Bitcoin on sijoitusmaailman rocktähti - Mistä siinä on kyse?

Kryptovaluutta Bitcoin on viihtynyt otsikoissa rajujen arvonnousujen ja –laskujen ansiosta. Mistä on kyse valuutassa, jota ei juuri käytetä maksamiseen?

Bitcoin nousi suurempaan tietoisuuteen kesällä 2011, jolloin kryptovaluutan uutisoitiin toimivan maksuvälineenä verkossa tapahtuvassa huumekaupassa. Tor-verkossa toiminut Silk Road kauppapaikka oli omiaan ryvettämään Bitcoinin mainetta valuuttana, mutta negatiivinen julkisuus ei saanut Bitcoinia pysäytettyä. Pikemminkin päinvastoin.

Bitcoin on Wikipedian määritelmän mukaan avoimeen lähdekoodiin pohjautuvat kryptovaluutta, jonka loi Satoshi Nakamoto –nimimerkkiä käyttänyt henkilö tai joukko ihmisiä vuonna 2008.

Se ei ole keskuspankin liikkeelle laskema valuutta, vaan olemassaolo perustuu Bitcoin-ohjelmaa ajavien tietokoneiden vertaisverkkoon. Suomen pankin mukaan Bitcoin ei ole valuutta, sillä se ei täytä virallisen rahan tai maksuvälineen kriteerejä.

Sitä, miten Bitcoin käytännössä toimii, on hieman vaikeampaa avata. OPn blockchain-teknologliaan perehtynyt ratkaisuarkkitehti Pekka Kaipio kuvaa Bitcoinia seuraavasti.

– Bitcoin on vähän kuin tilikirja, jossa on tieto siitä, kuka on siirtänyt kenellekin rahaa. Tilikirja kopioidaan kaikille, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki käyttäjät tietävät kuinka paljon kenelläkin on rahaa ja kuka sitä on siirtänyt.

Järjestelmä kuulostaa monimutkaiselta, mutta oikeastaan se on aika yksinkertaista. Bitcoinissa on sisäänkirjoitettuna tieto siitä, keiden käyttäjien välillä valuutta on liikkunut ja kuinka paljon kukin sitä omistaa. Toisin kuin perinteisissä valuutoissa ja tileillä, omistajan henkilöllisyys on anonyymi.

– Ihmisten tietoja ei ole näkyvissä lainkaan, toteaa Kaipio

Bitcoinin kirkasotsainen idea on alusta saakka ollut riippumattomuus kolmannesta osapuolesta, eli vaikkapa keskuspankista. Sen avulla henkilöiden välillä tapahtuva arvon vaihto tapahtuu verkon yli ilman viivettä ja välikäsiä. Sen kohdalla luotetaan toimijoihin, eikä järjestelmään.

Valuutta, jolla ei juuri makseta

Erikoista Bitcoinissa on valuuttamielessä se, että sitä käytetään maksamiseen melko vähän. Bitcoin hyväksytään rahana verkon yli tapahtuvissa maksuissa ja joissain kivijalkakaupoissakin. Helsingissä Bitcoinit valuuttana hyväksyviä liikkeitä on reilut 20. Mukana on mm. elektroniikkaliikkeitä ja ravintoloita.

Valuuttaa merkittävämpänä asiana Bitcoinissa pidetään Blockchain teknologiaa, joka on koko valuutan pohjana. Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen Hannes Gebhard-professori Markku Kaustia ei pidä Bitcoinia kovinkaan kiinnostavana valuuttana, mutta pohjana olevaa lohkoketjuteknologiaa kylläkin.

– Valuutta on oikeastaan sivutuote, mutta taustalla oleva lohkoketjuteknologia tulee varmasti muuttamaan maailmaa paljon, toteaa Markku Kaustia.

Jos Bitcoin ei ole kiinnostava valuutta, miksi ihmeessä siitä puhutaan niin laajasti? Vastaus piilee kryptovaluutan ympärillä liikkuvissa tarinoissa. Suurin niistä lienee seuraava: jos olisit ostanut itsellesi seitsemän vuotta siten Bitcoineja viidellä dollarilla, olisi niiden arvo tällä hetkellä 35 miljoonaa taalaa.

– Tällaiset Hannu Hanhi -tarinat kiinnostavat ihmisiä, sanoo Kaustia.

Bitcoin-miljonäärejä myös Suomessa

Maailmalla onkin tällä hetkellä iso liuta Bitcoin-miljonäärejä ja sellaisia löytyy myös Suomesta. Alkuvaiheessa kryptovaluutan mukaan lähteneet ovat saattaneet takoa mittavia omaisuuksia, sillä Bitcoinin arvonnousu on ollut pelkästään viimeisen vuoden aikana yli 700 prosenttia. Tällä hetkellä yhden Bitcoinin arvo on 17 000 dollaria.

Bitcoinille on ollut vuosien saatossa tyypillistä voimakas arvon vaihtelu. Viimeisin massiivinen romahdus tapahtui alkuvuodesta 2014 kun yhden Bitcoinin arvo laski kahdessa viikossa 829 dollarista 110 dollariin.

– Yhtenä syynä tälle on se, että kyseessä on melko pieni markkina. Bitcoinia ei juuri käytetä valuuttana ja se on vahvasti spekulointiväline. Jos joku alkaa myymään omistuksiaan, niin ihmiset saattavat reagoida siihen myymällä itsekin. Bitcoinissa ei ole tasapainottavia tekijöitä, kuten muissa instrumenteissa, selventää OPn lohkoketjuasiantuntija Pekka Kaipio.

Hurmoshenkeä ja tulppaanikuplan merkkejä

Toisaalta arvon heittelyä tavataan muissakin sijoituskohteissa. Esimerkiksi kullan arvo oli vuonna 2015 epästabiilimpi kuin Bitcoinin. Lisää stabiiliutta voi olla luvassa siinä vaiheessa kun Bitcoin yleistyy ja erityisesti jos se yleistyy maksuvälineenä.

Bitcoinin ympärillä on paljon hurmoshenkeä. Maailmalla on useita ”saarnaajia”, jotka vetävät mukaansa joukkoja lähes uskonnollisen hurmosliikkeen tavoin.

– Tässä nähdään klassiset esimerkit kuplasta: mania, sosiaalinen ja vertaisverkoissa kulkeva innostus. Bitcoinissa on paljon tulppaanikuplan aineksia, pohtii Markku Kaustia.

Kryptovaluutta Bitcoinista puhuttaessa viitataan usein Hollannissa 1600-luvulla puhjenneeseen tulppaanikuplaan. Tulppaanien kysyntä kasvoi rajusti lyhyessä ajassa ja kukkasipulien hinnat kolminkertaistuivat nopeimmillaan päivässä. Kupla puhkesi yhdessä yössä ja kauppiaat alkoivat myydä sipuleita yhtä aikaa. Kun edellisenä päivänä yksi sipuli oli maksanut 10 000 guldenia, oli seuraavana päivänä sipulin arvo käytännössä nollassa.

Louhimista ja mainareita

Yksi ominaisuus Bitcoinissa on louhiminen. Sen tehtävä on pitää verkko pystyssä. Mainareiksi kutsutut louhijat louhivat algoritmia, eli ratkaisevat monimutkaisia ongelmia.

– Se on vähän kuin ratkaisisi sudokuja. Kun mainaaja löytää ratkaisun ongelmaan, niin hän saa kirjoittaa lohkon lohkoketjuun. Palkinnoksi siitä saa lohkopalkkion verran Bitcoineja, selventää OPn Pekka Kaipio.

Kun lohko on mainattu, vahvistetaan se muiden toimesta ja kopioidaan kaikille.

Mitä hyötyä lohkojen ratkaisemisesta sitten on? Verkon laskentateho on niin mittava, että sitä on äärettömän vaikea väärentää. Kaipion mukaan on vaikea kuvitella, että yksittäinen taho voisi kaapata ja väärentää verkon.

Lohkoketjujen louhiminen on monimutkainen laskentaprosessi ja se kuluttaa varsin runsaasti sähköä. Tällä hetkellä Bitcoin-verkon sähkönkulutus on pienen valtion luokkaa.

Tapahtui Bitcoinille itselleen mitä hyvänsä, on sen pohjalla oleva teknologia asia, joka tulee muuttamaan erityisesti maksamista ja rahan siirtämistä. Nykyään mannerten väliset rahansiirrot maksavat ja ovat hitaita. Lohkoketjujen ansiosta muutaman päivän tai viikon viive rahansiirroissa muuttuu sekunneiksi. Myös lohkoketjusta johdettavat muut teknologiat ovat kiinnostavia.

Bitcoinin kohdalla arvon kehitystä on vaikeaa ennustaa. Villeimmissä visioissa yksi Bitcoin tulisi maksamaan vuoden kuluttua 50 000 dollaria. Toiset povaavat kuplan puhkeamista. Fakta kuitenkin lienee se, että kryptovaluutta ei ole niitä kaikkein stabiileimpia sijoituskohteita.

Tuoreimmat
Rahala-blogi – Miten minusta tuli sijoittaja
Sijoittaminen ei kuulu vain harvoille ja valituille massimiehille. Se on jokaisen naisen ja miehen perusoikeus, sillä vaurastumisesta hyötyy niin ihminen itse kuin ympäröivä maailmakin.
Suomalainen viljelytekniikka voi auttaa viemään perunan avaruuteen
Ilmaperuna oli aluksi pelkkä humoristinen heitto. Kahdeksassa vuodessa Suomen Siemenperunakeskus on kuitenkin kehittänyt siitä vakavasti otettavan tuotteen.
Valtio tukee sähköauton ostoa ja tuo romutuspalkkion takaisin – Lue miten pääset osalliseksi rahapotista
Romutuspalkkio ja sähköautojen hankintatuki astuivat voimaan vuoden vaihteessa. Ympäristöystävällisempää autoilua tuetaan yhteensä 14 miljoonalla eurolla neljän vuoden aikana.
Lompakko kesäkuntoon – vältä rahariidat parisuhteessa
Rahankäyttö on yksi tyypillisimpiä parien riidanaiheita. Kun keskustelette avoimesti näistä neljästä rahankäyttöön liittyvästä asiasta, on helpompi olla reilu puolin ja toisin jo reilusti ennen kesää.

OP sosiaalisessa mediassa