Näin jätät tippiä lomareissulla

Suomalaiset tunnetaan maailmalla siitä, että jätämme vähän juomarahaa. Mistä tietää, mikä on oikea määrä missäkin maassa?

Herkullinen illallinen on syöty ihanassa rantakohteessa ja koittaa laskun aika. Mitenkäs se menikään, pitikö tässä maassa jättää juomarahaa tarjoilijalle ja jos, niin kuinka paljon?

Entä taksikuskille? Tai huonesiivoojalle?

Eri maiden juomarahakulttuurit voivat hämmentää suomalaista, joka ei ole omassa maassaan tottunut siihen, että palvelusta kuuluu jättää tippi. Kaikille ei edes ravintolassa tippaaminen tunnu luontevalta.

Saati sitten vieraassa kulttuurissa. Olenko ihan juntti, jos en jätä juomarahaa?

Suomalainen on skotti

Vastaus riippuu maasta. Ei nimittäin ole olemassa yhtä oikeaa tapaa antaa juomarahaa vaan käytännöt vaihtelevat eri kulttuureissa.

Useimmissa maissa juomarahan jättäminen kuuluu tapoihin, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa kaikki odottavat sitä. Jos Yhdysvalloissa antaa 10 prosenttia juomarahaa, se tulkitaan niin, ettei asiakas ollut tyytyväinen palveluun. Vasta yli 20 prosentin tippi kertoo siitä, että palveluun oltiin erittäin tyytyväisiä.

Matkatoimisto Tjäreborgin asiakkuuspäällikkö Marika Winterin mukaan tyypillinen suomalainen jättää juomarahaa kitsaasti.

– Meidät tunnetaan matkakohteissa rehellisinä mutta piheinä. Suomalaiset ovat tässä suhteessa skotteja, Winter sanoo.

Suomalaisten olisi hyvä ymmärtää, että jos ravintolalaskussa lukee, että palvelumaksu kuuluu hintaan, se ei tarkoita, etteikö hyvästä palvelusta voi kiittää suoraan tarjoilijaa jättämällä hänelle tippiä.

Myös All Inclusive -hotellissa voi antaa pienen juomarahan baarin tai ravintolan henkilökunnalle.

Winterin mukaan eniten tippiä jättävät yleensä ne suomalaiset, jotka itsekin työskentelevät palvelualalla. Hän itse jättää esimerkiksi siivoojalle riittävän ison tipin heti loman ensimmäisinä päivinä, mikä varmistaa hyvän palvelun jatkossakin.

Kysy tai ota mallia paikallisista

Miten reissussa sitten pitäisi toimia?

Ensinnäkin pitää ymmärtää, että palvelun ei tarvitse olla erinomaista voidakseen jättää tippiä. Riittää, että kokee saaneensa hyvää palvelua. Sitä voi saada ravintolassa, hotellissa tai taksinkuljettajalta - mutta myös kampaajalta, parturilta tai hierojalta.

Kiertomatkoilla kuuluu yleensä asiaan, että sekä bussinkuljettajalle että paikalliselle oppaalle annetaan tippiä.

– Suomalaisille tämä tulee usein yllätyksenä ja ihmiset saattavat jopa vierastaa sitä, että asiasta puhutaan heti retken alussa, Winter sanoo.

Mutta sen takiahan juomarahasta kerrotaan, että suomalaiset tietävät, miten toimitaan. Samasta syystä Tjäreborg lähettää ennen lomamatkaa asiakkailleen tietopaketin, jossa kerrotaan muun muassa matkakohteen juomarahakäytännöistä.

Jos kohteessa herää epäselvyys siitä, mikä on oikea tapa toimia, kannattaa kysyä oppaalta tai seurata, miten paikalliset toimivat.

Kyse on kotikasvatuksesta

Varsinkin köyhissä maissa juomaraha on merkittävä osa palvelualan ihmisten palkkaa. Winter suositteleekin käyttämään myös omaa harkintaa siinä, minkä suuruinen tippi olisi milloinkin paikallaan.

Espanjassa tai muualla Etelä-Euroopassa elintaso taas on noussut niin paljon, että paikallisetkin jättävät vähemmän tippiä kuin ennen. Silti yleensä missään ei ole soveliasta jättää juomarahaksi senttejä. Mieluummin ei sitten jätä mitään kuin että jättää hyvin vähän.

Ja sitten ovat sellaiset maat kuin Kiina, Japani ja Arabiemiraatit, joissa juomarahaa ei nimenomaan kuulu jättää.

Suomalaiset reissaavat yhä enemmän. Kehitymmekö me samalla paremmiksi tipinjättäjiksi? Winter ei usko, että käytös paranee pelkästään sillä, että matkustaa paljon.

– Aika pitkälle tämä on kotikasvatuskysymys. Vanhemmat näyttävät mallia lapsilleen, Winter sanoo.

Fakta: Miten paljon missäkin jätetään tippiä?

  • Bulgaria: huonesiivojalle 20 levaa per henkilö per viikko, hotellipojalle 1 leva per laukku, tarjoilijalle 5–10 prosenttia loppusummasta, taksissa 1–2 levaa.
  • Espanjassa ja Kanariansaarilla: huonesiivoojalle 5 euroa per henkilö per viikko, hotellipojalle 1 euro per laukku, tarjoilijalle muutama euro, taksille ei yleensä jätetä.
  • Italia: huonesiivoojalle 1–2 euroa per henkilö per yö, hotellipojalle 1–2 euroa per laukku, tarjoilijalle voi jättää muutaman euron, jos on ollut erityisen tyytyväinen, taksissa tippiä ei odoteta.
  • Kreikka: huonesiivoojalle 1 euroa per henkilö per yö, hotellipojalle 1 euro per laukku, tarjoilijalle 10 prosenttia loppusummasta, taksissa riittää, kun pyöristää loppusumman.
  • Kypros: huonesiivoojalle 5–10 euroa per henkilö per viikko, hotellipojalle 1–2 euroa per laukku, tarjoilijalle 5–10 prosenttia loppusummasta, taksissa ei ole tapana jättää.
  • Thaimaa: huonesiivoojalle 50 bahtia per päivä per huone, hotellipojalle 50 bahtia per matkalaukku, tarjoilijalle noin 10 prosenttia, taksille 5–10 prosenttia, jos mittari on päällä, muuten kuuluu hintaan.
  • Turkki: huonesiivoojalle 10 liiraa per henkilö per viikko, hotellipojalle 2–3 liiraa per laukku, tarjoilijalle illallisravintolassa 10–15 prosenttia loppusummasta, taksille 2–3 liiraa.
  • Kroatiassa paikalliset eivät ole itse tottuneet antamaan juomarahaa, mutta matkatoimisto suosittelee silti, että turistit jättävät esimerkiksi huonesiivoojalle 100 kunaa per henkilö per viikko, jos on ollut tyytyväinen ja tarjoilijalle 5–10 prosenttia loppusummasta.
  • Risteilyillä juomarahat kuuluvat usein risteilyn hintaan. Jos ne eivät kuulu, ne maksetaan risteilyn lopussa. Kirjekuoret juomarahoja varten toimitetaan hyttiin tai ne lisätään viimeisenä päivänä maksettavaan loppulaskuun. Hyttihenkilökunnalle sopiva tippi on 4 dollaria per henkilö per päivä sekä hovimestarille 1 dollari per päivä.

Lähde: Tjäreborg

Tutustu matkustamisen vinkkeihin op.fi-palvelussa.

OP sosiaalisessa mediassa