Naisten sijoittaminen on nousussa

Naiset sijoittavat entistä innokkaammin, mutta ovat edelleen varsin varovaisia sijoittajia. Nuorempien naissijoittajien joukossa näkee kuitenkin jo tervetullutta rohkeutta ja vastuullinen sijoittaminen on nousussa myös naisten salkuissa.

Millainen sijoittaja on suomalainen nainen? No, ennen kaikkea melko varovainen. Jopa harmittavan varovainen, tietää OP:n säästämisen ja sijoittamisen product owner Tiina Routamaa.

– Naiset omistavat yhden kolmasosan osakkeita miehiin verrattuna. Naisilla voi olla säästämiskokemusta ja rutiinia säästämiseen, mutta sijoittamisen suhteen ollaan kohtalaisen varovaisia.

Sijoittajaprofiileissa voidaan erottaa toisistaan varovainen, maltillinen ja tuottohakuinen sijoittaja.

– Miehissä on huomattavasti enemmän tuottohakuisia ja maltillisia sijoittajia, naisten joukossa taas korostuu varovainen sijoittaminen. Tässä näkyvät varmasti historian jäljet ja esimerkiksi miesten pidemmät työurat. Mutta naisten sijoittamiseen vaikuttavat mahdollisesti myös tietty epävarmuus ja ehkä kokemuksen puutteesta johtuva itseluottamuksen puute, arvelee Routamaa.

Asenteet muuttuvat hiljalleen

Muutos on kuitenkin käynnissä. Naisten pitämissä ja seuraamissa blogeissa ja naistenlehdissä sijoittamisesta puhutaan nyt rinta rinnan muiden aiheiden kanssa. Myös sijoittamista ja vaurastumista käsittelevät podcastit ovat entistä suositumpia.

– Nuorten naisten tasa-arvoisempi kasvatus kenties näkyy lisääntyneenä itseluottamuksena, myös sijoitusasioissa.

Pienemmät tulot eivät välttämättä aina tarkoita, että naiset sijoittaisivat tai säästäisivät vähemmän. Turvallisuushakuisina sijoittajina monet naiset kokevat esimerkiksi asuntosijoittamisen omakseen.

– Asunnon omistaminen on helpommin ymmärrettävä asia, ei yhtä likvidi kuin osakkeet, Routamaa kiteyttää.

Korona vaikutti sijoittamiseen

Isot megatrendit ja talouden heilahdukset näkyvät usein sijoittamisessa. Näin myös naisten salkuissa. Trendien aallokossa nuoret naiset näyttävät olevan eturintamassa: koronan aikana 20–34-vuotiaista naisista peräti 22 prosenttia lisäsi merkintöjä rahastoihin. 35–50-vuotiaiden naisten keskuudessa rahastosijoittaminen kasvoi myös, mutta 50–64-vuotiaiden keskuudessa ei korona tuonut muutoksia.

– Korona herätti paljon keskustelua varautumisesta ja turvallisuuden tunteen tukemisesta. Se näkyi myös sijoittajakäyttäytymisessä, Routamaa vahvistaa.

Toinen selkeä korona-ajan nostattama sijoitussuuntaus oli vastuullisten rahastojen kysyntä. Niihin sijoitettiin enemmän kaikissa ikäryhmissä.

– Vastuullisesta sijoittamisesta on tulossa megatrendi. Siitä olen tosi iloinen. Kun vastuullisuus myös tuottaa, silloin yrityksillä on selkeä taloudellinen paine panostaa vastuullisuuskysymyksiin.

Tieto vähentää tuskaa

Miten sitten pitäisi lähteä liikkeelle, jos haluaa ryhtyä sijoittajamaan? Routamaan mukaan ensimmäisenä pitäisi lakata ajattelemasta, että sijoittaminen on vaikeasti sisäistettävää.

– Jos valitsee hoidetun, hajautetun rahaston, silloin ei tarvitse itse tehdä sijoituspäätöstä eikä tarvitse juuri tietää sijoittamisesta. Ja tämä tieto vähentää tuskaa!

Toinen olennainen asia on sen ymmärtäminen, että aika on säästäjän ystävä ja pörssikurssien heilahtelu voi sekin olla hyvä asia.

– Heilunta osakemarkkinoilla voi olla hyvä asia, jos sijoitetaan vaikkapa kerran kuukaudessa. Kun sijoittamista hajauttaa pitkälle aikajaksolle, heilahtelu tasoittuu. Suosittelisin olemaan rohkea ja tutustumaan siihen matematiikkaan, mikä tässä aika-ajattelussa piilee!

Lue myös:

Vastuullinen sijoittaminen – voiko sijoittamisella vaikuttaa?

Sinustakin säästäjä - Näin pääset alkuun

OP sosiaalisessa mediassa