Vuosisadan maisema – Näyttely kuljettaa sadan vuoden läpi taiteen kautta

Taidenäyttelyssä Vuosisadan maisema kerrotaan Suomen itsenäisyyden satavuotista historiaa. Teokset ovat nähtävissä 20.3.2017 alkaen OP Vallilassa Helsingissä, mutta teoksia esitellään myös tällä sivustolla maisema kerrallaan.

Juhlavuoden kunniaksi OP luo katsauksen satavuotiseen historiaamme taiteen kautta. OP Vallilan kaikille avoimessa taidegalleriassa pidetään vuoden aikana kaksi näyttelyä, joiden aiheena on Vuosisadan maisema. Taidenäyttelyiden teema kulkee 1800-luvun lopulta nykypäivään ja näyttää, kuinka suomalainen maisema ja mielenmaisema ovat muuttuneet.

Kevään näyttelyssä on mukana kokoelman vanhimpia maisemateoksia 1800-luvun viimeisiltä vuosikymmeniltä 1900-luvun alkupuolelle asti. Syksyn näyttely jatkaa suomalaisen maisemamaalauksen tarinaa, ja tuolloin mukana on myös kokoelman uusimpia nykytaiteen hankintoja. Teosesittelyiden lopussa on mukana havaintoja sekä Suomen että OPn historian virstanpylväistä.

Osa 1

TEOS: Hjalmar Munsterhjelm

Kevätvehreyttä, 1870–1880-luku

öljykankaalle, 45 x 69 cm

Kahdentoista teoksen esittelysarjan aloittaa näyttelyn varhaisimpiin kuuluva, Hjalmar Munsterhjelmin (1840–1905) teos Kevätvehreyttä 1870–1980-luvulta. Teoksessa on heleä kesäpäivä, ja maanviljelijä korjaa edustalla aitaa. Ilma on kesäisen seesteinen. Teos edustaa romanttista maisemamaalausta, jossa on myös ulkoilmarealismista tuttuja piirteitä. Hämeen seudun maisemat olivat Munsterhjelmille rakkaita. Hän syntyi Tuuloksessa ja vietti lapsuutensa Hämeessä. Kesällä 1860 isä lähti poikansa kanssa Düsseldorfiin, jossa Hjalmar aloitti taideopinnot Werner Holmbergin johdolla. Myöhemmin hän kirjoittautui oppilaaksi Düsseldorfin taideakatemiaan.

Opintojen kuluessa Munsterhjelm tutustui romanttisen maisemamaalauksen periaatteisiin, mutta omaksui myöhemmin myös ulkoilmarealismin ilmaisua. Kevätvehreyttä ja sen sisarteos Maalaistorppa, on helppo sijoittaa hämäläiseen ympäristöön. Teoksissa maisema on pääroolissa, mutta romanttiselle maisemamaalaukselle kuuluva dramatiikka puuttuu. Aurinkoisen kesäpäivän synnyttämä valo ja taivaan kumpupilvet sen sijaan luovat tuntuman rauhallisesta hellepäivästä.

Mitä Suomessa tapahtui tuohon aikaan?

Krimin sodasta aiheutunut yhteiskunnallinen epävarmuus 1850-luvulla johti senaatin anomukseen muuttaa Suomessa käytössä olleita rahayksiköitä vuonna 1859, ja Suomen markka otettiin käyttöön vuonna 1860. Rahan nimi valittiin kilpailulla. Nimiehdotuksia olivat markan ja pennin ohella muun muassa sataikko, äyri, sampo, muru, suomo ja rahtu.

Ensimmäinen yksityinen liikepankki, Suomen Yhdys-Pankki, perustettiin vuonna 1862. Nälkävuodet olivat juuri jääneet taa. Aleksis Kiven (1834–1872) Seitsemän veljestä ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870. Suomen väestö kasvoi nopeasti, kahden miljoonan suomalaisen määrä ylitettiin 1870–80-lukujen vaihteessa. Vuoden 1877 viidensadan markan setelissä oli Hjalmar Munsterhjelmin maisema.

Mitä OPssa tapahtui tuohon aikaan?

Osuustoimintamuotoisesta lainaustoiminnasta alettiin Suomessa puhua ensimmäistä kertaa 1860-70-luvuilla, mutta varsinaisen toiminnan alkamiseen menee vielä aikaa.

Kirjoittaja on FT, OP Ryhmän Taidesäätiön taideasiantuntija ja näyttelyn kuraattori.

Teoksetovat nähtävillä OP Vallilassa osoitteessa Gebhardinaukio 1, arkisin klo 9-17. Näyttely on avoinna yleisölle 20.3. alkaen, vapaa pääsy.

Tuoreimmat
Brändää itsesi ja yrityksesi ‒ se siivittää kohti tavoitteita
Henri Alén, Mikko Kuitunen ja Maria Sillanpää kertovat, miten ja miksi yrittäjän pitää rakentaa brändiään.
Suuryritykset ennustivat Suomen talouden kasvun – mitä seuraavaksi?
Euroopan komissio ennustaa Suomelle muun euroalueen keskiarvoa nopeampaa talouden kasvua. Ennusteen mukaan Suomi yltää tänä vuonna 3,3 prosentin ja ensi vuonna 2,7 prosentin kasvuun. Muun...
Masennus vai uupumus, tunnistatko eron?
Pohjola Sairaalan työterveyslääkärin Leif Lindbergin mukaan puhuminen on tärkeä parannuskeino sekä masennukseen että uupumukseen.
7 vinkkiä parempaan ergonomiaan ‒ Pidä huoli asennosta myös liikkuvassa työssä
Repulla, hyvillä kengillä ja asennon vaihtelulla voit pitää kroppasi kunnossa myös työpaikan ulkopuolella.

OP sosiaalisessa mediassa