Naisten työnteko kannattaa: naisten työllisyyden paraneminen tukee talouskasvua ja tasa-arvoa

Jos naiset kautta maailman saataisiin nykyistä paremmin työmarkkinoille, voisi globaali talous kasvaa jopa useilla prosenteilla.

Talous kasvaisi nopeammin, jos naiset kävisivät enemmän töissä. Naisten työllisyyden lisääminen kasvattaisi globaalia taloutta jopa useita prosentteja. Itse asiassa se nopeuttaisi talouskasvua enemmän kuin perinteiset elvytystoimet tai veronalennukset.

Tällaisen väitteen naisten työllisyyden puolesta esitti Kauppalehden haastattelussa amerikkalaispankki Citin poliittinen päästrategi Tina Fordham. OP:n ekonomisti Henna Mikkonen on Fordhamin kanssa samoilla linjoilla.

– Talouskasvuun vaikuttavat työllisten määrä sekä heidän tuottavuutensa. Koska monissa maissa iso osa naisista on poissa työmarkkinoilta, naisten osuuden lisääminen työelämässä nopeuttaisi talouskasvua, Mikkonen sanoo.

Naisten osuuden lisääminen työmarkkinoilla toisi myös suuremman osan naisten tekemästä työstä näkyviin. Naisten kotona tekemä työ ei nimittäin näy tilastoissa eikä sitä siis lasketa mukaan bruttokansantuotteeseen.

Kulttuuri ja asenteet työllistymisen esteenä

Entä jos naiset Suomessa kävisivät enemmän töissä, vaikuttaisiko se merkittävästi myös meidän talouskasvuumme? Vaikutus olisi toki positiivinen, mutta ei niin merkittävä kuin monessa muussa maassa, Mikkonen vastaa. Suomessa naisten työllisyysaste on jo korkea.

Sitä vastoin varsinkin kehittyvissä maissa naisten työllisyyden parantaminen on Mikkosen mukaan “matalalla riippuva hedelmä” eli helppo tapa kasvattaa bruttokansantuotetta.

– Vaikka käytännössä asia ei tietenkään ole helppo, Mikkonen lisää.

Hän muistuttaa, että naisten työllistymisen esteenä on paljon erilaisia kulttuuriin, uskontoon ja asenteisiin liittyviä tekijöitä. Esimerkiksi Lähi-idän maissa ei ole tapana, että naiset osallistuvat työelämään.

Kysymys on myös rakenteista. Monissa maissa Euroopan sisälläkin naisten työllisyyden lisääminen vaatisi yhteiskunnalta esimerkiksi julkisen päivähoidon järjestämistä. Ison-Britannian kaltaisissa maissa naisen työssäkäynti tarkoittaa helposti sitä, että koko naisen palkka menee yksityiseen lastenhoitoon.

– Asenteet ja äitiyslomat ovat esteenä monessa maassa. Joko päivähoidon järjestäminen on vaikeaa tai sitten kallista, Mikkonen sanoo.

Lisää monimuotoisuutta ja tasa-arvoa

Naiset kannattaisi kuitenkin saada töihin. Naisten työllisyyden parantamisella on nimittäin paljon hyviä taloudellisia vaikutuksia.

Jos työmarkkinoille saataisiin lisää tekeviä käsiä, se nopeuttaisi talouskasvua. Ja jos naiset siirtyisivät työelämään, osa heidän kotona tekemästään työstä ostettaisiin todennäköisesti jatkossa ulkopuolelta, mikä puolestaan mahdollistaisi erikoistumisen. Lisäksi moni työ tulisi tilastoihin mukaan.

Naisten tulo työmarkkinoille lisäisi monimuotoisuutta, mikä olisi Mikkosen mielestä hyvä asia kaikille.

– Naisten työllistymisen myönteiset vaikutukset tulevat monesta purosta, hän sanoo.

Puhumattakaan siitä, minkälaisia vaikutuksia naisten työllistymisellä on naisten omaan talouteen ja esimerkiksi eläkkeeseen.

Suomessakin voidaan parantaa

Suomessa naisten työllisyys on maailman kärkeä, mutta muihin Pohjoismaihin verrattuna naisten työllisyysaste on selvästi matalampi. Jopa Japanissa, jonka työmarkkinoita on pidetty perinteisesti melko epätasa-arvoisina, on viime vuosina saatu naisten työllisyyttä kasvatettua nopeasti. Japanissa naisten työllisyysaste on jo lähes yhtä korkea kuin Suomessa.

Mikkosen mukaan Suomessa perheen ja työn yhteensovittamisessa on edelleen haasteita ja ne kasautuvat nimenomaan naisille.

Kun katsotaan tilastoja, nähdään, että naisten työllisyysaste on miehiä paljon pienempi ikäluokissa 25-45 vuotta.

– Kun sitten katsotaan ikäluokkaa 45-55-vuotiaat, naisten ja miesten työllisyysaste on yhtä korkea ja yli 55-vuotiaissa naisten työllisyysaste on jopa hieman korkeampi kuin miesten. Tilastot kertovat hyvin, missä kipukohta on, Mikkonen sanoo.

Taloudellinen tasa-arvo tärkeää

Työelämän tasa-arvon voi ajatella olevan arvo sinänsä. Jos yhteiskunta kouluttaa naisia, on tietenkin tärkeää, että koulutetut naiset voivat myös tehdä töitä. Mutta pitäisikö naisten työllisyydestä puhua enemmän puhtaasti taloudellisena kysymyksenä?

Mikkosen mukaan molemmat näkökulmat ovat tärkeitä.

– Naisten työllisyyden paraneminen tukee sekä tasa-arvoa yleisesti että taloudellista tasa-arvoa. Se tukee myös talouskasvua. Kun naiset saadaan etenkin globaalisti mukaan työmarkkinoille, pystytään puhumaan työmarkkinoiden tasa-arvosta, Mikkonen summaa.

OP sosiaalisessa mediassa