Mitä kuuluu koroille?

Reijo Heiskanen
Reijo Heiskanen

OPn pääekonomisti

Markkinoilla on viime päivinä myllertänyt. Taustalta löytyy Yhdysvaltain vahvan talouskehityksen seurauksena nousseet markkinakorot.

Reijo Heiskanen
Reijo Heiskanen

OPn pääekonomisti

Mitä tämä merkitsee euroalueen koroille?

Kansainvälisilla rahoitusmarkkinoilla Yhdysvaltain korkokehitys heijastuu usein myös muualle maailmaan. Nytkin kehitys on ollut euroalueen markkinoilla saman suuntaista, jos kohta rauhallisempaa.

Korkoero Yhdysvaltain ja euroalueen välillä onkin kasvanut poikkeuksellisen suureksi. Esimerkiksi Saksan 10 vuoden valtion lainan ja vastaavan Yhdysvaltain lainan korkoero on viime päiviä ollut suurimmillaan sitten 1980-luvun lopun. Saksan korko on noin 0,5 % ja Yhdysvaltain 3,2 %.

Mistä ero johtuu?

Euroalueen suhdannekehitys ei ole yhtä vahvassa vireessä kuin Yhdysvalloissa. Inflaatio on toistaiseksi jäänyt alle keskuspankin tavoitteen, joten rahapolitiikan normalisointi on vasta alkutekijöissään.

Mitä tuo normalisointi tarkoittaa ja miten se etenee?

EKP on pyrkinyt inflaatiotavoitteeseensa ostamalla arvopapereita markkinoilta sekä hyvin matalilla ohjauskoroilla.

Ensimmäisenä EKP on alkanut lopetella arvopapereiden osto-ohjelmaansa. Se vähensi arvopaperiostojaan lokakuun alussa 30 miljardista eurosta kuukaudessa 15 miljardiin euroon. Tämä voi vaikuttaa joukkolainamarkkinoiden korkoihin. Esimerkiksi Italian valtionlainojen korkojen nousu voi osin johtua keskuspankin ostojen pienenemisestä.

Euribor-korot määräytyvät pitkälti Euroopan keskuspankin toimien perusteella. EKP:n linjaukset ohjauskoroista eivät ole muuttuneet. Mikäli talous kehittyy odotusten mukaisesti, korkoihin ollaan koskemassa vasta vuoden 2019 kesän jälkeen. Euribor-korot ennakoivat osin keskuspankin päätöksiä. Tarkkaavainen huomaa, että esimerkiksi 12 kuukauden euribor-korko onkin noussut jo muutaman prosentin sadasosan matalimmiltaan.

Mihin korot sitten menevät?

Hyvä kysymys. Lyhyellä aikajänteellä kehitys on kiinni suhdanteista. Jos talous kehittyy odotusten mukaisesti, niin korot nousevat rauhallista vauhtia ja parin vuoden päästä esimerkiksi 12 kuukauden euribor on nykyisten markkinaodotusten mukaan noin 0,5 %:n tasolla.

Pidemmällä aikajänteellä kysymys on vieläkin mielenkiintoisempi. Tutkijat ovat haarukoineet, mikä olisi pidemmän päälle normaali korkotaso monin tavoin muuttuneessa maailmassa. Suomen Pankin hiljattain julkaiseman artikkelin perusteella keskivertoarvio tästä niin sanotusta luonnollisesta korkotasosta olisi noin 3 %. Haarukka tuon ympärillä on aika suuri. Markkinoilla pidemmän ajan odotukset esimerkiksi 12 kuukauden euriborille ovat 2,2 %:n tuntumassa. Oma näkemykseni menisi varmaankin tuonne välimaastoon.

Mitä tavan tallaaja voi ajatella noista odotuksista?

Ainakin on syytä mieltää, että korot ovat nousussa, ja on perusteita ajatella, että kymmenen vuoden horisontilla nousu on suurempi kuin nykyisten markkinaodotusten perusteella voisi luulla.

OP sosiaalisessa mediassa