Suomen talouden sinnittelijät

Valtaosa suomalaisista yrityksistä elää nyt haastavaa aikaa. Muutamilla toimialoilla liiketoiminta pyörii ainakin toistaiseksi muita paremmin.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen yritykset, koosta ja toimialasta riippumatta, elävät nyt vaikeita aikoja. Yrityksissä ei ole kuitenkaan kaivauduttu poteroihin vaan töitä tehdään hartiavoimin paremman huomisen eteen. Tästä osoituksena ovat digitalisaation aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen sekä pienet arjen innovaatiot, kuten ruoka-annosten kotiinkuljetukset.

Kaikki toimialat eivät ole kärsineet koronasta yhtä paljon. Erityisesti päivittäiskaupan tuotteille on riittänyt kysyntää.

– Ruokakaupassa kysyntä on jopa ylittänyt hetkittäin tarjonnan kotitalouksien hamstratessa kotivaraa. Kovin piikki varmasti tasaantuu, mutta uskon päivittäistavarakauppojen pärjäävän hyvin. Etätöihin siirtyneet ihmiset ostavat lounastarpeet kaupasta ravintoloissa syömisen sijaan. Ruokakaupan imussa ja ravintoloiden siirtyessä toimitusmyyntiin nostetta ovat saaneet myös ostosten kotiinkuljetuspalvelut. Niihin ei tahdo löytyä nyt riittävästi työvoimaa, Malinen pohtii.

Kotiremonteista nostetta rautakaupoille

Erikoistavarakaupan puolella tilanne on päivittäistavarasektoria ristiriitaisempi. Kivijalkaliikkeet ja ostoskeskukset kumisevat tyhjyyttään. Sen sijaan muoti-, kosmetiikka- ja urheilukaupan vahvat ja kasvuhakuiset verkkokauppatoimijat ovat nyt haalineet asiakkaikseen osan kotisohville jääneistä kuluttajista. Kokonaisuutena erikoiskauppa on kuitenkin ollut kärsijän roolissa.

– Kuluttajat näyttäisivät löytäneen nyt myös kotimaiset verkkokaupat, jotka ovat selvästi saaneet kansainvälisten yritysten etumatkaa kiinni. Nyt myös halutaan erityisesti tukea suomalaisia yrityksiä. Toivottavasti tämä trendi säilyy kriisin jälkeenkin, Malinen sanoo.

Erikoiskaupan mollivoittoiseen tunnelmaan valoa tuovat Häkämiehen ja Malisen mukaan rakennustarvikeliikkeet ja rautakaupat.

– Kuluttajat ovat alkaneet toteuttaa pieniä kotitalousremontteja, kun aikaa on enemmän. Rautakaupat ovat tehneet myyntiä niin kivijalkaliikkeissä kuin verkkokaupan puolellakin, Malinen sanoo.

Yritysten digitalisaatioprojektit ja kuluttajien lisääntynyt vapaa-aika ovat siivittäneet myös IT- ja pelialan yritysten bisnestä.

– Erilaisilla alustatalouden ratkaisuille on nyt kysyntää, kuten myös ajanviete- ja peliteollisuuden digitaalisille tuotteille. Esimerkiksi 2000-luvun alun suositut verkkopalvelut, kuten Habbo ja IRC-Galleria, ovat kokeneet jonkinlaisen renesanssin, Malinen sanoo.

Pitkät projektit kantavat rakennusalaa

Häkämiehen mukaan kriisin vaikutukset näkyvät tietyillä toimialoilla, esimerkiksi rakentamisessa, viiveellä. Päätökset meneillään olevista talonrakennus- ja infraprojekteista on tehty ennen koronakriisiä, joten kriisin seuraukset eivät ole alaan vielä vaikuttaneet. Häkämies viittaa EK:n maaliskuun lopulla toteuttaman työnantajayrityksille suunnatun koronakyselyn tuloksiin. Kysely oli järjestyksessään toinen. Ensimmäisen koronakyselyn EK toteutti maaliskuun puolivälissä.

– Parissa viikossa vastaajien arviot ovat synkentyneet selvästi kaikilla aloilla. Rakentamisen osalta näköalat ovat kuitenkin myönteisimmät. 13 prosenttia vastaajista näki, että korona ei vaikuta heidän toimintaansa negatiivisesti ja 47 prosenttia epäili sen vaikuttavan vain jonkin verran. Rakennusalan yrityksistä 57 prosenttia ei myöskään ole tehnyt eikä usko tekevänsä lomautuksia koronatilanteen vuoksi. Tämä on kaikista toimialoista paras prosenttiluku, Häkämies toteaa.

Häkämies näkee, että myös rakennusalan tilanne tulee nykyisten projektien valmistuttua notkahtamaan merkittävästi, jos yhteiskunta ei kohdenna voimavaroja uusin rakennusprojekteihin.

– Jotta rakennusalan positiivinen vire jatkuisi, hallitukselta ja eduskunnalta tarvitaan päätöksiä, joilla turvataan uusien asunto- ja infrarakentamishankkeiden käynnistyminen. Rakennusalalla ongelmaksi voi muodostua myös työvoimapula, jos Suomessa työskentelevät virolaiset työmiehet eivät pääse liikkumaan Suomen rajan yli, Häkämies sanoo.

Kasvun eväitä kriisin jälkeen

Teollisuussektorin yritysten tilanne vaihtelee yrityskohtaisesti. Esimerkiksi lääketeollisuus ja paperiteollisuuden yhtiöt ovat menestyneet kriisissä kohtuullisesti. Monilla teollisuusyrityksillä, esimerkiksi koneteollisuusyrityksillä, riittäisi kysyntää. Pullonkaulaksi ovat kuitenkin muodostuneet alihankkijoiden tuotanto-ongelmat ja logistiikkamurheet.

Koronakriisin keskellä Malinen ja Häkämies pitävät positiivisena yritysten digitalisaation vauhdittumista ja kuluttajien kotimaisille yrityksille osoittamaa tukea. Nämä asiat voivat siivittää yritysten menestystä kriisin päätyttyä.

– Kriisin myötä kuluttajat ovat esimerkiksi alkaneet pitää kotimaan matkailua ulkomaille matkustamista turvallisempana ja mielekkäämpänä vaihtoehtona. Uskon tämän näkyvän kotimaan matkailussa kriisin päätyttyä, Häkämies sanoo.

Lue myös:

Ruokaa riittää kaupoissa kaikille – elintarvikeketju sykkii vakaasti poikkeusoloissakin

Varaudu muutoksen riskeihin yritysvakuutuksilla - tutustu ja pyydä tarjous.

OP sosiaalisessa mediassa