaan puun varaan
Puurakentamisen suosio kasvaa hinnasta huolimatta. Suosiota vauhdittavat erityisesti julkinen rakentaminen ja puukerrostalot. Joensuuhun on suunnitteilla Suomen korkein kerrostalo.
Koukuttavaakin koukuttavammat työmatkat
Merja Naroma kulkee saaressa sijaitsevaan toimistoonsa laivalla. Martti Virtanen taas ajaa autolla, jonka hän pistää työpäivän päätteeksi latauspistokkeeseen.
Hyvää mieltä itselle ja tarvitseville
Joulu on hyvien tekojen juhlaa. Turun seudulla voit jakaa hyvää mieltä apua tarvitseville ja saada samalla ripauksen joulutunnelmaa myös itselle osallistumalla nyt starttaaviin joulukeräyksiin....
Omistaja-asiakas, tervetuloa joulukonserttiin!
OP Turun Seudun perinteinen joulukonsertti kutsuu omistaja-asiakkaita Mikaelinkirkkoon nauttimaan jouluisista sävelistä.

OP sosiaalisessa mediassa