Salkunhoitajalta vaaditaan uteliaisuutta ja vahvoja vuorovaikutustaitoja: Antti Karessuo tapaa työssään vuosittain yli 200 suomalaista yritystä

Salkunhoitajalla on mahdollisuus oppia tuntemaan yhtiöt paremmin kuin keskivertosijoittaja. Esimerkiksi OP-Suomi -rahastossa seurataan syvällisesti nimenomaan kotimaisia yrityksiä.

Millaisia ominaisuuksia vaaditaan hyvältä salkunhoitajalta?

Tärkeää on ainakin kyky ymmärtää suuria kokonaisuuksia ja yritysten liiketoimintamalleja, vastaa Antti Karessuo, joka toimii OP-Suomi -osakerahaston salkunhoitajana.

Salkunhoitajana Karessuon tehtävä on löytää ja hankkia Suomen osakemarkkinoilta ne osakkeet, joissa on sijoittajan kannalta paras potentiaali. Se vaatii laaja-alaista ymmärrystä siitä, miten esimerkiksi erilaiset megatrendit vaikuttavat yhtiöiden toimintaan ja tulokseen.

Karessuo on seurannut suomalaisia pörssiyhtiöitä työkseen jo 15 vuotta – kokemus auttaa luottamaan omaan näkemykseen myös paineen alla. Samaan aikaan olennaista on pitää yllä uteliaisuutta uutta kohtaan ja päivittää jatkuvasti omaa osaamistaan.

–Sijoituskohteidemme markkinoille tulee jatkuvasti uusia kilpailijoita ja disruptioita. Meidän pitää yrittää ymmärtää, miten joku toimiala on muuttumassa, ja miten erilaiset muutokset vaikuttavat toisiinsa ja yritysten toimintaympäristöön, hän kuvailee.

Monialaisuus on rikkaus

Karessuon mukaan salkunhoitajina toimii nykyään ammattilaisia melko erilaisista koulutustaustoista.

– Kauppatieteilijöiden lisäksi työhön kaivataan esimerkiksi ohjelmoinnin osaajia, jotka pystyvät toteuttamaan erilaisia haarukointi- ja ennustemalleja. Se on ehdottomasti rikkaus, että tiimissä on erilaista osaamista.

Karessuo itse kouluttautui alun perin diplomi-insinööriksi. Hän oli kuitenkin nuoresta saakka myös aktiivinen yksityissijoittaja ja käytti paljon aikaa eri yhtiöitä tutkien.

Finanssialalle Karessuon töihin vei koulutuksen kautta hankittu ymmärrys teknologia-alasta. Vuonna 2004 hän pääsi analyytikkoharjoittelijaksi OP:n silloiseen tytäryhtiöön Opstockiin, jonne haettiin nimenomaan suomalaisia teknologiayrityksiä seuraavaa henkilöä. Sieltä Karessuo eteni analyytikoksi eri pankkiyhtiöiden palkkalistoille. Vuonna 2010 hän palasi OP:n palvelukseen salkunhoitajan tehtäviin.

Antti Karessuo

Nykyisessä työssään Karessuo vastaa yhdessä kollegojensa kanssa suomalaisiin yrityksiin sijoittavasta OP-Suomi -rahastosta ja sen alla toimivasta, pienempiin kotimaisiin kasvuyrityksiin sijoittavasta OP-Suomi Mikroyhtiöt -rahastosta.

Yleisrahastoon valikoituu suuria ja vakaita suomalaisia yhtiöitä, joissa salkunhoitajat näkevät parhaan pitkäaikaisen tuottopotentiaalin. Mikroyhtiöt taas sijoittaa pääsääntöisesti markkina-arvoltaan alle 200 miljoonan euron yrityksiin.

– Siinä missä Sampoa ja Nokiaa seuraa parikymmentä analyytikkoa ja tuhansia sijoittajia päivittäin, Mikroyhtiöihin etsimme yrityksiä, joilla ei ole vielä paljon seurantaa mutta joissa näemme sellaista kasvupotentiaalia, jota markkinoilla ei vielä hinnoitella, hän selventää.

Vuorovaikutustaidot ovat tärkeät

Karessuon työpäivä alkaa yleensä uutisvirran ja yhtiöiden tiedotteiden selaamisella. Yhdessä kollegoidensa kanssa hän pohtii, millaisia vaikutuksia uutisilla mahdollisesti on pidemmällä aikavälillä.

Työhön kuuluu paljon myös erilaisten yritysten ja ammattilaisten tapaamista. Siksi salkunhoitajalta vaaditaan vahvoja vuorovaikutustaitoja, Karessuo huomauttaa.

– Meidän tiimillämme on vuosittain yli 200 tapaamista suomalaisten yritysten johdon edustajien kanssa. On hienoa päästä keskustelemaan niin paljon erilaisten osaajien kanssa.

Salkunhoitaja tekee tiivistä yhteistyötä myös osakeanalyytikkojen ja ekonomistien kanssa, ja käyttää heidän tuottamaansa tietoa apuna oman näkemyksensä muodostamisessa. Yhdessä saatetaan pohtia esimerkiksi sitä, miten makrotalouden tai korkomarkkinoiden liikkeet heijastuvat suomalaisten yritysten toimintaan.

– Meidän tehtävämme on muodostaa iso kuva kaikista näistä tiedonjyväsistä. Koska infoa tulee jatkuvasti monesta suunnasta, haasteena on keskittyä hälyn keskellä olennaiseen.

Keräämänsä tiedon perusteella Karessuo arvioi jatkuvasti, pitääkö salkun sisältöä päivittää. Salkunhoitajat muokkaavat rahaston sisältöä joko ostamalla tai myymällä tiettyä osaketta. Pitkällä aikavälillä rahaston tuotto kertoo melko yksiselitteisesti sen, onko salkunhoitajan näkemys osunut oikeaan.

– Se tuo kieltämättä voimakkaan onnistumisen elämyksen, kun näkee, että näkemyksemme toimii.

Lisäarvoa syvällisestä ymmärryksestä

Tänä päivänä myös yksityissijoittajien saatavilla on runsaasti tietoa yrityksistä ja osakemarkkinoiden liikahduksista. Samalla passiivisten, indeksiä seuraavien rahastojen suosio on lisääntynyt. Tarvitaanko salkunhoitajia enää?

Karessuon mukaan aktiivinen osakevalinta voi tuoda sijoittajalle lisäarvoa ainakin niillä markkinoilla, missä rahaston salkunhoidolla on mahdollista tuntea yhtiöt paremmin kuin keskivertosijoittajalla. Esimerkiksi OP-Suomi -rahastossa seurataan syvällisesti nimenomaan kotimaisia yrityksiä, jotka OP:n neljän hengen tiimi voi paikallisena toimijana tuntea hyvin.

– Tietoa yrityksistä on myös niin paljon, että loppujen lopuksi melko harvalla on aikaa tutkia sitä jatkuvalla syötöllä.

Aktiiviseen rahastoon sijoittaminen tarjoaa hajautettua riskiä myös siinä mielessä, että salkku koostuu useasta eri toimialojen yhtiöstä, ja yhtiönäkemykseen on hyödynnetty koko tiimin osaamista.

Salkunhoitajan osaaminen näkyy selvästi myös sijoituskohteissa, joissa markkinoiden tehokkuus ei vielä ole korkeimmillaan. Tästä hyvä esimerkki on Karessuon mukaan OP-Suomi Mikroyhtiöt -rahasto.

– Mitä pienempiin yrityksiin mennään, sitä vähemmän niitä seurataan, ja sitä paremmat mahdollisuudet perinteisellä salkunhoitamisella on onnistua.

Lue lisää OP-Suomi ja OP-Suomi Mikroyhtiöt -rahastoista. Tutustu myös muihin OP:n rahastoihin.

OP sosiaalisessa mediassa