Miten suuri osa tuloista voi mennä lainanlyhennyksiin?

Pää kannattaa pitää kylmänä, jos kulutusluottoja kertyy liikaa tai jos tulot jostain syystä tippuvat. Huolella tehdyn maksusuunnitelman avulla lainat saa helpommin hallintaan.

Kulutusluotoille on paikkansa, kun elämään tulee suuri yllättävä meno. Auto hajoaa tai myyntiin tulee unelmien mökki, joka on saatava. Kannattaa kuitenkin pitää varansa, ettei luottoja kerry liikaa. Lainanlyhennyksiin menevää summaa kannattaa tarkkailla.

– Esimerkiksi asuntolainan kuukausierää ei kannata mitoittaa liian suureksi. Ihmiselle tulisi jäädä rahaa riittävästi myös elämiseen ja säästöön laitettavaksi. Sopiva kuukausierä on yleensä 25–30 prosenttia säännöllisistä nettokuukausituloista, sanoo OP:n asuntorahoituksen vastaava johtaja Satu Nurmi.

Elämäntilanne voi muuttua äkisti

Yllättävät takaiskut, kuten työttömyys, voivat kuitenkin heikentää maksukykyä ainakin väliaikaisesti. Äkkiä kuukausilyhennysten määrä voikin syödä jopa 40 prosenttia kuukauden nettotuloista.

Tällöin kannattaa miettiä lyhennysjärjestys eli se, mistä lainoista yritetään ensiksi eroon ja kuinka käynnistetään niin kutsuttu positiivinen lumipalloefekti. Se tarkoittaa lainojen listaamista suurimmasta pienimpään ja velkojen maksamista pois aloittaen pienimmästä. Velkojen takaisinmaksu kiihtyy, kun lainat yksi kerrallaan maksetaan loppuun. Tavoitteeksi voidaan ottaa, että ensin maksetaan pois korkeakorkoisin laina, jolloin saadaan minimoitua lainojen kulut ja nopeutettua takaisinmaksua.

Yksi tapa järjestellä lainoja on yhdistää ne, mikä pienentää lainanhoitokuluja.

Jos yhdistelyä ei vielä tarvita tai ei ole tarjota lainoille lisävakuutta, on hyvä pohtia, kuinka rahaa saisi jäämään säästöön esimerkiksi maksueriä minimoimalla tai muuttamalla kulutustottumuksia.

Näin käynnistetään lumipalloefekti

Lainojen takaisinmaksua voi jouduttaa, jos talouteen saadaan säästettyä muutama tuhat euroa ylimääräistä rahaa tai yllättävä lisäpotti tulee vaikkapa firman tulospalkkiona. Kiusaus on usein suuri ostaa se uusi auto tai lähteä perheen kanssa etelänlomalle. Kannattaa kuitenkin miettiä, lyhentäisikö mieluummin vaikkapa korkeakorkoisinta lainaa ja laittaisiko rahaa säästöön.

– Osa summasta on hyvä jättää puskuriksi pahan päivän varalle. Säästössä olisi hyvä olla kahden kolmen kuukauden menoja vastaava summa, Satu Nurmi toteaa.

Yksi hyvä keino leventää leipää ja välttää ainakin uusien lainojen ottaminen on hakea asuntolainan lyhennysvapaata. Tällöin lainan lyhentäminen lopetetaan määräajaksi, kuten puoleksi vuodeksi tai vuodeksi, ja tuona aikana maksetaan vai korot.

Lyhennysvapaalla on hyvä mahdollisuus säästää, maksaa kertyneillä säästöillä muita lainoja pois ja samalla käynnistää lumipalloefekti, jossa korkeakorkoinen laina maksetaan pois ensimmäiseksi.

– Tämän jälkeen on hyvä jälleen pohtia, pystyisinkö säästämään entistä enemmän. Uusi tavoite voisi olla jonkin toisen lainan takaisinmaksu, Nurmi sanoo.

Kolme esimerkkiperhettä, joiden lainanlyhennykset syövät 40 prosenttia perheen nettotuloista:

Esimerkkiperhe A
Yhden hengen talous
  • Nettotulot 2 000 e/kk
  • Asuntolainan määrä 50 000 e
  • Lainanlyhennys 300 e
  • Muut asumismenot 200 e
    1. Kulutusluotto 5 000 e (korko 13 %)
  • Lyhennys 300 e/kk
    1. Kulutusluotto 2 000 e (korko 16 %)
  • Lyhennys 200 e/kk
  • Kulutusmenot 1 000 e
  • Ei rahaa säästöön, mutta firmalta tulee 2 000 euron tulospalkkio (netto).
Asiantuntijan vinkki: "Hyvä vaihtoehto on maksaa pois kulutusluotto 2. Sen jälkeen voisi aloittaa suunnitelmallisen säästämisen ja alkaa lyhentää ensimmäistä kulutusluottoa aiottua nopeammin."
Esimerkkiperhe B
Kaksi aikuista, kaksi lasta
  • Nettotulot 4 000 e/kk
  • Asuntolainaa 200 000 e (korko 0,80 %)
  • Lainanlyhennys 700 e
    1. Kulutusluotto 5 000 e (korko 8 %)
  • Lyhennys 400 e/kk
    1. Kulutusluotto 3 000 e (korko 11 %)
  • Lyhennys 500 e/kk
  • Muut asumismenot 450 e
  • Kulutusmenot 1 700 e
  • Säästöön 200–300 e/kk
Asiantuntijan vinkki: "Perhe voisi myös pienentää säästöosuuttaan ja suunnata rahaa kulutusluotto 2:n maksuun. Siihen voisi uhrata myös säästöjä ja hyödyntää asuntolainan lyhennysvapaata, jos sellainen on mahdollinen. Lyhennysvapaan jälkeen he voisivat tavoitella jopa 500–800 euron säästöjä kuukaudessa. Ainakin osan summasta voisi käyttää kulutusluotto 1:n lyhennyksiin."
Esimerkkiperhe C
Kahden aikuisen talous, ei lapsia
  • Nettotulot 3 000 e/kk
  • Asuntolainaa 150 000 e (korko 0,80 %)
  • Lainan lyhennys 700 e/kk
    1. Kulutusluotto 10 000 e (korko 7 %)
  • Lyhennys 200 e/kk
    1. Kulutusluotto 4 000 e (korko 14 %)
  • Lyhennys 300 e/kk
  • Muut asumismenot 450 e
  • Kulutusmenot 1 400 e
  • Ei rahaa säästöön, mutta perhe on puoli vuotta lyhennysvapaalla ja onnistuu sinä aikana säästämään 5 000 euroa.
Asiantuntijan vinkki: "Perhe voisi maksaa pois kulutusluoton, jättää loput suoraan säästöön ja tarkastella kulutuskäyttäytymistään lyhennysvapaan aikana. Puolen vuoden jälkeen he voisivat mahdollisesti alkaa maksaa toista luottoa ylimääräisin lyhennyksin tai ryhtyä säästämään rahaa. Molemmatkin ovat mahdollisia."

Tutustu seuraavaksi:

Laske itsellesi sopiva laina OP:n lainalaskurilla.

OP sosiaalisessa mediassa