Näin Suomi syö jouluna

Joulupöydän herkut ovat paitsi maantieteellinen myös oman suvun ja teollisuuden muovaama yhtälö. Naimisiinmeno ja muutto takaavat sen, että jouluperinteet sekoittuvat keskenään.

Suomalainen jouluateriaperinne on muodostunut pikkuhiljaa. Siihen ovat vaikuttaneet niin säätyläisten kuin talonpoikien tarjoamiset.

– Monet ruokatavat ovat siirtyneet jouluun perinteisestä agraariyhteiskunnan sadonkorjuujuhlasta eli kekristä, jota vietettiin syksyisin etenkin 1800-luvulla. Sadonkorjuutuotteet ovat vaihdelleet paikallisesti, joten myös joulupöydän tarjonnassa on ollut eroja. Jouluna ruokaa on ollut mahdollisimman paljon, kertoo Marttaliiton kehityspäällikkö Arja Hopsu–Neuvonen.

Nämä paikalliset herkut näkyvät yhä. Esimerkiksi lounaisrannikolla tarjotaan jouluhaukea, jota viedään myös presidenttiparille. Varsinais-Suomessa joulupöytään kuuluu puolestaan väskynäsoppa, joka tunnetaan muualla Suomessa luumukiisselinä. Satakunnan perinteiseen joulupöytään kuuluu ohrakryynipuuro.

Vuosisatojen kuluessa joulupöytä on muuttunut. Ennen syötiin ohrapuuroa, mutta vähitellen se vaihtui juhlallisempaan valkoiseen riisipuuroon. Kinkku saapui joulupöytiin vaurauden mukana.

Vähitellen markkinoille tuli tuotteita myös ulkomailta, ja kuivutuista hedelmistä tuli osa suomalaista joulupöytää. Luumukiisselit ja kuivakakut yleistyivät.

Nykyajan joulupöytä heijastaa kotiseutua ja perinteitä

Suomalainen joulupöytä rakentuu vankasta ytimestä, johon kuuluvat esimerkiksi kinkku, laatikkoruuat ja rosolli. Joulutortut ovat tärkeä osa jälkiruokia. Eri puolilla Suomea valmistetaan jouluksi myös kotijuustoja, kuten muna- ja piimäjuustoja.

– Koetaan, että joulu on tuttu ja turvallinen. Kerran vuodessa halutaan joulun makuja ja tuoksuja. Peruspohja on pysynyt ja pysyy pitkälti samana, mutta siihen tulee aina pieniä uusia elementtejä.

Esimerkiksi bataattilaatikko, kalamousset ja jälkiruokapöydän juustokakut ovat joulun uudempia tulokkaita. Etenkin kaupungeissa myös viinit ovat löytäneet joulupöytään.

Eri puolilla Suomea valmistetaan myös kotikaljaa, ja osan joulupöytään kuuluu yhä kotitekoinen sahti.

Jokainen joulupöytä on sekoitus oman perheen perintöä sekä paikallisvaikutteita. Esimerkiksi jäädykkeet ovat sellaisia herkkuja, jotka kulkevat suvussa. Hopsu-Neuvosen mukaan ne olivat aikanaan hienompia versioita jäätelöstä, jotka yleistyivät yhtä aikaa pakastimien kanssa.

Myös omat harrastukset saattavat näkyä joulupöydässä. Metsästäjän joulupöydästä voi löytyä metsopaistia tai muita riistaherkkuja ja sienestäjä saattaa tarjota sienisalaattia ja -chutneyta. Eri tavat myös sekoittuvat.

– Muuton ja naimisiinmenon myötä yhdistellään eri maakuntaruokia ja perheen omia perinteitä.

Myös teollisuudella on merkitystä joulunajan ruokatarjontaan.

– Jollei kaupan olisi niin monenlaisia laatikoita ja valmiita juuressoseita, laatikoiden käyttö olisi varmasti pienempi.

Entä mitä eri puolilla Suomea syödään jouluisin? Kysytään kolmelta yrittäjältä.

Pohjois-Suomi, Saariselkä, Matti Vanhanen, Deliporo

Vuonna 2005 Matti Vanhanen jäi eläkkeelle ja perusti poronlihaan erikoistuneen Deliporon. Vuonna 2012 hän palasi juurillensa Lappiin ja muutti Saariselälle. Nykyään yrityksen verkkokauppa toimittaa poronlihaa eri puolille Suomea.

– Vuoden ympäri suosituin tuotteemme on puolikkaan vasan paketti. Se painaa 12 kiloa ja siinä on ruhon eri osat leikattuna ja vakuumiin pakattuna. Kakkostuote on 5,5 kilon poronkäristyspaketti, ja kolmanneksi suosituin on poropihvipaketti, jossa on 3,5 kiloa sisä- ja ulkofileitä sekä sisä- ja paahtopaistia.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat ovat yrityksen aktiivisia asiakkaita. Kaikki sen tuotteet menevät kotimaan markkinoille, koska kysyntä on tarjontaa suurempi. Poronlihaa tulee markkinoille lokakuun ja joulukuun välisenä aikana sekä talvella tammi–helmikuussa.

Jotta poro ehtii joulupöytään, tilaus pitää tehdä itsenäisyyspäivään mennessä. Jouluna niistä valmistetaan esimerkiksi joulupaisteja. Myös poron kieli ja maksa tekevät kauppansa.

Vanhanen lähtee itse jouluksi Helsinkiin sukulaistensa luokse. Mukaansa hän aikoo ottaa Lapin herkkuja.

– Poronlihan lisäksi vien muita arktisia herkkuja, kuten kuningasrapuja, siian mätiä, sieniä ja jälkiruuaksi hillaa.

Marttaliiton Hopsu-Neuvonen kertoo, että poron ja lohen lisäksi Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla suosittua on myös leipäjuusto hillon kera nautittuna.

Itä-Suomi, Kuopio, Sari Tenhunen, Kotileipomo ja Pitopalvelu Piirakka & Pulikka

Itäsuomalaisessa joulupöydässä näkyy idän ruokaperinteiden vaikutus. Joulupöydässä on usein tarjolla haudutettuja pataruokia, kuten karjalanpaistia. Myös karjalanpiirakat ovat osa joulua. Ne kuuluvat kuopiolaisen pitopalveluyrittäjä Sari Tenhusen valmistamiin joulutuotteisiin.

– Suosituimpia meiltä tilattavia jouluruokia ovat karjalanpiirakat ja pikkuleivät. Tukusta loppui voikin, kun veimme sieltä kaikki loput leivontaan, yrittäjä nauraa.

Yrityksen valmistamat joulutuotteet ovat pysyneet vuodesta toiseen melko samanlaisina. Suosittuja ovat myös laatikkoruuat. Piirakka & Pulikka valmistaa vuosittain noin kahdellesadalle perheelle porkkana-, peruna- ja lanttulaatikoita. Uusin, parin vuoden ajan valikoimissa ollut tulokas on punajuurilaatikko.

– Se löi itsensä läpi nopeasti. Televisio-ohjelmissa oli paljon punajuuriohjeita, ja se levisi nopeasti myös joulupöytiin.

Yrityksen joulu kestää koko joulukuun ajan. Päivät täyttyvät pikkujouluista ja jouluruuan valmistuksesta. Joulupäivän Tenhunen viettää rennosti oman perheensä kanssa. Kinkkua ei välttämättä syödä ollenkaan. Myös savolaisessa joulupöydässä kalat ovat keskeinen osa.

– Teemme töissä jouluruokaa jo kuukausi etukäteen, joten sitä ei meillä kotona syödä paljoa. Grillikylki on ollut kova sana, kun on paistanut kinkkuja pikkujouluihin. Silloin ei enää kinkun tuoksu hetkauta. Syömme myös paljon kalaa. Meillä on aina ollut sillejä, silakoita, graavilohta, mätiä ja rapuja.

Länsirannikko ja Etelä-Suomi, Jörres och Johannas Fisk, Johanna Kellgren, Porvoo

Länsirannikon joulupöydissä näkyy sekä Ruotsin että meren vaikutus. Hopsu-Neuvonen kertoo, että jouluinen makea leipä on perua Ruotsista. Leipomoiden ansiosta limppu on levinnyt muualle Suomeen.

Eteläsuomalaiseen joulupöytään kuuluvat muun muassa erilaiset salaatit, kuten sienisalaatti ja rosolli. Jouluna suosittuja ovat myös erilaiset kalat, kuten silakat, sillit ja kylmä- ja lämminsavustetut sekä graavatut lohet. Pellinkiläiset kalastajat Johanna ja Jörgen Kellgren valmistavat niitä moneen joulupöytään.

Johanna Kellgren kertoo, että joulu on perinteisten jouluherkkujen aikaa, jolloin halutaan syödä kotimaista kalaa. Kuitenkin myös tuotekehitys on osa yritystoimintaa.

– Jos joulupöytään haluaa hieman uutta sävyä, voi valita chili- tai currysilakkaa.

Uutuusreseptien suunnittelu vie aikaa, ja esimerkiksi heidän ystävänsä pääsevät maistamaan ja kommentoimaan uutuuksia ennen kuin ne etenevät myyntiin asti. Tärkeää on selvittää myös tuotteiden kesto.

Joulun alla Kellgrenit muun muassa savustavat kaloja ja valmistavat yrityslahjoja. Heidät voi myös tavata joulumarkkinoilla.

Heidän omaan joulupöytäänsä kuuluvat graavilohi sekä kylmä- ja lämminsavustettu lohi, silakka eri muodoissa sekä kinkku ja perinteiset joululaatikot, kuten porkkana- ja perunalaatikko. Parin vuoden ajan heillä on ollut joulupöydässä myös kylmäsavustettua kirjolohenmätiä. Muuten joulupöytä on melko perinteinen.

Lue myös:

Suomalainen valitsee kotimaisen joulukinkun

Unohditko sulattaa joulukinkun? Ei hätää, voit paistaa sen jäisenä

Tuoreimmat
Kuinka koota omaan talouteen sopiva sijoituskokonaisuus?
Kuinka koota omaan talouteen sopiva sijoituskokonaisuus?
Kun on tehnyt päätöksen vaurastumisen aloittamisesta, on aika selvittää oma sijoittajaprofiili. Mutta millaisia erilaisia profiileja on, ja mikä sijoituskohde sopii millekin tyypille?
Pankki mukana arjessa
Pankki mukana arjessa
Mun pankkiasiat on lapsesta saakka hoidettu osuuspankissa ja en osaisi kuvitella vaihtavani tätä tuttua ja turvallista pankkia mihinkään toiseen. Ajattelin kertoa nyt tarkemmin siitä, miten...
Mikä tekee leirintäalueesta Suomen parhaan? – ”Ihmiset arvostavat luonnonläheistä sijaintia keskustan vieressä”
Mikä tekee leirintäalueesta Suomen parhaan? – ”Ihmiset arvostavat luonnonläheistä sijaintia keskustan vieressä”
Leirintäalueella vietetään nykyään entistä hektisempää arkea, sillä aukioloaikojen pidentyminen ja sähköisten asiointikanavien lisääntyminen ovat tuoneet uutta painetta asiakaspalveluun.
Uudistunut OP Pohjois-Savo esittäytyi Suonenjoen Mansikkakarnevaaleilla
Uudistunut OP Pohjois-Savo esittäytyi Suonenjoen Mansikkakarnevaaleilla
Suonenjoen Mansikkakarnevaalit on yksi Suomen vanhimmista kesätapahtumista. Ensimmäiset karnevaalit järjestettiin jo vuonna 1970. Tänä vuonna karnevaalikulkueessa esittäytyi myös uudistunut OP...

OP sosiaalisessa mediassa