Maatilasta osakeyhtiöksi – varainsiirtoverosta vapautus avaa yhtiöittämispadon

Varainsiirtoverosta vapautus kannustaa viljelijöitä yhtiöittämiseen. Kansanedustaja Esko Kiviranta kertoo, kenelle se sopii ja avaa veromuutoksen taustoja.

Varainsiirtoverosta vapautuminen tuo yhtiöittämistä suunnitteleville tiloille uuden kannustimen. Vuoden alusta lähtien toimintamuotonsa osakeyhtiöksi vaihtavien maa- tai metsätilojen emäntien ja isäntien ei enää ole tarvinnut maksaa varainsiirtoveroa. Se on ollut kiinteistöjen osalta neljä prosenttia ja arvopapereiden osalta 1,6 prosenttia.

Entuudestaan Suomessa toimii 700–800 yhtiömuotoista maatilaa. Odotettavissa on, että varainsiirtoverovapaus nostaa tätä lukua. Kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk.) arvioi, että yhtiöittäminen kiihtyy tulevina vuosina ja kasvuluku voi olla kolminumeroinen.

Kiviranta on tehnyt työuraansa verotuksen sekä metsä- ja maatalouden parissa. Hänellä on oma kotitila Aliristniemi ja ajalta ennen eduskuntaa kokemusta myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n vero- ja rahoitusryhmän johtajana. Varainsiirtoveron poistamisessa hänen roolinsa oli merkittävä.

Kiviranta arvioi, että kiinnostus yhtiöittämiseen liittyy maatalouden rakennemuutokseen. Tilat ja niiden saamat tulot ovat entistä suurempia. Kilpailun tiukentuessa maatiloista tulee entistä yritysmäisempiä yksiköitä johtamisen, tulosten ja taloudenhallinnan kannalta.

Parhaiten yhtiöittäminen sopii Kivirannan mukaan hyvin ansaitseville isoille päätoimisille maatiloille tai vaihtoehtoisesti viljelijöille, jotka harjoittavat maataloutta sivutoimisesti palkkatyön ohella.

– Maataloudesta korkeita tuloja saavia on vähän, mutta heitä kuitenkin on. On myös heitä, joilla on palkkatuloja ja siihen päälle tulee maatalouden ansiotulo.

Osakeyhtiöiden suosiota selittää Kivirannan mukaan myös viljelijöiden koulutustason nousu. Yksi tapa kehittää tilan toimintaa voi olla juuri se, että tilat lyöttäytyvät yhteen ja perustavat osakeyhtiön. Esimerkiksi Kiuruvedellä toimiva yhteisnavetta Milkkivei Oy sai alkunsa, kun kolme maitotilaa yhdisti voimansa.

Yhtiöittämisen verohyödyt

Entä miksi Kiviranta pitää yhtiöittämistä toimivana vaihtoehtona, kun puhutaan hyvin pärjäävistä tiloista? Pohjimmainen syy ovat yhtiöittämiseen liittyvät veroedut.

Käytännössä osakeyhtiön tuloja verotetaan 20 prosentin yhteisöverokannalla. Se voi olla hyvin kannattavaa tilaa pyörittävälle viljelijälle verotuksellisesti parempi vaihtoehto kuin luonnollisena henkilönä toimiminen. Maatalouden ansiotulon marginaalivero, eli lisätulojen verotus, voi nimittäin nousta Kivirannan mukaan korkeaksi.

– Kun luonnollisena henkilönä harjoittaa toimintaa, ansiotulon marginaalivero on erittäin korkea hyvinkin matalilla tulotasoilla. Jos ajattelee menestyvää yrittäjää tai palkansaajaa, jota voi koskea myös yli 74 200 euron tuloista lähtevä solidaarisuusvero, marginaalivero voi nousta jopa 60 prosenttiin yhdessä kunnan ja seurakunnan verotuksen kanssa.

Osakeyhtiössä tilanne on Kivirannan mukaan erilainen. Edullisimmillaan yhtiöittämisen jälkeen viljelijä maksaa hänen mukaansa 150 000 euron tuloon asti 20 prosenttia yhteisöveroa ja kuusi prosenttia osinkoveroa.

– Voi olla, ettei viljelijä nostakaan osinkoa, vaan ottaa palkkaa tai elää esimerkiksi metsätaloudesta tai palkkatyöstä tulevilla tuloilla. Silloin maataloutta harjoittavan osakeyhtiön tuloista ei mene kuin 20 prosenttia yhteisöveroa.

Varainsiirtoverovapauden ehdot

Varainsiirtoverovapaus koskee tiloja, jotka toteuttavat yrityksen toimintamuodon muutoksen tuloverolain pykälän 24 mukaisesti jatkuvuusperiaatetta noudattaen. Tämä tarkoittaa sitä, että luonnollinen henkilö, eli yritystoimintaa pyörittävä maa- ja metsätalouden harjoittaja, siirtää jo olemassa olevan yrityksen varat ja velat perustettavaan osakeyhtiöön.

Siirrettäviin varoihin kuuluvat pellot, tuotantorakennukset, koneet ja kotieläimet sekä mahdollisesti myös metsä. Kivirannan mukaan metsän siirtäminen osakeyhtiöön on ratkaistava aina tapauskohtaisesti.

– Siirto kasvattaa pääomatulo-osingon perusteena olevaa osakkeen matemaattista arvoa, mutta toisaalta osakeyhtiö ei saa tehdä metsävähennystä. Jos osakeyhtiöittävällä luonnollisella henkilöllä on käytettävissään metsävähennystä, metsän osakeyhtiöön siirtämisen tarkoituksenmukaisuus on laskettava erikseen.

Omistussuhteet eivät saa muuttua osakeyhtiöittämisessä. Jos jatkuvuusperiaatteesta yrittää tehdä joitain pieniä poikkeuksia, täytyy Kivirannan mukaan ehdottomasti olla lainvoimainen ennakkoratkaisu verottajalta.

Jos yhtiöittämistä harkitsevalla tilalla on suunnitteilla sukupolvenvaihdos, on toteutustapoja kaksi: Joko tila siirtyy ensin jatkajalle ja sen jälkeen toimintamuoto muutetaan yhtiöksi tai sitten toiminta muutetaan ensiksi yhtiömuotoiseksi ja sen jälkeen toteutetaan sukupolvenvaihdos. Sitä, kumpi järjestys valitaan, kannattaa harkita tapauskohtaisesti.

– Aika moni kysyy, voiko ottaa jatkajan mukaan yhtiöittämiseen. Se ei onnistu siinä vaiheessa, kun tekee toimintamuodon muutoksen.

Siirtymä osakeyhtiöön tuo mukanaan muutoksen taloudenhallintaan. Käytännössä yrityksen ja viljelijän varat eriytetään toisistaan, ja viljelijä voi käyttää yrityksen varoja ainoastaan yrityksen toimintaan. Hänen omat tulonsa muodostuvat osakeyhtiön maksamasta palkasta ja mahdollisista osingoista. Omaa asuntoa varainsiirtoverovapaus ei koske, eikä sitä kannata siirtää osakeyhtiöön. Muutoin luvassa voi olla vuokranmaksu yhtiölle.

Jotta yhtiöittäminen sujuisi ongelmitta, Kiviranta kehottaa olemaan yhteydessä ProAgriaan tai johonkuhun muuhun yhtiöittämisen asiantuntijaan.

Tuoreimmat
Tapaa OP Helsinki kesän tapahtumissa
Tapaa OP Helsinki kesän tapahtumissa
OP Helsingin kumppanitapahtumiin kuuluvat viime vuoden tapaan kaupunkikulttuuri- ja musiikkifestivaali Flow Festival, junioripelaajien jalkapalloturnaus Helsinki Cup ja tubettajatapahtuma Tubecon.
Permanent på stugan
Permanent på stugan
Paret Lyytikäinen flyttade till stugan för fjorton år sedan, Hannu Hyvärinen förbereder för närvarande sin egen flytt. En ändring av användningsändamålet för en fritidsbostad kräver samarbete med...
Alkuvuosi jakoi yhtiöt Helsingin pörssissä selviin voittajiin ja häviäjiin
Alkuvuosi jakoi yhtiöt Helsingin pörssissä selviin voittajiin ja häviäjiin
Maailmantalous on ollut yhä kasvu-uralla, ja loppuvuoden kehitys näyttää vielä samansuuntaiselta. Helsingin pörssissä hajonta alkuvuoden tuloskehityksessä on ollut suurta.
Henri Alen: "Tuhlaajapuoli näkyy ruokakaupassa"
Henri Alen: "Tuhlaajapuoli näkyy ruokakaupassa"
Kokki Henri Alén on joskus pienissä hankinnoissa naurettavan säästeliäs.

OP sosiaalisessa mediassa