Karhumarkkinat, härkämarkkinat, korjausliike – mitä nämä käsitteet tarkoittavat?

Siirrytäänkö härkämarkkinoilta pian kohti karhumarkkinaa? Vai onko sittenkin kyseessä korjausliike? Ota haltuun sijoittajan ajankohtaiset käsitteet.

Viime vuoden loppupuolella pörssikurssit lähtivät laskuun ja sijoittajien joukossa kohisi. Joko nyt härkämarkkinat olisivat ohi? Joko siirryttäisiin karhumarkkinoille? Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kyseessä oli ennemminkin korjausliike.

Mitä nämä käsitteet täsmälleen tarkoittavat? Entä kuinka ajankohtaisia ne ovat?

Härkämarkkinat

Härkämarkkinat kuvastavat osakekurssien vahvaa ja pitkäkestoista nousua. OP:n analyytikko Matias Rautionmaa kertoo, että parhaillaan voimissaan oleva härkämarkkina alkoi noin kymmenen vuotta sitten.

– Vuonna 2009 osakekurssit näkivät pohjansa. Siitä lähtien on oltu härkämarkkinoilla. Kyseessä on todella pitkä härkämarkkinajakso historiassa. Ajankohtaisen siitä tekee se, ettei ole varmuutta, päättyykö se tähän vai tuleeko sille jatkoa.

Maailmantalouden kasvu on jo osoittanut hidastumisen merkkejä.

– Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä tulee käymään. Mutta kun katsoo härkämarkkinan pituutta, se nostaa todennäköisyyttä sille, että ennen pitkään tulee jonkinnäköinen karhumarkkina.

Käytännössä härkämarkkina saavuttaa huippunsa silloin, kun kaikki sijoittajat ovat lähteneet mukaan: enempää varoja tai sijoittajia ei voi enää tulla markkinoille. Silloin seuraa lasku.

Laskua voidaan myös pyrkiä lykkäämään. Tästä nähtiin esimerkki vuoden 2018 lopussa, kun pörssikurssit laskivat.

– Yhdysvaltain keskuspankki Fed pääasiassa tuli apuun ja sanoi, ettei korkoja nosteta. Siinä rahapolitiikka tuli pelastamaan sijoittajia. Jää nähtäväksi, kykeneekö rahapolitiikka estämään taantuman.

Tämä päätös toi vielä vauhtia osakkeisiin sijoittamiseen. Varmaa ei kuitenkaan ole, kuinka kauan tämä kestää ja milloin on karhumarkkinoiden aika.

Karhumarkkinat

Kun härkämarkkinan huippu lähestyy, yleinen mielipide kääntyy siihen, että nousu on ikuista.

– Sitten markkinoille tulevat viimeisetkin ostajat ja markkina löytää huippunsa.

Tämän jälkeen kurssit lähtevät laskuun, talous hiipuu ja sijoittajat kallistuvat myyntien puolelle. Karhumarkkinat ovat alkaneet. Niihin liittyy usein huolia ja uhkakuvia. Karhumarkkina voi viedä omaisuuksia.

– Usein puhutaan siitä, että edellisestä huipusta tulee laskua ainakin 20 prosenttia, Rautionmaa kertoo.

Hän arvioi, etteivät prosenttilukemat kuitenkaan ole täysin selkeä karhumarkkinoiden mittari. Esimerkiksi viime vuonna syksyn ja loppuvuoden aikana kurssipudotusta tuli S&P 500 -indeksiin lähes 20 prosenttia. Tämän jälkeen suunta kuitenkin kääntyi.

Viimeksi karhumarkkinan pohja nähtiin vuonna 2009. Pohjalta lähdetään lopulta ylöspäin. Silloin on jälleen härän aika.

– Härkä on itsepäinen ja se vetää väkisin ylöspäin. Nousumarkkina lähtee silloin, kun kaikki näyttää todella huonolta ja veri virtaa kaduilla. Kurssit lähtevät ylös ja kaikki ihmettelevät: eiväthän nämä voi nousta, ei ole perusteita nousulle. Sieltä se härkä vain tulee ja puskee läpi.

Joukkokäyttäytyminen

Sekä karhumarkkinoihin että härkämarkkinoihin liittyy pitkälti massojen psykologia. Kyse on joukkokäyttäytymisestä. Härkämarkkinoilla ostotahti kiihtyy ja syntyy ostojen kehä. Karhumarkkinoilla laskusuhdanteessa puolestaan myyntitahti vauhdittuu.

– Osakemarkkinoita kuvaa se, että se on joukkopsykologiaa. Tämä laumakäyttäytyminen on ihmiselle hyvin tyypillistä. Halutaan kuulua laumaan ja olla toisten kanssa samassa veneessä ja toimitaan konsensushakuisesti.

Wall of worry – huolien muuri

Myös englanninkielinen käsite wall of worry liittyy sijoittamiseen.

– Osakemarkkinoilla on aina paljon huolia, joita sijoittajat pohtivat ja arvioivat. Jos niitä on, se tarkoittaa, että kursseissa on vielä nousuvaraa, kun ne hellittävät. Härkä taistelee huolien muuria vastaan koko ajan. Sitten kun muuria ei ole, onko kursseissa enää nousuvaraa?

Kun rahaa ei enää riitä, kurssit alkavat valua. Silloin trendisijoittajat heräävät myynteihin. Tästä käynnistyy negatiivinen kehä ja vähitellen muutkin sijoittajat alkavat lähteä osakemarkkinoilta.

Pelkoa voidaan mitata eri indikaattoreilla. Esimerkiksi CNN seuraa, millainen tunnelma markkinoilla vallitsee.

Korjausliike

Myös korjausliikkeet ovat osa sijoittamista.

– Ne korjaavat hetkellisesti menoa, mutta eivät katkaise vallitsevaa trendiä. Trendissä tehdään aina uudet korkeammat huiput ja korjausliikkeet pohjaavat usein edellistä korkeammalle. Ne saattavat olla parhaita paikkoja ostaa osakkeita. Ne ovat myös hyvin terve ilmiö, ja jokaiseen härkämarkkinaan kuuluu niitä.

Esimerkiksi loppuvuonna koettu lasku kääntyi nousuksi. Rautionmaa arvioi, että ennen seuraavaa karhumarkkinaa saatetaan vielä nähdä korjausliikkeitä.

Jos kurssit esimerkiksi putoaisivat vielä joulukuun pohjatasoille ja kääntyisivät sitten ylös uusiin huippuihin, voitaisiin sitä pitää edelleen korjausliikkeenä. Vuosien 2018–2019 turbulentimpi aika jäisi siten niin sanotuksi konsolidaatioperiodiksi.

Kuplat

Vuosiin mahtuu myös erilaisia kuplia. Se tarkoittaa, että kurssit nousevat vauhdilla ja lähes ylikuumenevat, kunnes niiltä katoaa pohja ja kupla puhkeaa. Silloin kurssit romahtavat. 2000-luvulla on koettu muun muassa it-kupla, jolloin uskottiin räjähtävään kasvuun it-alalla.

Kuplia on ollut pitkään. Yksi esimerkki on 1700-luvulla puhjennut Missisippin kupla. Se liittyy ranskalaiseen pörssiomistettuun kauppakomppaniaan ja Amerikan valloitukseen. Niihin kohdistettiin kovia odotuksia, ja kurssi nousi nousemistaan Ranskan pörssissä.

Kauppakomppanian toimitusjohtaja toimi samalla Ranskan keskuspankin pääjohtajana.

– Kun kaikki olivat sijoittaneet osakkeisiin ja kurssi oli noussut valtavasti, se alkoi laskea. Keskuspankki alkoi ostaa osakkeita. Lopputulos oli, että Ranskan valtio joutui talousahdinkoon.

Myös kupliin liittyy se, että niitä on vaikea tunnistaa, kun ne ovat ajankohtaisia. Vasta jälkikäteen on mahdollista saada varmuus, että kyseessä tosiaan oli kupla.

OP sosiaalisessa mediassa