Yhtiö toisensa jälkeen poistuu Helsingin pörssistä – mistä on kyse?

Tänä vuonna on myyty monta tunnettua suomalaista pörssiyhtiötä. Piensijoittajalle julkinen ostotarjous on kaksipiippuinen juttu.

Hollantilainen Boels tekee ostotarjouksen rakennuskoneita vuokraavan Cramon osakkeista ja vetää sen pois Helsingin pörssistä, mikäli ostotarjous menestyy. Uutinen Cramon myynnistä tuli vain pari päivää sen jälkeen, kun terveysjätti Mehiläinen kertoi ostavansa pörssiyhtiö Pihlajalinnan.

Cramon kilpailija Ramirent myytiin puolestaan ranskalaiselle Loxamille viime kesänä.

Muita Helsingin Pörssin ostotarjouskohteita viimeisen vuoden aikana ovat olleet Amer Sports, DNA, Kotipizza, Pöyry, Silmäasema sekä Technopolis.

OP:n osakeantien ja listautumisien yksikönpäällikkö Pekka Suhonen sanoo, että viime aikoina suomalaisista yhtiöistä on tehty ostotarjouksia tavallista enemmän. Tyypillisesti Helsingin pörssistä poistuu vuosittain 3–4 yhtiötä.

Nyt toteutettuja yrityskauppoja selittää Suhosen mukaan se, että monien yhtiöiden orgaaninen kasvu on ollut viime vuosina tahmeaa. Kasvun lisäksi haetaan synergiaetuja. Siksi yritykset etsivät aktiivisesti ostettavaa. Samaan aikaan rahoitusta yritysostoille on ollut hyvin saatavilla, ja raha on ollut edullista.

Monien pörssiyhtiöiden arvostustasotkin ovat olleet alhaalla.

– Helsingin pörssi laski voimakkaasti viime vuoden syksyllä eikä kesän 2018 kurssitasolle olla vieläkään täysin palattu. Yritysostajat aktivoituvat usein silloin, kun kurssit laskevat, Suhonen sanoo.

Trendi todennäköisesti jatkuu

Mutta mitä tarkoittaa Helsingin pörssille, että sen päälistalta poistuu lyhyessä ajassa monta tunnettua yhtiötä? Poislähtijät ovat kohtalaisen suuria, ja Helsingin pörssin yhteenlaskettu markkina-arvo pienenee, kun uudet listautujat ovat poislähtijöitä pienempiä.

Se on Suhosenkin mukaan ongelma, jos trendi jatkuu kauan.

– Kun pörssin markkina-arvo ja pörssiyhtiöiden määrä laskevat, sijoittajilla on vähemmän vaihtoehtoja. Se voi vaikuttaa kaupankäynnin määrään.

Suhonen uskoo, että yrityskauppoja tulee vielä lisää. Sinänsä hän pitää sitä melko luontevana. Suhonen muistuttaa, ettei yrityksen elinkaari pääty listautumiseen.

– Keskusteluja yritysjärjestelyistä käydään koko ajan, joten trendi todennäköisesti jatkuu, varsinkin jos rahoitusta on edelleen saatavilla, hän sanoo.

Pikavoitosta menee isot verot

OP:n analyytikko Antti Saari sanoo, että piensijoittajan kannalta julkiset ostotarjoukset ovat kaksipiippuinen juttu.

Kun yritys ostetaan pois pörssistä, siihen sijoittaneilla on usein mahdollisuus pikavoittoihin.

Esimerkiksi Pihlajalinnan kurssi oli yli 40 prosentin nousussa heti sen jälkeen, kun kerrottiin Mehiläisen aikeista ostaa yhtiö. Julkisuudessa on laskettu, että Boelsin tekemä tarjous Cramosta pitää sisällään yli 30 prosentin preemion.

Saari muistuttaa kuitenkin, että voitto ei tule puhtaana käteen.

–Voitosta maksetaan veroa ja jos on omistanut osaketta pitkään ja sen arvo on noussut vaikka 5 eurosta 50 euroon, maksettavat verot syövät pääomaa, Saari sanoo.

Pitkäjänteinen osinkosijoittaja ei välttämättä ilahdu siitä, että yrityskaupan myötä hyvän osingon maksu loppuu. Ja rahoille pitää löytää uusi kohde, verojen jälkeen pienemmällä sijoitettavalla summalla.

Pitkäjänteinen ankkuriomistaja ehkäisee yrityskauppaa

Jos sitten olisi nimenomaan kiinnostunut pikavoitoista, pystyykö osakemarkkinoilla taktikoimaan ja sijoittamaan yhtiöihin, jotka ovat mahdollisesti yrityskaupan kohteena?

Saaren mukaan tiettyjä ennusmerkkejä on. Yhtiö on todennäköisemmin ostokohteena silloin, kun siltä puuttuu pitkäjänteinen ankkuriomistaja. Yrityskaupan mahdollisuutta lisää myös se, jos yhtiö toimii sellaisessa markkinassa, jossa on konsolidaatio- ja synergiapotentiaalia.

– Lisäksi yhtiöllä pitäisi olla jotain erityistä, kuten tunnettu brändi, teknologista osaamista tai merkittävä jalansija markkinalla, joka elää hitaasti, kuten Pihlajalinna, Saari sanoo.

Uusia listautujia vähän

Suomen kansantalouden kannalta yrityskaupat eivät ole pelkästään huono asia. On totta, että jos suomalaisen yhtiön omistajaksi tulee ulkomainen yhtiö, päätöksenteko siirtyy pois Suomesta. Toisaalta ulkomainen omistaja voi tarkoittaa uusia investointeja Suomeen.

Pörssistä lähtijöiden tilalle olisi kuitenkin hyvä saada uusia pörssiyhtiöitä. Kuluvasta vuodesta uhkaa siinä mielessä tulla kehno. Tänä vuonna Helsingin pörssin päälistalle ei ole tullut yhtään uutta yhtiötä.

Suunnitelmia kuitenkin on. Viimeksi terveysteknologiayhtiö Optomed kertoi harkitsevansa listautumista Helsingin pörssiin.

OP sosiaalisessa mediassa