Vanhemmilta kolmelle pojalle: Näin maatilan sukupolvenvaihdos onnistuu

Erkki ja Marjaliisa Valli myivät maatilansa kolmelle pojalleen. Onnistumisen salaisuus: ajoissa aloitettu suunnittelu ja asiantuntijan apu.

Vallin tilalla Janakkalassa tehtiin sujuva maatilan sukupolvenvaihdos pari vuotta sitten, kun yrittäjäpari Marjaliisa ja Erkki Valli jäivät vanhuus­eläkkeelle 65-vuotiaina.

– Hyvältä tuntuu – ja kiireiseltä, Marjaliisa Valli nauraa.

– Oli iso helpotus, kun päästiin maatalouden tukibyrokratiasta, Erkki Valli jatkaa.

Noin sadan peltohehtaarin ja 80 metsähehtaarin maatila toimii nyt perheen kolmen pojan maatalousyhtymänä. Henri (37), Heimo (31) ja Mikko (29) ovat palkkatöissä muualla, mutta hoitavat kasvinviljelytilaa iltaisin ja viikonloppuisin. Pelloilla kasvaa viljaa ja sokerijuurikasta. Erkki Valli auttelee edelleen hieman peltotöissä, lähinnä kasvinsuojeluruiskutuksissa.

– Poikien kanssa juteltiin tilan jatkosta hyvissä ajoin. Esitimme vaihtoehdoksi myös ulkopuoliselle myymistä. Pojat halusivat jatkaa viljelyä, koska ovat viisivuotiaista asti olleet mukana maatilan töissä, Erkki Valli kertoo.

Vallit ottivat yli puolitoista vuotta ennen suunniteltua sukupolvenvaihdosta yhteyttä Janakkalan Osuuspankin asiantuntijajohtaja Tarja Mikkolaan. Ajankohta oli sopiva, sillä kaikki asiat järjestyivät hyvissä ajoin eikä kiireen tuntua tullut.

– Erilaisten asiapapereiden, sopimusten ja viranomais-hakemusten tekeminen oli aikamoinen työ. Asiantuntija osasi kuitenkin viedä asioita­­ eteenpäin, ja me pääsimme helpolla, Erkki Valli kiittelee.

Vallit asuvat nyt kolmen kilometrin päässä tilalta. Eläkkeelle jäätyään he remontoivat vuonna 1952 valmistuneen omakoti­talon omaksi kodikseen. Remontti tarjosi sopivasti tekemistä ja pehmensi laskua eläkkeelle.

Erkki ja Marjaliisa Valli myivät maatilan kaksi vuotta sitten kolmelle pojalleen. Heimo Valli (oik.) on tyytyväinen sukupolvenvaihdoksen sujumiseen. Kuvassa näkyy myös Marjaliisan ja Erkin viimeinen iso investointi: seitsemän vuotta sitten rakennettu viljasiilo.

Näin sukupolvenvaihdos onnistuu

Sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen kannattaa varata 1–3 vuotta, sanoo pankkiuransa aikana kymmeniä sukupolvenvaihdoksia hoitanut OP Janakkalan asiantuntijajohtaja Tarja Mikkola.

– Näin kaikki valmistelut verotuksen, asumisen suunnittelun ja muiden järjestelyjen osalta ehditään tehdä. Omaisuuden listaaminen, lainhuutojen tarkistaminen ja ennakkopäätösten pyytäminen viranomaisilta vie kuukausia, ja tapaamisia pankin asiantuntijan kanssa kertyy useita.

Elämänmuutokseen ehtii valmistautua henkisestikin, kun on hyvissä ajoin liikkeellä.

– Suunnitelmista kannattaa kertoa jatkajien lisäksi muillekin lapsille, jotta ei tule väärinkäsityksiä ja kaikki tietävät, mitä ollaan tekemässä ja miksi.

Jatkajien ja luopujien kannalta selkeintä sekä verokarikoiden välttämiseksi turvallisinta on luovuttaa jatkajalle kerralla koko maatila koneineen, tuotantoeläimineen ja rakennuksineen. Esimerkiksi tilan vuokraaminen jatkajille muutamaksi vuodeksi ennen kauppaa saattaa johtaa veroseuraamuksiin.

– Metsät kannattaa myydä yhdessä peltojen kanssa. Jos metsät myydään myöhemmin alihintaisella kaupalla, lahjaveroon ei ole enää mahdollisuutta saada sukupolvenvaihdoshuojennusta, Mikkola sanoo.

Metsien hallintaoikeuden pidätys saattaa tuoda veroseuraamuksia ja sen lisäksi johtaa mutkikkaaseen tilanteeseen, jossa luopujat päättävät, mitä metsässä tehdään, vaikkeivät sitä enää omistakaan.

Osissa myytäessä ostaja joutuu todennäköisesti maksamaan neljän prosentin varainsiirtoveron myöhemmin myytävistä tilan osista. Kun jatkaja täyttää nuoren viljelijän aloittamistuen edellytykset, varainsiirtoveroa ei peritä kaupasta, jolla tilanpito aloitetaan.

Sopiva kauppahinta

Maatila vaihtaa omistajaa lähisukulaisten kesken yleensä huomattavasti alle käyvän arvon. Jos kauppahinta on yli puolet verottajan määrittämästä käyvästä arvosta, kaupasta ei tule lahjaveroseuraamuksia. Usein kauppa kuitenkin tehdään alhaisemmalla hinnalla.

– Lahjavero jää maatilojen sukupolvenvaihdoksissa verohuojennuksen ansiosta hyvin pieneksi, joten hintaa sovittaessa sitä ei tarvitse pelätä.

Mikä sitten on sopiva hinta?

– Luopujien pitää pystyä turvaamaan myyntihinnalla vanhuudenpäivänsä ja asumisensa. Hinta ei saa olla liian rankka ostajalle, jotta hän pystyy kehittämään tilaa, Mikkola sanoo.

Verotukseen liittyvänä yllätyksenä myyjille saattaa tulla, että lahjan luonteisessa kaupassa verottaja katsoo tuotantoeläinten luovutus­hinnaksi niiden käyvän arvon, ja myyjille tulee siitä veroja maksettavaksi.

Kun maatilakauppa on onnistuneesti tehty, luopujien on hyvä laittaa myös pankki- ja vakuutusasiansa ajan tasalle.

– Luopujien kannattaa hyödyntää Osuuspankin varainhoitopalveluja, jotta kauppasumma tulee sijoitettua tuottavasti. Tapa­turma- ja hoitokuluvakuutukset on myös syytä saattaa uuden elämäntilanteen tasalle. Pankin lakimiehen kanssa voi puolestaan varmistaa, että esimerkiksi testamentti ja edunvalvontavaltuutus ovat kunnossa, toteaa Tarja Mikkola.

Lue lisää: Sukupolvenvaihdoksen opas

Noin puolet sukupolvenvaihdoksista tehdään luopumistukea hyödyntäen. OPn Tarja Mikkola muistuttaa, että luopumistukijärjestelmä päättyy vuoden 2018 lopussa. Vuonna 1960 tai aikaisemmin syntyneiden ja luopumis­tuelle aikovien pitää laittaa sukupolvenvaihdos alulle jo tänä vuonna ja hakea Melalta luopumistukea viimeistään ensi vuonna.

Maatalous­yrittäjän luopumis­tavat

1. Luopumistuki

Vuonna 1960 tai aikaisemmin syntyneet maatalousyrittäjät voivat siirtyä luopumistuelle, kun ovat täyttäneet 60 vuotta. Luopumistukea maksetaan kuukausittain vanhuus­eläkeikään saakka. Luopumistuki­järjestelmä on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Hakemus Melaan on tehtävä viimeistään ensi vuoden aikana.

2. Vanhuuseläke

Maatalousyrittäjä voi jäädä vanhuus­eläkkeelle 63–65-vuotiaana syntymävuodesta riippuen. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä vanhuuseläkeikä on yli 65 vuotta. Sukupolvenvaihdoksen voi toteuttaa samaan aikaan, kun siirtyy eläkkeelle.

3. Osittain varhennettu vanhuuseläke

Maatalousyrittäjä voi halutessaan ottaa maksuun 25 tai 50 prosenttia vanhuuseläkkeestään jo kaksi vuotta ennen vanhuuseläkeikää. Osittain varhennetulla vanhuuseläkkeellä oleva voi jatkaa yrittäjyyttä kokoaikaisesti, osa-aikaisesti tai lopettaa työnteon kokonaan.

Hae tukea sukupolvenvaihdokseen

Mikä tuki? Nuoren viljelijän aloitustuki pehmentää tilanpidon aloittamisen kustannuksia. Sukupolvenvaihdoksen rahoituksessa nuoren viljelijän aloitus­tuki on ratkaisevassa asemassa.

Kenelle? Hakijalle, joka ryhtyy ensim­mäistä kertaa harjoittamaan maa­taloutta tilanpidosta päävastuullisena maatalous­yrittäjänä ja on hakemuksen vireillä tullessa alle 41–vuotias.

Mistä tuki muodostuu? Nuoren viljelijän aloitustuki myönnetään avustuksen ja korkotukilainan yhdistelmänä. Avustus voidaan käyttää saajan itse valitsemiin kohteisiin. Se on veron­alaista tuloa, joka ilmoitetaan vero­lomakkeella 2. Korkotukilaina voidaan käyttää tilan kauppahinnan maksamiseen sekä maatalousirtaimen lisähankintoihin, joita tehdään vuoden kuluessa aloitus­tukipäätöksen saamisesta.

Miten sitä saa? Aloitustukea haetaan ELY-keskuksesta ennen lopullisen maatilan kauppakirjan laatimista.

Teemana maatilan sukupolven­vaihdos

Maatilan sukupolvenvaihdos on sekä luopujille että jatkajille yksi elämän suurimmista muutoksista. OP tarjoaa apua sukupolvenvaihdokseen liittyvissä kysymyksissä. Uuden teemasivuston yhtenä tärkeimpänä tavoitteena oli koota sukupolvenvaihdokseen liittyvä materiaali yhteen paikkaan verkossa ja vastata yleisimpiin kysymyksiin, joita sukupolvenvaihdoksessa tulee esille.

Sivusto on koottu yhdessä pankkien maa- ja metsätalousasiantuntijoiden sekä asiakkaiden kanssa.

Heinäkuussa olimme mukana Inkoon Peltopäivillä, jossa esittelimme sivustoa luopujille ja jatkajille. Sivusto sai erittäin paljon positiivisia kommentteja esimerkiksi kattavuudesta, selkeydestä, sisällöstä ja ulkopuolisille sivustoille vievistä linkeistä. Suurin osa haastateltavista suosittelisi teemasivustoa niille, joille­ sukupolvenvaihdos on ajankohtaista.

Tutustu spv-teema­sivustoon

Tuoreimmat
Brändää itsesi ja yrityksesi ‒ se siivittää kohti tavoitteita
Henri Alén, Mikko Kuitunen ja Maria Sillanpää kertovat, miten ja miksi yrittäjän pitää rakentaa brändiään.
Suuryritykset ennustivat Suomen talouden kasvun – mitä seuraavaksi?
Euroopan komissio ennustaa Suomelle muun euroalueen keskiarvoa nopeampaa talouden kasvua. Ennusteen mukaan Suomi yltää tänä vuonna 3,3 prosentin ja ensi vuonna 2,7 prosentin kasvuun. Muun...
Masennus vai uupumus, tunnistatko eron?
Pohjola Sairaalan työterveyslääkärin Leif Lindbergin mukaan puhuminen on tärkeä parannuskeino sekä masennukseen että uupumukseen.
7 vinkkiä parempaan ergonomiaan ‒ Pidä huoli asennosta myös liikkuvassa työssä
Repulla, hyvillä kengillä ja asennon vaihtelulla voit pitää kroppasi kunnossa myös työpaikan ulkopuolella.

OP sosiaalisessa mediassa