Kohti uusia bisneksiä

Anniina ja Jari Laitinen ovat pyörittäneet lypsykarjatilaa menestyksekkäästi yli vuosikymmenen. Nyt haaveissa on startup-bisnes, ja hyväkuntoinen tila on kaupan.

Keskisuomalaisen maitotilan isäntä Jari Laitinen harjaa ulkorapuille kerrostuneen lumen ripein ottein syrjään ja toivottaa tulijan tervetulleeksi. Vaimo Anniina Laitinen siivoaa vaaleasävyistä tupaa ja pitää silmällä olohuoneessa telmiviä neljän viikon ikäisiä koiranpentuja.

Laitiset ovat pyörittäneet Hankasalmen Niemisjärvellä sijaitsevaa tilaa vuodesta 2005, jolloin he ostivat tilan Jarin vanhemmilta. Anniina ja Jari ovat molemmat viettäneet lapsuutensa maatalossa ja osallistuneet kotitilojensa arkiaskareisiin – tilallisen saappaisiin oli siksi luontevaa hypätä.

Maatilayrittäjyys ei alun alkaen ollut kuitenkaan kummallekaan itsestäänselvyys. Anniina opiskeli puutarhuriksi, Jari agrologiksi sekä seminologiksi.

– Opiskelin muualla ja tein pitkään töitä palkollisena. Kun tutustuin Anniinaan vuosituhannen alussa, ajatus maatilayrittäjyydestä alkoi kehkeytyä, Jari muistelee.

Menestyksen resepti

Ensimmäisen yrittäjyysvuoden aikana Anniina ja Jari päättivät tuplata tilan tuotannon. Päätös käynnisti isot kehitysharppaukset tilalla. Yrittäjäpariskunta haki kehitysavustuksia ja neuvotteli OPn kanssa lainarahoituksesta.

– Tuttu kumppani luotti meihin ja saimme tarvitsemamme lainan. 2000-luvun puolivälissä tuotantorakentamiseen sai hyvin tukiakin, Jari Laitinen sanoo.

Vuonna 2006 Laitisten pihapiiriin kohosi uusi navetta, jossa on tilat 36 lypsylehmälle. Vanha navetta saneerattiin vasikoiden ja hiehojen käyttöön. Seuraavina vuosina pihaan nousi lämmöntuotantoa tehostava lämpökeskus- ja pajarakennus, uusia laakasiiloja sekä katettu rehuvarasto. Vanha huonokuntoinen asuinrakennus sai poistua vuosikymmenen alussa uuden hirsitalon tieltä.

– Lehmien ruokinnassa siirryimme perinteisestä rehusta seosrehuun ja pystyimme parantamaan tuotannon kustannustehokkuutta. Voimme nyt käyttää itseviljellyn rehun lisänä edullisia ostorehukomponentteja, Jari kertoo.

Tarkka budjetointi, riittävän suuri tuotantovolyymi, tiukka kulukuri sekä jatkuvat panostukset tuotannon tehostamiseen ovat edellytyksiä tilan menestymiselle. Niissä Laitiset kokevat onnistuneensa hyvin. Tämä on tärkeää, sillä maitolitran hinnasta ei voi meijerin kanssa neuvotella.

Uusille urille

Laitisten tila on investointien jäljiltä hyvässä kunnossa. Vastaavassa tilanteessa moni maatilallinen huokaisisi helpotuksesta ja keskittyisi tyytyväisenä tilan tuotannon pyörittämiseen.

Laitiset ovat toista maata.

Erityisesti Jari kokee olevansa startup-yrittäjätyyppiä, jonka intohimona on erityisesti uuden yritystoiminnan kehittäminen. Nyt kun maatilan kehityshankkeet on saatu maaliin, isäntä kaipaa uusia kehittämishaasteita.

Pariskunnan toiveena on myös enemmän aikaa keskenään ja 9-vuotiaan Lauri-pojan kanssa. Jari haluaisi myös metsästää, kalastaa ja urheilla nykyistä useammin. Siksi Laitiset laittoivat tilan myyntiin ja tähyävät uusille urille. Jaria kiinnostaa monialayrittäjyys, jossa pääsee tapaamaan nykyistä enemmän muita ihmisiä ja ideoimaan uutta. Anniina on pohtinut uuden alan opiskelua.

– Monet ovat kummastelleet päätöstämme myydä hyvä ja kannattava tila. Ei tässä olekaan kyse siitä, mikä on tyhmää tai järkevää. On tehtävä kuten sydän sanoo, Jari miettii.

Laitiset ovat varmoja, että maatilalta saatua kokemusta voi ammentaa hyödyksi monissa töissä.

– Meillä on maatalousyrittäjinä sitkeyttä, kova työmoraali ja monipuolista osaamista. Useimmat vaihtavat elämänsä aikana työtä, miksi ei siis maatalousyrittäjäkin voisi niin tehdä, Anniina sanoo.

Metsät pidetään

Laitiset kokeilivat myyntiä ensin Facebookin Aktiivitilat-ryhmässä, joka on tilan myynnistä ja ostamisesta kiinnostuneiden kohtauspaikka. Kun myyntiponnistelut eivät tuottaneet kaivattua tulosta, he päättivät antaa tilan rakennuksineen, peltoineen ja tuotantoeläimineen Keski-Suomen OP-kiinteistökeskuksen välitettäväksi. Metsät Laitiset aikovat pitää pääosin itsellään.

Kiinteistönvälittäjä Jorma Nummisen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Laitiset päätyivät asettamaan tilan hintapyynnöksi 550 000 euroa. Hintapyynnöstä suurin osa koostuu uudesta hirsitalosta.

Monilla ostajakandidaateilla suuren lainan saamiseen tarvittavat vakuudet ja takaukset ovat haastavia saada, joten Laitiset ovat valmiita myynnin ohella myös vuokraamaan tilan osittain tai kokonaan.

Jutuntekohetkellä vuoden vaihteessa tila oli ollut OP-Kiinteistökeskuksella myynnissä pari kuukautta, ja yhteydenottoja oli tullut jo paljon.

– Työtä jatketaan kuitenkin normaalisti niin kauan, että myynti toteutuu, toteaa Jari Laitinen.

Vinkit maatilan myyntiin

  • Kun toimivaa tilaa myydään liiketoimintakauppana, käytännön järjestelyihin tarvitaan useita eri alojenammattilaisia – esimerkiksi kiinteistönvälittäjä ja pankin juristi.
  • Jos toiminta tilalla on jo päättynyt, pellot, metsät ja rakennuskanta kannattaa myydä erillisinä kokonaisuuksina tarjouskilpailulla. Näin myyntikohteille saadaan yleensä parempi kokonaishinta.
  • Maatilan pellot myydään useimmiten lähialueen viljelijöille. Metsän ostaja voi tulla kauempaakin. Metsäkauppa on ollut vilkasta viimeisen vuosikymmenen, peltokauppa parina viime vuonna maltillisempaa.
  • Metsäarvio on tärkeä paperi, joka auttaa myyjää ja ostajaa oikean hintakäsityksen muodostamisessa. Arvion voi hankkia esimerkiksi OP-Kiinteistökeskukselta.

Asiantuntija: myyntipäällikkö Petri Malmberg, Turun Seudun OP-Kiinteistökeskus

Tuoreimmat
Rakennusalan työvoimavuokrauksen mullistanut yrittäjä panostaa ihmisiin: “oikeilla osaajilla mikä tahansa on mahdollista”
Rakennusalan työvoimavuokrauksen mullistanut yrittäjä panostaa ihmisiin: “oikeilla osaajilla mikä tahansa on mahdollista”
Vuokratyöfirman perustanut Tommi Hämäläinen haluaa tehdä rakennusalan työnvälityksestä joustavampaa ja läpinäkyvämpää. Tekoäly on mahdollistanut uudenlaisen palvelun kehittämisen, mutta tärkeintä...
Korporaatiosta yrittäjäksi – Kokeneesta yhtiökumppanista ollut suuri apu
Korporaatiosta yrittäjäksi – Kokeneesta yhtiökumppanista ollut suuri apu
Suunnittelutoimisto Tikka & Talvenheimon luova johtaja Miikka Tikka päätyi yrittäjäksi yli kymmenen vuoden mediatalouran jälkeen.
Sijoittaja, nämä asiat sinun kannattaa lukea osavuosikatsauksesta
Sijoittaja, nämä asiat sinun kannattaa lukea osavuosikatsauksesta
Pörssiyhtiöiden osavuosikatsaukset tarjoavat parhaan tiedon yksittäisen yrityksen asioista. OPn osaketutkimusjohtaja Henri Parkkinen kertoo, mitkä tiedot ovat alkaneella tuloskaudella erityisen...
Yhteiskäyttöautolla minne vaan, milloin vaan
Yhteiskäyttöautolla minne vaan, milloin vaan
Mitä tehdä kun bussi kaasuttaa etuajassa pysäkiltä tai sateinen pyörämatka töihin ei houkuta? Tienvarresta voi napata yhteiskäyttöauton, joka tuo joustavuutta liikkumiseen.

OP sosiaalisessa mediassa