Japanin osakemarkkinoita on perinteisesti pidetty syklisempänä markkinana verrattuna muihin isoihin osakemarkkinoihin, mikä on tarkoittanut reipasta osaketuottojen heiluntaa verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltojen osakemarkkinoihin. Tätä on selitetty toisaalta vientiin nojaavien teollisuussektoreiden osuudella taloudesta ja toisaalta kuluttajasektoreiden heikolla tuottavuuskehityksellä, minkä paino taloudesta on jo lähes 60%.

Tuottavuuskehityksessä on kuitenkin tapahtumassa jo nyt selkeätä parannusta, mikä todennäköisesti tulee muuttamaan sijoittajien käsitystä Japanin taloudesta ja siten nostamaan osakemarkkinoiden arvostusta suhteessa muihin markkinoihin eli tarjoamaan entistä parempia sijoitustuottoja.

Tuottavuusloikka selittyy kolmella tekijällä. Ensinnäkin Japanin teollisuussektorit ovat automaation edelläkävijöitä. Investointeja on tehty niin robotiikkaan, mutta myös tekoälyyn ja teollisuuden/esineiden internettiin. Ja nämä panostukset jatkuvat edelleen yritysten huolehtiessa kilpailukyvystään ja innovatiivisuudestaan sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla. Ja mainitut investoinnit ovat todennäköisesti kaikkein olennaisin panostus, kun mietitään mitä taloudet ja mitkä kansainväliset yritykset tulevat tekemään suurimman ”digi-loikan” ja siten kasvattamaan osuuttaan maailmanlaajuisesta talouskasvusta.

Toinen tekijä ovat kuluttajasektorin digitalisaation kehittymättömyys sekä väestön ikärakenteen muutos, mihin talouden ja yritysten on pakostakin vastattava. Japanilaiset kuluttajasektorit ovat monin paikoin varsin kehittymättömiä, kun verrataan esimerkiksi nettikaupankäynnin käyttöasteesta Yhdysvaltojen tai Iso-Britannian vastaaviin sektoreihin.

Edelleen esimerkiksi pilvipalveluiden käyttöaste on kaikissa sektoreissa vaatimatonta. Ja Kiinakin menee reippaasti edelle, kun tutkitaan internetissä tapahtuvaa mainontaa. Eli varsin ”helppoja” kehityskohteita, kun tiedetään, että kyseessä on kehittynyt talous ja jonka kulutus lopulta muistuttaa paljon läntistä kuluttajakäyttäytymistä.

Väestö puolestaan vanhenee ja lukumääräisesti laskee, mutta työssäkäyvä aktiiviväestö on koko ajan selvästi aikaisempaa tuottavampaa, koska ”hissipalvelija”-kulttuuri vähentyy tasaisesti kohti kansainvälistä tasoa. Väestön vähentyessä tuotannon tarjontatekijä toki pienenee, mutta Japanin ongelma on ollut pitkään enemmän kysynnässä kuin tarjonnassa. Kysynnän suhteen voimme taas olla positiivisempia siksi, koska viime vuosien aikana olemme saaneet vahvaa näyttöä siitä, että Japani on viimein selättänyt deflaation. Ja vaikka reippaammasta inflaatiosta ei olekaan vaaraa, niin pienikin inflaatio pakottaa sekä yritykset että kuluttajat innovatiivisimmiksi hinnoittelu- ja ostovoimansa säilyttämiseksi.

Kolmas tekijä on yritysten hyvään hallinnointi tapaan liittyvä reformi. Perinteisesti japanilaiset yhtiöt ovat omistaneet laajasti varsin erilaisia liiketoimintoja investointien tuottovaatimusten ollessa matalia kansainvälisessä vertailussa. Pääomien allokoitumisen tehokkuudessa on siis parantamisen varaa. Edelleen yhtiöiden pääomien kustannusvaateen täytyy olla korkeampi.

Kun nämä tekijät saadaan kulkemaan oikeaan suuntaan, niin japanilaiset yritykset saavuttavat todennäköisesti yhdysvaltalaisten yritysten liikevoittomarginaalien tason. Ja siten lopulta myös omanpääoman tuottotason. Aben hallitus on jo 2013 käynnistänyt kyseisen reformin, ja vaikka edistystä on tapahtunut, niin lopulliset hedelmät korjataan todennäköisesti vasta seuraavien viiden vuoden aikana.

Japani ei siis vain isännöi 2020 kesäolympialaisia, vaan on ennakkosuosikki myös tuottavuusloikan olympiadeissa. Osakemarkkina tulee todennäköisesti diskonttaamaan seuraavan taantuman tänä tai ensi vuonna, mutta vielä silloin Japanin osakemarkkinat todennäköisesti käyttäytyvät kuten aikaisemminkin verrattuna muihin osakemarkkinoihin. Eli laskevat enemmän kuin muut markkinat perinteisen syklisen maineensa ansiosta. Mutta pitempi tähtäin, arviolta 3-5 vuotta, on jo riittävän pitkä aika siihen, että markkinat alkavat diskontata selvästi parantuvaa tuottavuutta. Toisin sanoen lähivuosien heikkous markkinoilla voi olla todellinen ostomahdollisuus japanilaisissa osakkeissa.