Unohda somettaminen ja katso minne kävelet – myös luonnonjäällä!

Jäiden paksuutta mitataan säännöllisesti, mutta pelkkiin lukuihin ei saisi luottaa.

Talvinen pakkasilma on otollinen keli ulkoilla myös jäällä, mutta mistä voi tietää, onko jää kestävää? Yksin kulkevan ihmisen alla pitäisi olla noin viisi senttiä teräsjäätä, moottorikelkalla kulkiessa noin 15 cm ja auton alla 15-20 senttiä. Teräsjää on kirkas, läpikuultava ja tasainen jää.

On olemassa helppo nyrkkisääntö jäällä liikkumiseen: jos et ole varma kestääkö jää, älä mene sinne. Valkoisella jääkentällä ulkoillessa menettää helposti hahmotuskykynsä siitä, missä jää on sulaa ja missä paksua. Sula kohta voi olla tummempi ja jään halkeamakohtia kannattaa aina välttää. Niissä jää on lähes puolet heikompaa.

Lumipeite hidastaa jäätymistä

Suomen ympäristökeskus mittaa järvien jäiden paksuuksia kolmisen kertaa kuussa. Mikäli keli muuttuu nopeasti, tieto jään paksuudesta ei ehkä enää pidä paikkaansa. Jään kuntoa pitääkin aina puntaroida paikan päällä.

Perämerellä jäätä voi olla jopa puolen vuoden ajan ja eteläisessä Suomessa, Hangossa vain kuukauden. Merenrannat ovat lähes koko Suomessa nyt jäässä, erityisesti poukamat ja suojaisat rannat. Tilannetta voi seurata Ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Sisävesien jäät ovat makeutensa vuoksi lujatekoisempia, kuin meren jäät.

Lumipeite hidastaa vesistöjen jäätymistä, sillä se muodostaa eristeen jään ja ilman väliin. Tyynellä pakkassäällä, noin 10 pakkasasteessa, vuorokaudessa voi syntyä noin parin sentin vahvuinen jää.

Pitkälle lenkille lähtiessäsi ota puhelin mukaan vesitiiviiseen pussiin ja kerro kotona, minne olet menossa.

Jos jää sattuu pettäämään altasi, yritä päästä takaisin jään päälle mahdollisimman pian. Käänny siihen suuntaan, josta tulit ja riko jäätä edessäsi niin pitkälle kuin se särkyy. Ponnista uimapotkuilla itsesi vaaka-asentoon ja yritä ryömiä jään päälle. Jäänaskalit auttavat tilanteessa.

Vältä näitä paikkoja, jos liikut jäällä

– Paikat, joissa vesi virtaa. Esimerkiksi joet, kapeikot, salmet, niemenkärjet, sekä äkkijyrkästi veteen pudottavat rantapenkereet.

– Viemäreiden laskualueilla jää voi olla heikompaa lämpimän päästöveden vuoksi.

– Siltojen tai laitureiden ympärillä jää voi olla heikkoa, sillä ne sitovat lämpöä ja synnyttävät virtauksia.

– Vesistöjen syvät kohdat, laivaväylät ja kaislikot.

Lähteet: Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos.

Tuoreimmat
Puukauppa käy vilkkaasti – jopa ennätystahtiin
Puukauppa käy vilkkaasti – jopa ennätystahtiin
Tänä vuonna puukaupalle on erinomaiset edellytykset ja odotettavissa on jälleen uusi hakkuuennätys. Näin metsätalouden edustajat kommentoivat puumarkkinaa.
Juhannus vaikuttaa suomalaisten kulutustottumuksiin – ”Kesällä miehet ovat elämyshakuisempia ja naiset tekevät enemmän heräteostoksia”
Juhannus vaikuttaa suomalaisten kulutustottumuksiin – ”Kesällä miehet ovat elämyshakuisempia ja naiset tekevät enemmän heräteostoksia”
Tutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttavat juhannuksena eniten rahaa tarjoiluihin ja ruoanlaittoon. Tutut keskikesän juhlaperinteet elävät edelleen, mutta juhannushäiden sijaan nuoret suuntaavat...
Graafikon pätkätyöt taakseen jättänyt Keijo: ”Uusi työ vahtimestarina tuntuu jopa kutsumukselta”
Graafikon pätkätyöt taakseen jättänyt Keijo: ”Uusi työ vahtimestarina tuntuu jopa kutsumukselta”
Puolen vuoden lomautus ja sitä seurannut työnantajan konkurssi sysäsivät viisikymppisen Keijo Korhosen lopulta työhön, joka sopii hänen luonteelleen. Vaikka kolmen vuoden työttömyys ketutti...
Taloustaidot haltuun jo nuorena
Taloustaidot haltuun jo nuorena
Oman talouden hallitseminen on elintärkeä taito. Nuorena aloitettu omien menojen suunnittelu ja säästäminen opettavat järkevään rahankäyttöön.

OP sosiaalisessa mediassa