Digitalisaatio ja Kiinan keskiluokka pelastavat Suomen metsäteollisuuden – ja seuraava mullistus saattaa olla jo kulman takana

Suomalainen metsäteollisuus ajautui kriisiin 2000-luvun alussa. Nyt ala on uudessa nousussa, ja syy on sama kuin viisitoista vuotta sitten alkaneen pudotuksen.

Kun kiinalainen muuttaa maalta kaupunkiin, hän alkaa aterian päätteeksi pyyhkiä suupielensä entistä parempilaatuiseen paperiliinaan. Kun hän keskiluokkaistuu, hän ryhtyy ostamaan tavaroita verkkokauppajätti Alibabasta.

Verkkokauppa pakkaa tuotteet kuljetusta varten hyvälaatuiseen kartonkiin, johon tarvitaan pitkäkuituista sellua. Sitä taas voidaan valmistaa pohjoisessa kasvavista havupuista, sellaisista, joita on vain Pohjois-Amerikan, Skandinavian ja Venäjän metsissä.

Kiinan kaupungistuminen ja keskiluokkaistuminen ovat syitä, miksi Äänekoskella rakennetaan nyt kiihkeästi. Vanhan, vuonna 1985 perustetun sellutehtaan korvaajaksi nousee uusi biotuotetehdas, joka aloittaa toimintansa “vuoden 2017 kolmannella kvartaalilla”, kuten Metsä Groupin projektijohtaja Timo Merikallio ilmaisee pörssiyhtiökielellä. Siis tulevana syksynä.

Kun tehtaan rakentamisesta kerrottiin vuonna 2014, se oli valonpilkahdus pitkän yt-kierteen näännyttämälle metsäteollisuudelle.

Suurista pieniksi

iPhone tappoi Nokian. iPad tappoi suomalaisen metsäteollisuuden. Näin Suomessa vitsailtiin 2010-luvun alussa. Huumori oli yhtä mustaa kuin talousnäkymät.

Vielä vuosituhannen vaihteessa Nokian ja metsäteollisuuden merkitys Suomelle oli valtava. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan Nokia vastasi huippuvuonna 2000 noin neljästä prosentista Suomen bruttokansantuotetta.

Kymmenen eniten arvonlisää Suomessa synnyttävän yrityksen joukossa on säännöllisesti ollut kolme suurta metsäteollisuusyhtiötä: UPM, Stora Enso ja Metsä Group.

Sitten tuuli kääntyi. Vuonna 2006 paperin kulutus kääntyi laskuun Euroopassa, ja Nokia jäi kilpailijoidensa jalkoihin etenkin kalliiden älypuhelinten valmistajana. Yhtiö putosi vuonna 2013 kokonaan pois Suomen kymmenen merkittävimmän yrityksen listalta. Kolme suurinta metsäyhtiötä Metsä Group, Stora Enso ja UPM menettivät kannattavuuttaan. Heikot tulevaisuuden näkymät heijastuivat myös niiden pörssikursseihin, jotka laskivat.

Mutta nyt sekä Nokia että metsäteollisuus ovat kääntäneet suuntansa: Nokia on jälleen eniten Suomen bruttokansantuotetta kasvattava yritys, ja metsäteollisuuden suuret yhtiöt ovat myllerryksestään huolimatta pitänyt paikkansa 10 merkittävimmän yrityksen listalla. Ne myös investoivat uuteen liiketoimintaan.

Kuinka tässä näin kävi?

Digitalisaatio tuhoaa ja nostaa

Metsäteollisuus ajautui kriisiin muutama vuosi ennen muuta suomalaista teollisuutta. Painopaperin kulutus kääntyi laskuun, kun ihmiset alkoivat paperilehtien sijaan etsiä tietoa ja tarinoita internetistä.

– Globalisaation aiheuttama rakennemuutos osui metsäteollisuuteen ennen muita aloja. Tuolloin Suomessa vielä ajateltiin, että kyse on vain siitä, että metsäteollisuus on auringonlaskun ala, sanoo Metsäteollisuus Ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Vuoden 2006 jälkeen maassa on suljettu yhdeksän paperitehdasta. Alan rakennemuutos jatkuu edelleen: Viime vuonna paperin tuotanto laski Suomessa noin kuusi prosenttia.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Suomessa suljettiin myös sellutehtaita. Metsäteollisuusyritykset investoivat silloin lähinnä Väli-Amerikkaan, jossa eukalyptuspuut kasvavat nopeammin kuin havupuut Suomessa.

Nyt suunnitteilla kuitenkin on uusia sellutehtaita Äänekosken lisäksi esimerkiksi Kainuuseen, Kuopioon – ja Kemijärvelle, josta Stora Enso lopetti sellutehtaan vuonna 2008.

Ristiriitaista kyllä, suomalaisen sellun kysyntää on kasvattanut sama trendi, joka tuhoaa paperiteollisuutta: digitalisaatio.

– Kymmenen vuotta sitten ei nähty, miten voimakkaasti kauppa menee verkkoon. Ja verkkokaupassa tarvitaan kartonkia suojaamaan tuotteita kuljetuksen aikana, Jaatinen kuvaa.

Suomalainen pitkäkuituinen havupuu on hyvä raaka-aine sellulle, josta tehdään kestäviä ja kierrätettäviä kartonkipakkauksia. Sellua tarvitaan myös laadukkaan pehmopaperin valmistamiseen.

Siksi juuri kiinalainen keskiluokka on Metsä Groupille tärkeä.

– Suurin kasvava markkinamme on Aasia ja erityisesti Kiina. Siellä tarvitaan kartonkia ja hyvälaatuista tissue-paperia, Metsä Groupin Timo Merikallio sanoo.

Suomen suurimpia investointeja

Palataan vielä Äänekoskelle. Keskisuomalaisesta paikkakunnasta tuli metsäteollisuuden rakennemuutoksen voittaja, kun lopullinen päätös tehtaasta tehtiin vuonna 2015.

Äänekoskelle nousee sellutehdas, jonka tuotantokapasiteetti on kaksi kertaa niin suuri kuin sen omistajan Metsä Groupin suurimman tehtaan kapasiteetti tällä hetkellä.

Moniin muihin viimeaikaisiin jätti-investointeihin verrattuna Metsä Groupin investoinnin vaikutus Suomen talouteen on pysyvä. Esimerkiksi Google on investoinut Haminaan konesaleihin miljardin, mutta saleissa käytetään vain vähän suomalaisia raaka-aineita tai laitteita. Sellutehdas sen sijaan perustuu suomalaiseen raaka-aineeseen.

– Puu hankintaan Suomesta, puiden korjaamisessa toimii suomalaisia yhtiöitä, ja kuljetuksessa on mukana suomalaisfirmoja, Etlan tutkimusyksikön Etlatiedon varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö sanoo.

Etlan tuoreen selvityksen mukaan Äänekosken tehdas tuo Suomeen vuosittain vajaat 1,2 miljardia euroa uutta liikevaihtoa. Summa sisältää paitsi Metsä Groupin liikevaihdon, myös sen kumppaneiden ja alihankkijoiden lisääntyneen liiketoiminnan. Lisäksi uudet työpaikat lisäävät ihmisten kuluttamismahdollisuuksia.

Liikaa paperin varassa?

Useat eri mittarit osoittavat nyt metsäteollisuuden toipuneen: Alan kolmen suurimman pörssiyhtiön kurssit ovat moninkertaistuneet viidessä vuodessa, ja metsäteollisuus on taas Suomen suurin viejä noin 22 prosentin osuudella. Myös metsäteollisuuden vuosittaiset investoinnit ovat notkahduksen jälkeen nousseet takaisin miljardiluokkaan.

– Siitä ei ole kuin kymmenen vuotta, kun jotkut suurten metsäyhtiöiden johtajat totesivat, että Suomeen ei tulla enää rakentamaan ainuttakaan uutta sellutehdasta, Etlan Ali-Yrkkö sanoo.

Hänen mukaansa metsäteollisuuden toipuminen sekä on että ei ole yllätys.

– Metsäteollisuuden ja sen jalosteiden merkitys on ollut Suomelle merkittävä vuosisatoja. Puuta on viety raaka-aineeksi, ja siitä on poltettu tervaa, sahattu rakennustavaraa ja tehty paperia. Historiallisessa perspektiivissä metsäteollisuuden toipuminen ei ole kovin yllättävää.

Paperista muodostui suomalaisen metsäteollisuuden keihäänkärki toisen maailmansodan jälkeen. Innovaatiot pyrkivät sen jälkeen tehostamaan metsänhoitoa, puunkeräystä, kuljetusta, paperikoneita ja tuotannon tehostamista.

Paperitehtaiden kiivaimman alasajon aikaan metsäteollisuutta syytettiin laiskaksi tuotekehittäjäksi, joka ei osannut ajoissa kehittää uusia tukijalkoja perinteisten tuotteiden rinnalle.

– Uusien tuotteiden kehittäminen oli liian pientä nypertämistä suuren volyymin paperituotannon rinnalla. On kuitenkin väärin sanoa, että metsäteollisuus ei olisi ollut innovatiivinen, Metsäteollisuuden Jaatinen sanoo.

Nyt ala etsii aktiivisesti uusia tuotteita. Tämä näkyy myös Äänekoskella, jossa biotuotetehtaan liikevaihdosta 20 prosenttia tulee muusta kuin päätuote sellusta. Tavallisesti vastaava luku on tehtaissa noin 10 prosenttia.

Tavoite: puusta tehtävät vaatteet

Aluksi tehdas Äänekosken tuottaa esimerkiksi kaasua, rikkihappoa ja energiaa tehtaan omiin tarpeisiin. Metsä Groupin kumppani Ecoenergy rakentaa tehtaan yhteyteen biopolttoainetehtaan.

Metsä Group pyrkii 2–5 vuodessa aloittamaan uudenlaisten puutuotteiden valmistaminen Äänekosken tehtaan yhteydessä. Nämä uuden sukupolven tuotteet voivat aiheuttaa myllerrystä metsäteollisuuden lisäksi myös muilla aloilla.

Metsä Groupin yhtenä tavoitteena on kehittää uusia tapoja puusta löytyvän ligniinin hyödyntämiseksi. Ligniini on sellun jälkeen toiseksi yleisin puun sisältämä aines. Aiemmin ligniini oli paperiteollisuudelle ongelma, sillä se sitoo sellun muuhun puuainekseen. Sellua tehdessä ligniini pitää erottaa massasta pois keittämällä.

Nyt ligniinistä kuitenkin kehitetään ympäristöystävällistä vaihtoehtoa muoville.

Toinen Metsä Groupin kehityskohde Äänekoskella on tekstiilikuitujen valmistaminen puusta. Siinä piileekin Etlan Ali-Yrkön mukaan suomalaisten metsien suurin uusi potentiaali. Sellusta valmistettua viskoosia käytetään tekstiileissä jo nyt. Teknologian tutkimuskeskus VTT kehittää esimerkiksi menetelmiä, joissa puun kuituja voitaisiin käyttää vaatteiden valmistuksessa entistä laajemmin.

– Jos nyt kehitteillä olevat ratkaisut pääsevät tuotantoon, vaatteita voi alkaa printata tekstiilikuiduista 3D-printterillä. Se ei vielä nykyisillä ratkaisuilla onnistu, Ali-Yrkkö sanoo.

Jos niin kävisi, koko globaali vaatteiden tuotantorakenne suunnittelusta ompeluun ja kuljetukseen muuttuisi.

– Sillä olisi yhteiskunnallisesti paljon laajempi merkitys kuin nyt tuotannossa olevilla biotuotteilla.

Ja se tarkoittaisi jälleen uutta myllerrystä suomalaiselle metsäteollisuudelle.

Tuoreimmat
Oi aikoja, oi tapoja - high yield markkinan ilmiöitä
"Hey, is everybody out there nuts?" Kysyy Gordon Gekko puheessaan yliopistonuorille Wall Street, Money Never Sleeps -elokuvassa. Sama tulee välillä mieleen kun katsoo high yield -markkinaa ja...
Lohen fileointi – näin käytät kalan kokonaan
Lohifile, medaljongit ja kalaliemi – tee kaikki nämä yhdestä kokonaisesta lohesta ja säästä rahaa.
Suunnittele työuran jälkeinen elämäsi – lue eläköitymisvalmentajan vinkit
Piilaakso ei ole vain nuoria startup-yrittäjiä. Teknologialaaksoa rakentamassa olleet ovat nyt eläkeläisiä, jotka toteuttavat unelmiaan ja tekevät asioita, mihin työelämässä ei ollut aikaa. Kaiken...
Rahat kaverin tilille saman tien? Näin se onnistuu
Miten puhelinnumerolla maksaminen oikein toimii? Missä tilanteissa Siirto-palvelua kannattaa hyödyntää? Entä onko se nyt varmasti turvallista ja helppoa?