Milloin Google on Suomen suurin vientiyritys?

Reijo Heiskanen
Reijo Heiskanen

OPn pääekonomisti

Sanotaan, että digitalisaatio näkyy kaikkialla muualla paitsi tuottavuuden kasvussa. Tämä ei aivan pidä paikkaansa. Kyllä digitalisaatio näkyy selvästi kunhan vähän kaivaa, ja sillä voi olla nykytrendeillä merkittävä myönteinen vaikutus Suomen kansantalouteen.

Reijo Heiskanen
Reijo Heiskanen

OPn pääekonomisti

Teknologiayhtiö Google ilmoitti hiljattain investoivansa 600 miljoonaa euroa lisää Suomeen. Yhteensä investoinnit nousevat 2,6 miljardiin euroon. Investointien seurauksena arvonlisäystä, sitä bruttokansantuotetta, syntyy niin tietoteknisinä palveluina kuin energian tuotantona.

Googlen investoinnit ovat jäävuoren huippu. Yhtiön palvelinkeskukset ovat tilastollisesti osa tietoteknisiä palveluita. Toimiala on Suomen talouden nykyinen kasvukärki.

Suomen talous kokonaisuutena on kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä keskimäärin 0,8 %:n vauhtia. Tietotekniset palvelut ovat vedelleet 5,9 %:n tahtia.

IT-palveluiden osuus kansantuotteesta onkin noussut 3,1 prosenttiin. Tällä se menee metsäteollisuuden (2,4 %) edelle ja aiemmin niin mahtavan sähköteknisen teollisuuden (3,3 %) kannoille. Vielä vuosituhannen vaihteessa luvut olivat vastaavassa järjestyksessä 1,6 %, 5,9 % ja 8,1 %.

Tietoteknisten palveluiden kasvua ruokkii tuottavuuden paraneminen. Työn tuottavuus on tällä vuosikymmenellä lisääntynyt 2,5 prosentin vauhtia, eli pari prosenttiyksikköä koko taloutta nopeammin.

Alan merkityksen kasvua voi hahmottaa ajatusleikin avulla. Jos tietoteknisten palveluiden kasvu jatkuisi samaa vauhtia, sen osuus olisi muutaman vuosikymmenen päästä 10 prosenttia koko taloudesta, sillä oletuksella, että talous muutoin kasvaa keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Tämä merkitsisi, että tuolloin tietotekniset palvelut nostaisivat koko talouden kasvua 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa.

Tietotekniset palvelut ovat myös merkittävä vientiala. Niiden osuus koko viennistä oli vuoden 2019 alkupuoliskolla kymmenisen prosenttia, jos kohta luokittelu ei välttämättä täsmää kansantalouden tilinpidon lukuihin. Vertailun vuoksi metsäteollisuuden osuus kokonaisviennistä oli tuolloin noin 14 prosenttia.

Luonnollisesti on huomattavasti helpompi mieltää esimerkiksi sellun viennin suuruus kuin IT-palveluiden, jotka ovat hajanainen joukko hyvinkin erilaisia palveluita. Monet tietotekniset palvelut myös kytkeytyvät perinteiseen teollisuuteen. Sama yritys voi vääntää rautaa ja softaa. Samaten ollaan kohtalaisen kaukana siitä, että voidaan arvioida yksittäisen yrityksen palveluvientiä. Googlen merkitys vientiyhtiönä jää tutkittavaksi tulevaisuudessa.

Tietoteknisten palveluiden nousu olisi jo syytä huomata laajemmin. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että kehitys jatkuu aiempaa tahtia. Suurin pullonkaula saattaa olla työvoiman saatavuudessa. Niin Suomeen suuntautuvat investoinnit kuin orgaaninen kotimainen kasvu vaativat osaavaa työpanosta. Hyvinkin 20 000 henkeä tai enemmän vuosikymmenessä.

Kun talouspolitiikassa etsitään turbonappia, kannattaisi katseet suunnata tähän suuntaan. Pysyykö yhteisöveromme kilpailussa mukana? Miten on alan koulutuksen laita? Entä osaajien maahanmuuton asiat?

Viime kesänä kiinnitin huomiota sunnuntaiseen krikettimatsiin Tikkurilan urheilupuistossa. Luulen, että IT-alan nousun myötä kriketti saa lisää pelaajia.

OP sosiaalisessa mediassa