Mikä on rahapolitiikan strategia ja miksi sitä pitää arvioida?

Aluksi on hyvä erottaa rahapolitiikan strategia rahapolitiikan tavoitteista. Euroalueella rahapolitiikan tavoite on annettu Euroopan Unionia koskevassa lainsäädännössä. Siinä EKP:n ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan ylläpitää hintatason vakautta, ja jos tämä tavoite ei vaarannu, EKP voi myös tukea yleistä talouspolitiikkaa unionissa. Näihin tavoitteisiin kuuluu mm. tasapainoisen talouskasvun ja ympäristön laadun parantamisen tukeminen.

Rahapolitiikan strategia vastaa taas siihen, minkälaisella rahapolitiikalla keskuspankki aikoo saavuttaa tavoitteensa. Rahapolitiikan strategiassa ei siis voida vaihtaa rahapolitiikan tavoitteita, mutta välineistöä ja periaatteita siitä, miten tavoitteet pyritään saavuttamaan, voidaan vaihtaa.

Onnistunut rahapolitiikan strategia kasvattaa rahapolitiikan tehokkuutta. Uskottava sitoutuminen johdonmukaiseen strategiaan ohjaa odotuksia tulevasta rahapolitiikasta, mikä kasvattaa sen tehoa. Lisäksi johdonmukainen strategia pienentää suhdannevaihteluja, koska silloin keskuspankin toimet talouden tilan muutoksiin ovat hyvin ennustettavissa, jolloin muutoksen lopullinen vaikutus talouteen pienenee. Kaiken kaikkiaan, rahapolitiikan strategia toimii onnistuneen rahapolitiikan perustana.

EKP:n nykyinen strategia otettiin käyttöön 2003. Viimeisen vuosikymmenen aikana inflaatio on kuitenkin pitkäaikaisesti alittanut EKP:n asettaman tavoitteen ja rahapolitiikan välineistö on muuttunut merkittävästi. Nykyinen rahapolitiikan strategian teho näyttäisikin olevan heikko, eikä se huomioi nykyisiä rahapolitiikan välineitä. Strategian tarkastelu on siis paikallaan.

Mitä on odotettavissa?

EKP listaa joukon asioita ja näkökulmia, jotka kuuluvat strategian tarkastelun piiriin. Todennäköisesti keskusteluissa enemmän esiin nousee seuraavat neljän eri aihetta.

Ensinnäkin, EKP:n inflaatiotavoite tullaan todennäköisesti muotoilemaan uudestaan. Nykyinen muotoilu ”alle mutta lähellä 2% inflaatio keskipitkällä aikavälillä” on tulkittavissa siten, että 1,5 % inflaatio olisi tavoitteen mukainen, mutta 2,2 % inflaatio ei olisi. Toisin sanoen, tavoitteen voidaan tulkita olevan epäsymmetrinen, mikä voi laskea inflaatio-odotuksia ja siten vaikeuttaa inflaation kiihdyttämistä.

Tyypillisesti keskuspankit käyttävät 2 % inflaatiotavoitetta, mikä olisi nykyistä selkeämpi tavoitteen asettelu myös EKP:lle.

Toiseksi, strategia-arvion yhteydessä epätavanomaisesta rahapolitiikasta – kuten negatiivisista koroista, ennakoivasta viestinnästä, arvopaperiostoista ja pitkistä luotto-operaatioista -- tullaan todennäköisesti tekemään tavanomaista rahapolitiikkaa. Tämä tarkoittaa näiden instrumenttien roolin selventämistä rahapolitiikassa, jolloin niiden käytöstä tulee ennustettavampaa ja säännönmukaista. Tällä hetkellä EKP:n neuvosto lupautunut käyttämään kaikkia instrumentteja tarvittaessa, jolloin ennustettavuus eri instrumenttien käytöstä on olematonta. Ennustettavuus kasvattaisi instrumenttien tehoa.

Kolmanneksi, keskustelua käytäneen myös ns. ”make-up-strategioista”. Nämä strategiat tarkoittavat rahapolitiikkaa, jossa tavoitetta hitaampi inflaatio korvataan tavoitetta korkeammalla inflaatiolla. Tällöin rahapolitiikka pidettäisiin tyypillistä pidempään kevyempänä, jotta inflaatio saadaan tavoitetta korkeammaksi. Tällä pyritään välttämään nykyisenkaltainen pitkittynyt hitaan inflaation aika. Tallaiseen politiikkaan sitoutuminen voi kuitenkin osoittautua hankalaksi.

Neljänneksi, keskustelua käytäneen myös ilmastonmuutoksen torjunnan huomioimisessa rahapolitiikassa. Asiaa on erityisesti pitänyt esillä EKP:n pääjohtaja Lagarde. Ilmastonmuutoksen estäminen on tärkeä ja keskeinen kysymys, mutta keskuspankin välineet ovat siihen huonosti soveltuvia. Lisäksi, ilmastonmuutoksen torjuntaa liittyvät toimenpiteet suosivat joitain talouden sektoreita ja heikentävät toisia, jolloin näiden päätösten tulisi olla poliittisen vastuun alaisia. Riskinä on, että EKP joutuu mukaan poliittiseen keskusteluun, jolloin sen tämän hetkinen vahva itsenäisyys on uhattuna. Itsenäisyyden menetyksestä ei seuraisi parempaa rahapolitiikkaa.

Mitä merkitystä strategian arvioinnilla on?

Edellä ollut listaus osoittaa sen, että rahapolitiikan strategia-arvion tuloksena EKP voi muuttaa rahapolitiikkaansa keskeisiä periaatteita. Näillä muutoksilla on merkitystä tavalliselle kansalaiselle kahdella tapaa.

Ensinnäkin, strategia-arvion perusteella saadaan selvempi näkymä siitä, miten keskuspankki ohjaa korkoja alhaisten korkojen ympäristössä. Viime vuosina korkojen käyttäytyminen on muuttunut merkittävästi, jota kuvataan kuviossa 1, missä on Suomessa tyypillisesti käytetty lainojen viitekorko (12 kk. euribor).

​

Koron käyttäytymisessä on nähtävissä kaksi muutosta. Euro-ajan alussa korko heilahteli 3,5 prosentin ympärillä lähes 2 %-yksikköä, kun taas viimeisten vuosien aikana korko on heilahdellut nollan ympäristössä noin prosenttiyksikön verran. Sekä korkotaso että korkojen vaihtelu ovat siis laskeneet vuosituhannen alusta. Edelleen, jos korot ovat lähellä alimpia mahdollisia arvojaan, on korkoriski muuttunut epäsymmetriseksi – korot voivat enää vain nousta. Tilanne on velallisen kannalta hyvin erilainen kuin vuosituhannen alussa.

Korkojen alaraja on suhteellisen vähän aikaan vaikuttanut korkoihin, jolloin korkodynamiikan hahmottaminen tässä uudessa ympäristössä on hankalaa. Korkojen alhaisen tason ennustetaan kuitenkin jatkuvan pitkään. Korkojen alarajan luomaa epävarmuutta korkodynamiikkaan voidaan vähentää rahapolitiikan strategialla, joka huomioi alhaisen korkotason tuomat haasteet rahapolitiikkaan. EKP:n uusitun rahapolitiikan strategian tulisikin antaa näkymää alhaisten korkojen maailman. Se, millaiseksi näkymä muodostuu, vaikuttaa suoraan monien kotitalouksien ja yritysten talouteen.

Strategia-arvion toinen vaikutuskanava on epäsuora ja tulee sitä kautta, että onnistunut rahapolitiikan strategia takaa hintavakauden ja kiihdyttää talouskasvua. Maltillisen ja vakaan inflaation omaavassa taloudessa, voi päätöksiä tehdä ilman, että inflaatiolla on merkittävää vaikutusta päätökseen. Tämä tehostaa taloutta. Lisäksi tehokas rahapolitiikka luo itsessään eväitä korkeammalle talouskasvulle.

Rahapolitiikan strategia-arvion yhteydessä voidaan tehdä päätöksiä, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia korkojen määräytymiseen ja talouskehitykseen. Näillä ratkaisulla on vaikutusta kotitalouksien ja yritysten talouteen, jolloin rahapolitiikan strategian arviolla merkitystä kaikille kansalaisille. Toki, strategia-arviossa ei vielä muuteta strategiaa, mutta suuntaviivoja se antaa muutokselle. On vaikea löytää perusteita sille, että EKP jatkaisi nykyisellä rahapolitiikan strategialla.

1) Laajasti aihepiiriä tarkastelee Woodford (2003): Interest & Pricres, Princeton University Press.

2) Katso, Clarida, Gáli ja Getler (1999): The Science of Monetary Policy: A New Keynesian Perspective. Journal of Economic Literature, 37 (4): 1661-1707

3) Esimerkkinä tämänlaisesta ajattelusta on Coenen, Monter-Galdon ja Smets (2020): Effects of state-dependent forward guidance, large-scale asset purchases and fiscal stimulus in a low-interest rate environment, ECB Working paper No. 2352.