240 puurekan päivätahti – näin Metsä Groupin biotuotetehtaan puuhuolto toimii

Äänekosken biotuotetehdas käyttää vuorokaudessa noin 20 000 kuutiota puuta. Sitä kuljetetaan tehtaalle rekoilla ja rautateitä pitkin. Märkä loppuvuosi laittoi tehtaan puuhuollon testiin.

Elokuussa toimintansa aloittanut Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas lisää kuitupuun käyttöä valtakunnallisesti noin neljällä miljoonalla kuutiolla vuodessa. Biotuotetehtaan puunhankinta kohdistuu pääosin 150 kilometrin säteelle tehtaasta, mutta puun käytön lisäys vaikuttaa koko Suomeen.

Jotta se pysyy 20 000 puukuution päivätahdissa, tehtaalle jyristää päivittäin 240 puurekkaa, ja puuta saapuu myös 70 junavaunun verran rautateitä pitkin.

Biotuotetehdas tuottaa havu- ja koivusellua 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Äänekoskelta se lähtee Eurooppaan ja Aasiaan muun muassa kartongin ja pehmo- sekä painopaperin raaka-aineeksi.

Koska tehtaan päivittäinen puutarve on suuri, puuhuollon järjestäminen on vaatinut tarkkaa suunnitelmallisuutta. Märkä syksy vaikeutti paikoin puunkorjuuta, mikä laittoi puuketjun testiin.

15 terminaalin järjestelmä tuo vakautta

Kuljetuspäällikkö Marko Yläjärvi kertoo, että tehtaan puuhuolto on lähtenyt käyntiin hyvin. Kuinka biotuotetehdas sai pidettyä puuvirran tasaisena myös märkänä loppuvuonna?

– Eiväthän syksyn sateet ole uusi asia. Nyt kausi oli vain pidempi. Joka vuosi se jakso on jonkinlainen – joskus se on pidempi, joskus lyhyempi. Aina siihen pitää varautua.

Tehdas on hakenut puuhuoltoon ja -kuljetuksiin tasaisuutta 15 terminaalin verkostolla. Terminaalit ovat puun välisäilytyspaikkoja, jotka sijaitsevat noin 100–150 kilometrin päässä tehtaasta. Niiden yhteydessä on omat puuvarastot, joissa puuta voidaan säilyttää ennen jatkokuljetusta tehtaalle. Toinen vaihtoehto on, että puut kuljetetaan suoraan metsästä tehtaalle.

Äänekosken tehtaalla terminaaleista tehtiin säännönmukainen tapa toimia. Terminaaliverkosto on tuonut vakautta puuhuoltoon, koska hakkuut ja puukuljetukset voidaan porrastaa puun saatavuuden ja sääolojen mukaan.

– Kun puut kuljetetaan metsästä oikeassa järjestyksessä, maasto ei vaurioidu. Ja jos on oikein märkää, ei missään nimessä lähdetä teitä rikkomaan. Haemme puut sitten, kun tulee paremmat kelit ja pakastuu. Olennaista on, että korjuut suunnitellaan.

Myös märän loppuvuoden aikana hakkuut voitiin kohdistaa kantavimmille alueille.

– Puuvuoro kiertää terminaalista toiseen. Kun terminaalivarasto on tyhjä, sitä aletaan taas täyttää ja siirrytään tyhjentämään toista varastoa. Se ajetaan tyhjäksi, jolloin saadaan lisää tilaa ja sinne voidaan tuoda uutta puuta metsästä.

Lisää liikkumavaraa toi myös tehdasalueelle vuodenvaihteessa valmistunut oma puuvarasto.

Terminaaleista tehtaalle

Puuta metsästä korjaavat yhteistyökumppanit hoitavat puukuljetukset terminaaleihin. Puiden kuljetuksesta tehtaalle vastaa puolestaan kaksi yrittäjää kalustoineen. Idän puolella sijaitsevista terminaaleista vastaa joutsenolainen Szepaniak Oy ja lännen terminaaleista seinäjokelainen JH-Kuljetus Oy.

Heille liikennöinti tehtaalle on tuttua. Tehtaan puutarpeesta vastaavat henkilöt neuvottelevat yrittäjien kanssa siitä, paljonko puuta tarvitaan ja mistä terminaaleista se haetaan.

Järjestelmä on osoittautunut Yläjärven mukaan hyvin toimivaksi.

– Puut on saatu korjattua ja kuljetettua.

Kevät näyttää lupaavalta

Äänekosken alue välttyi suurilta lumituhoilta, ja pakkaset ovat tuoneet helpotusta korjuukeleihin.

– Nythän tilanne on normaali, kun talvi tuli ja tiet ovat roudassa. Lumi ei sinänsä vaikuta pöllin kuljetukseen, Yläjärvi sanoo.

Kuluvan vuoden puukauppa on lähtenyt käyntiin Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Mäntylän mukaan hyvin ja yhtiö ostaa kaikkia puutavaralajeja. Hän arvioi, että kesällä biotuotetehdas saavuttaa täyden tuotantokapasiteettinsa.

Biotuotetehtaan mukaan metsänomistajien vuosittaisten puunmyyntitulojen on arvioitu kasvavan 70 miljoonaa euroa.

OP sosiaalisessa mediassa